Sorsa-säätiön Veroareenassa heti kärkeen äärimielenkiintoinen tutkimusyhteenveto David Hopelta. @SorsaFoundation #Veroareena2023
Rikkaimpien verotus on alentunut 1980-luvulta lähtien dramaattisesti lähes kaikissa OECD-maissa, ja sillä on ollut huonoja vaikutuksia talouskasvuun.
Koskee myös Suomea. Vuoden 1986 avoir fiscal-uudistus suurin yksittäinen.
Hope on kollegoineen kehittänyt vertailukelpoisen indeksin mittaamaan rikkaimpien verotusta kokonaisuutena, ei vain osia siitä. (Menetelmänä Bayesian latent variable modelling, Merkle & Rosseel 2018)
Luvattuja taloudellisia siunauksia ei näistä kuitenkaan ole syntynyt. Aineisto on poikkeuksellisen laaja, 18 OECD-maata vuosivälillä 1965-2018, ja menetelmä tähänastisista kattavimpia.
Eriarvoisuus kyllä kasvaa - talous ei.
Hope esitteli myös tulossa olevia tutkimuksia, joiden mukaan rikkaimpien veronkevennykset vaikuttavat kansantalouden koostumukseen ja suosivat erityisesti finanssialoja.
Jatkossa pyrkivät selvittämään, tapahtuuko tämä muiden alojen kuten teollisuuden kustannuksella.
Hopen ryhmä tekee myös tutkimusta siitä, mikä saa ihmiset kannattamaan rikkaimpien verojen korottamista.
USAssa tehdyn kokeen mukaan tieto, etenkin
1) reiluudesta, mm. miten paljon rikkaimpien rikkauksista on mm. perinnöllistä, ja
2) tieto, ettei trickle down toimi.
Johtopäätös: väitteet, että rikkaimpien veronalennukset olisivat piristysruiske talouskasvulle, eivät kestä empiiristä tarkastelua. Yksittäisiä poikkeuksia voi olla.
Äärikiinnostavaa ja tärkeää tutkimusta, johon voi perehtyä esim. täällä:
davidhope.info
Share this Scrolly Tale with your friends.
A Scrolly Tale is a new way to read Twitter threads with a more visually immersive experience.
Discover more beautiful Scrolly Tales like this.