Afrikanereiden etujärjestö uhkaa Etelä-Afrikan valtiota oikeustoimilla, kun pk-yritysten koronatukien myöntämisperusteena halutaan käyttää myös ihonväriä (whites need not apply). Myös oppositiopuolue @Our_DA kyseenalaistaa hallituksen kriteerit. #rasismi businesslive.co.za/amp/bd/nationa…
Hallituksen mukaan se vain soveltaa apartheidin jälkeisen kompensaatio-ohjelman (BEE) kriteeristöä. Kohua aiheuttaa, että koronan synnyttämässä ahdingossa tukitoimet sidottaisiin tähän systeemiin, kun kriisi koskettaa yrittäjiä ihonväristä riippumatta. en.m.wikipedia.org/wiki/Black_Eco…
Kiistaa on myös siitä, että sulkeeko järjestelmä valkoisten omistamat yritykset kokonaan tukien ulkopuolelle, ja onko vuotanut kirje tosi, missä kehotettiin vain mustia ja 'värillisiä' hakemaan tukia.
Sivuhuomiona mainittakkoon, että afrikanerien etujärjestöä on välillä syytetty mm "valkoisen kansanmurhan" ajatuksen levittämisestä. Järjestö luonnollisesti kiistää nämä syytökset.
Etelä-Afrikka on kaunis ja mielenkiintoinen maa, itse olen käynyt vain Kapkaupungissa. Samalla se on myös suurten kontrastien, epätasa-arvon, ja rikollisuuden tyyssija. Parempiosaiset elävät aitojen takana, eikä esim lenkkeily ole juurikaan mahdollista.
En liioittele, kun sanon, että esimerkiksi iltalenkille, tai kavereiden kanssa kahvilaan ei voi mennä. Etelä-afrikassa asuneiden tuttavieni ensireaktio Eurooppaan saapuessaan on ollut ihmetellä, kuinka hienoa on saada liikkua vapaasti ja turvallisesti (poislukien nyt tietysti).
On hankala hahmottaa Etelä-Afrikan ongelmia, kun ei ole kokenut apartheidia ja sen jättämiä arpia. Apartheidin päättymisestä on nyt jo kuitenkin yli 25 vuotta. Millä tavoin, ja kuinka pitkään sen nojalla voi harjoittaa "positiivista syrjintää"?
Tarkennetaan: kahviloihin ja ravintoloihin voi toki mennä, mutta ei samalla tavalla kuin täällä, että menee ns. "hengaamaan" kylille ja istahtaa kahville.
Ja voidaan kysyä onko syrjintä enää "positiivista", jos sen käytännön funktio on heikentää yhtä ryhmää, joka muodostaa vähemmistön kansasta, kuten tässä yritystukien tapauksessa vaikuttaisi olevan.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Vaikka sulattamalla suklaan varovaisesti vesihauteessa saa jo kohtalaisen lopputuloksen, tulee esim Sachertortun pinnasta vielä kiiltävämpi ja rapeampi, kun temperoi suklaan. Mikä ihmeen temperointi ja miten se tehdään?
1/
Suklaa voi omaksua lukuisia eri kiderakenteita. Vahvin rakenne on V-tyypin kiteillä, ja säännöllisellä V-tyypin rakenteella suklaa on kiiltävää ja rapeaa, mattapintaisen ja pehmeän sijaan. Kun ostatte kaupasta suklaata, on se temperoitua. 2/
Jos teiltä on ikinä sulanut ja jälleen jähmettynyt suklaalevy, sen pinta on voinut mennä harmaaksi ja rakenne pehmeäksi. Temperointi on kadonnut. 3/
Pitkästä aikaa lentäen liikenteessä. Turvatarkastuksessa kesti arviolta 60 sekuntia, tervetuloa lentämään Tampereelta!
Samalla saa ihmetellä sellaisiakin asioita, että joku on suunnitellut ja valmistanut ties minkälaisia vimpaimia juuri lentokenttäkäyttöön. Mm. lentokoneelle vievän portin/yhdystunnelin. Ei ole sekään maailman yksinkertaisin kapistus, kun pitää olla säädettävissä.
Lentokoneen sisältä löytyy vielä lisää jännää, kun vaikkapa tutkii penkkien kiinnikkeiden rakenteita. On meinaan saanut siinäkin insinööri miettiä, miten saa ne kestämään vaaditut kuormat ja samalla optimoida niitä painon suhteen.
Kaikkein innokkaimmat haluaisivat antirasismin osaksi valtakunnallisia opetussuunnitelmia.
Kävin Saksassa kansainvälistä koulua, missä oppilaita oli kirjaimellisesti maapallon joka kolkasta. Arvatkaapa, kuinka usein siellä puhuttiin rasismista? 1/n #rasismi
Oikea vastaus: ei koskaan. Ihmisten ihonväriä, uskontoa, tai mitään muutakaan synnynnäistä ominaisuutta ei ruodittu, vaan olennaista oli, että käyttäytyi ja opiskeli koulun odotusten ja sääntöjen mukaan. Ketään ei kiinnostanut ihonväri. 2/n
Väitän, että antirasismikoulutuksen tuominen kouluun lisäisi rotuajattelua, ei vähentäisi sitä. Oikeastaan, en keksi parempaa keinoa rakentaa vastakkainasettelua eri ihmisten välille, kuin "antirasismi", sillä se nostaa jälleen ihmisen ihonvärin keskustelun keskiöön. 3/n
EU:n maahanmuuttoavauksia vaivaa ajatus, että me emme itse voisi päättää, keitä tänne tulee. Hollantilainen sosiologi Ruud Koopmans on huolissaan mm heikosta integraatiosta lähi-idän maista, ja siksi systeemi pitäisi miettiä uudestaan. 1/4 rights.no/2020/09/vi-har…
Koopmans on tutkinut mm. maahanmuuttajien integraatiota, ja tullut ainakin seuraaviin lopputuloksiin:
-assimiloivaa politiikkaa harjoittavat maat onnistuvat integroimaan maahanmuuttajat paremmin
-alhaisten vaatimusten ja korkeiden sosiaalitukien maissa integraatio on heikkoa
2/4
Lähi-idän maahanmuutosta tekee erityisen haastavaksi alhainen koulutusaste ja islamin vaikutus. Kulttuurillisesti islam ja eurooppa ovat erittäin kaukana toisistaan, ja se näkyy integraatiovaikeuksina. Maahanmuuton myötä islamilaisen maailman haasteita siirtyy myös tänne. 3/4
Olen miettinyt konservatismia, mutta en kuitenkaan ole aatehistorian asiantuntija, joten suhtautukaa kirjoittamaani varauksella ja terveellä skeptisyydellä. Yritän tässä hieman arvailla, ja pääpointtini on, että konservatismi esitetään usein väärässä valossa. 1/ #konservatismi
Ajatellaan, että konservatismi olisi jokin kokoelma ajatuksia. Konservatiivit vastustaisivat kaikkia muutoksia, ja haluaisivat jonkin menneen ajan takaisin, homot takaisin kaappiin tai eheytykseen, ja omien konservatiivisien arvojen opetusta koulussa. 2/
Tämä on vähintäänkin epätäydellinen, ellei peräti täysin väärä kuva konservatismista filosofiana. Konservatismi itsessään jakaa paljon arvoja klassisen liberalismin kanssa, sisältäen yksilönvapauden, pienen valtion, vapaan markkinatalouden, ja lain kunnioittamisen. 3/
Unconscious bias training to remedy the ills of racism is basically the modern version of using leeches to cure disease.
Not only does it not work, but if you happen to be an employee of the European Union, I can assure you that there's a 99.9% chance that you're not racist.
Furthermore, the HR staff will be subject to mandatory unconscious bias training.