Thread by @jukka235

Tässä ministeri jakaa virheellistä tietoa. 14 päivän ilmaantuvuuden alkoi pienenemään 10. joulukuuta. Ilmaantuvuuden väheneminen lähti kiihtymään joululomien alettua 22. joulukuuta. Ilmaantuvuus lähti nousemaan oppilaiden palattua kouluihin 7. tammikuuta.
1/x

#FactCheck

@jussisaramo väite 1 (ei pidä paikkaansa): "tartunnat laskivat koko joulukuun alun".

14 vuorokauden ilmaantuvuus itse asiassa nousi koko ajan aina 9. joulukuuta asti, ja lähti laskemaan vasta 10. joulukuuta (eikä 1. 12.).
2/x

14 päivän ilmaantuvuus laski koulujen viimeiseen päivään (22.12.) mennessä tasolle 90.0, eli yhteensä 20 prosenttia.
3/x

Sen jälkeen alkoi koulujen joululoma, joka kesti runsaat 2 viikkoa. Joululoma oli erittäin tehokas keino alentaa tartuntoja: 14 päivän ilmaantuvuus laski 32 prosenttia lisää tasolle 60.5 (eli 32/20 = 60 prosenttia enemmän kuin ennen joululomaa).
4/x

Koulujen joululomien seurauksena 14 päivän ilmaantuvuus laski koko joulun jälkeisen ajan minimiin (60.5) joululomien viimeisenä päivänä (6. tammikuuta).
5/x

Väite 2 (ei pidä paikkaansa): "kunnes itämisajan viiveellä lasku loppui lomien alettua".

Suomessa altistumiset.fi aineistosta laskettu itämisaika on 4-6 päivää. Yhteensä 290 000 altistunutta noin 8100 tapahtumassa, joissa altistumisia on tapahtunut.
6/x

Kuuden päivän viiveellä altistusten ja tartuntojen välinen korrelaatio on 83 prosenttia. Noin 8100 altistumistapahtumaa ja 63000 tartuntaa 1.8.2020 jälkeen.
7/x

Jos käytetään 4-6 päivän itämisaikaa, niin 14 päivän ilmaantuvuus lähti todellisuudessa alenemaan 4-6 päivää aikaisemmin eli 3.-5. joulukuuta, ja saavutti todellisen miniminsä 31.12.-2.1.
8/x

Olennainen osa 23.11. alkaen tulleita rajoituksia oli se, että lukiot menivät etäopetukseen. Lisäksi, kun ylä- ja alakoulut sulkeutuivat itämisajalla korjattuna 26.-28.12., 14 päivän ilmaantuvuus laski 16.3-18.3% minimiin tultaessa (31.12.-2.1.).
9/x

#FactCheck

Kumpikaan osa tästä väitteestä ei siis pidä paikkaansa.
10/x

Ministeri @jussisaramo n väite 2 (ei pidä paikkaansa): "itämisaika+testausaika huomioiden joululomat keskeyttivät todella hyvän kehityksen".
11/x

#FactCheck #faktantarkistus

1) Ylempänä (6/x) olen todennut, että Suomen viive altistumisesta tartuntaan on 4-6 päivää.
2) on kaksi viivettä:
- altistumisesta oireiden alkamiseen (itämisaika)
- oireiden alkamisesta näytteenottoon (testiviive)
nuo kaksi ovat siis yhteensä 4-6 päivää.
12/x

#FactCheck

THL:n tartuntatautirekisteriin (sininen viiva) tartunnat kirjataan näytteenottopäivälle (eli se päivä jolloin testi tehtiin). Siitä ei siis aiheudu mitään ylimääräistä viivettä.
13/x

#FactCheck

Väitteen 2 toinen osa (ei pidä paikkaansa): "... joululomat keskeyttivät todella hyvän kehityksen".

Väärin. Joululomat jatkoivat ja veivät loppuun saakka sen kehityksen, joka alkoi 23.11. rajoituksista (mm. lukiot menivät etäopetukseen).
14/x

Väite 3 (ei pidä paikkaansa): "Koulujen sulkeminen on toimenpiteenä helppo, muttei kovin vaikuttava."
15/x

Joululomat olivat erittäin tehokas keino hidastaa tartuntoja. Uudellamaalla (kuva) rajoitukset tulivat voimaan noin 22. marraskuuta. Lukiot menivät silloin etäopetukseen.
16/x

#FactCheck

Lukiot menivät etäopetukseen Uudellamaalla noin 22. marraskuuta. Vaikutus oli välitön: kun 4-5 päivän itämisaika otetaan huomioon, niin lukioikäisten (16-18) ilmaantuvuus lähti laskemaan noin 1-2 päivää etäopetuksen voimaantulon jälkeen.
17/x

#FactCheck

Sillä hetkellä kun koulujen joululoma alkoi (22.12 + itämisaika = 26.12.), lukioikäisten ilmaantuvuus oli tullut alas jo 41 prosenttia. Joululoman aikana ilmaantuvuus väheni 7.2 prosenttia lisää (26.12.-10.1.) ja sen jälkeen vielä 7.8 prosenttia lisää.
18/x

#FactCheck

Lukioikäisten ilmaantuvuus laski siis etäopiskelun aikana yhteensä 1-134.6/267.3 = 49.6 prosenttia. Toisin sanoen etäopiskelu oli erittäin tehokas keino vähentää lukioikäisten tartuntoja.
19/x

#FactCheck

Katsotaan seuraavaksi, mitä peruskoululaisille kävi. Kuten @KLaine920 hienosti havaitsi, HUS:n alueella
ilmaantuvuus lähti peruskoululaisten parissa laskuun vasta kaksi viikkoa lukiolaisten jälkeen. Syy: lähiopetus.
20/x

#FactCheck

Kun rajoitukset tulivat voimaan (22.11. + 4 päivän itämisaika = 26.11.), peruskoululaisten (eli 7-15 -vuotiaiden) 14 päivän ilmaantuvuus oli tasolla 158.8. Siitä se lähti nousemaan, kunnes 14.12. ilmaantuvuus oli tasolla 183.9. Nousua oli tullut 16 prosenttia.
21/x

#FactCheck

Kun koulut päättyivät (22.12. + 4 päivän itämisaika = 26.12.=, 7-15 -vuotiaiden ilmaantuvuus oli laskenut 41.5 prosenttia. Joululoman aikana (alkaen 22.12. + 4 = 26.12. ja aina 6.1. +4 = 10.1. asti) ilmaantuvuus laski vielä 32.6 prosenttia.
22/x

#FactCheck

Yhteenveto joululomien vaikutuksesta

- lukioikäiset -7.2 % (siitä huolimatta että valmiiksi etäopetuksessa)
- peruskoululaiset -32.6 %

eli joululomat olivat erittäin tehokas keino vähentää varsinkin lähiopetuksessa olleiden peruskoululaisten tartuntoja.
23/x

#FactCheck

Tulos: ministeri @jussisaramo :n väite "koulujen sulkeminen on toimenpiteenä helppo, muttei kovin vaikuttava" ei pidä paikkaansa.
(Voidaan toki käydä läpi myös muu Suomi).
24/x

#FactCheck

Käydään samalla läpi koulujen syyslomat ja hiihtolomat. Etelä-Suomen koulujen syyslomat (10.-18.10.2020) olivat ainoa hetki koko syksyn epidemian aikana (ennen joululomia), kun 14 päivän ilmaantuvuus laski ilman että olisi asetettu uusia rajoituksia. Tässä kuva.
25/x

#FactCheck

Yllä oli HUS:n kuva syyslomien ajalta, tässä koko maan tilanteen kehittyminen syyslomien (10.-18.10.2020) aikana. Lasketaan ensin HUS:n aineistosta.
26/x

#FactCheck

Etelä-Suomen syyslomat alkoivat 10.10. (lauantai). Siihen 5 päivän itämisaika päälle = 15.10. alkupiste. Sinä päivänä (15.10.) 14 päivän ilmaantuvuus oli 84.8, kasvua edellisen 5 päivän aikana 7.1.
27/x

14 päivän ilmaantuvuus nousi vielä yhden päivän ajan ja lähti sen jälkeen laskemaan. Loman viimeisenä päivänä (18.10. +5 = 23.10.) 14 päivän ilmaantuvuus oli tullut alas 87.1-80.8 = 6.3.
28/x

#FactCheck

Syyslomien tartuntoja alentava vaikutus kesti 3.11. asti (samalla tavalla kuin 7-15 -vuotiailla joululoman jälkeen tammikuussa 2021). Silloin viiden päivän ilmaantuvuuden muutos oli noussut takaisin tasolle 89.7-82.7=7.0. Rajoituksissa ei tuona aika tapahtunut muutoksia.
29/x

Jos syyslomia ei olisi pidetty, ilmaantuvuus olisi jatkanut kasvuaan todennäköisesti samaa vauhtia kuin ennen ja jälkeen syyslomien. 3.11. ilmaantuvuus olisi noussut tasolle 87.1+18 x (7.1 / 5) = 112.7 (23 korkeampi kuin toteutunut ilmaantuvuus).
30/x

Jos syyslomia ei olisi pidetty, 14 päivän ilmaantuvuus olisi noussut 112.7/89.7 = 26 prosenttia korkeammalle 3.11. mennessä. Sen jälkeen tuo 26 prosentin ero ilmaantuvuudessa olisi säilynyt (ellei sen takia olisi ryhdytty rajoitustoimiin. Todennäköisesti ei.).
31/x

#FactCheck

Jos syyslomia ei olisi pidetty, 14 päivän ilmaantuvuus olisi noussut 26 prosenttia korkeammalle 3.11. mennessä. Sen jälkeen ilmaantuvuus olisi todennäköisesti kehittynyt samalla tavalla kuin tähänkin asti (ellei olisi säädetty tiukempia rajoituksia).
32/x

#FactCheck

Marraskuun 2020 rajoitukset olisi jouduttu laittamaan päälle noin 5 päivää aikaisemmin, ja maaliskuun 2021 rajoitukset noin 9 päivää aikaisemmin. Yhteensä kaksi viikkoa pidemmät rajoitukset, jotka oletuksena olisivat tehonneet samalla tavalla.
33/x

#FactCheck

Ylläoleva 23 prosentin ero 14 päivän ilmaantuvuudessa 3.11.2020 alkaen tarkoittaa HUS:n alueella arviolta 7900 ylimääräistä tartuntaa aikavälillä 15.10.2020-19.3.2021.
34/x

#FactCheck

Suomessa on 30.6.2020 jälkeen kuollut 1.02 prosenttia niistä, joilla on todettu tartunta 12-15 päivää aikaisemmin (kuva). Ylläolevan kuvan 7856 tartuntaa olisivat johtaneet arviolta 7856 x 1.02/100= 80 ylimääräiseen kuolemaan HUS:n alueella.
35/x

#FactCheck

Yhteenveto: viikon kestäneet koulujen syyslomat viime lokakuussa (10.-18.10.2020) ovat vähentäneet HUS:n alueen tartuntoja arviolta 7900:lla, ja kuolemia arviolta 80:lla.
36/x

#FactCheck