Suomalainen media on poiminut etusivun jutuksi amerikkalaistutkimuksen, jossa väitetään #covid-19 tautia aiheuttavan koronaviruksen kiertäneen kiinassa jos syksyllä. Tutkimus on tehty puutteelisesti ja väitettä on arvosteltu voimakkaasti tutkijoiden välisessä keskustelussa.
Artikkelin metodit ja tulokset eivät esimerkiksi menisi läpi Suomessa pro gradu -työnä. 160 virusgenomin aineisto on valikoitu #GISAID -tietokannasta, jota käyttävässä @nextstrain sivustossa on tällä hetkellä koottuna yli 4400 virusgenomia.
nextstrain.org/ncov/global?dm…
nextstrain.org/ncov/global?dm…
@nextstrain Maaliskuun alussa saatavilla oli jo 1900 virusgenomia, artikkeliin on poimittu tästä aineistosta siis 160.
@nextstrain Esitetty genomialyysi on vanhanaikainen (ja tässä virheellinen) tapa analysoida virugenomeita. Analyysissä esitetty lepakon virus on liian lähellä ottaen huomioon sen genettiset erot (1100 emästä) ihmisiviruksiin nähden.
Artikkeli on julkaistu PNAS-lehdessä ns ”contributed”-artikkelina: AAS-akatemian jäsen (tässä Colin Renfrew, arkeologi) voi julkaista tutkimusta kevennetyn vertaisarvioinnin jälkeen. Kirjoittaja saa itse valita henkilöt jota tutkimuksen arvioivat.
Arviointi on kestänyt alle 2 viikkoa. Kukaan artikkelin kirjoittajista ei ole virologi tai mikrobiogi. Artikkelin viimeisen kirjoittajan affiliaatio on yrityksessä joka omistaa analyyseissä käytetyn ohjelmiston.
pnas.org/content/early/…
pnas.org/content/early/…
