Pohjoismaiden ja Viron sairaalahoito- ja kuolleisuustiedot päivitetty eilisillä 10.5 tiedoilla. Uusia kuvia/organisointia.
Lue koko ketju. (English versions will follow).
Kuvat 1a-b. Lukumäärä teho/sairaala-hoidossa päivässä, suhteutettuna väestöön. 1/x
Lue koko ketju. (English versions will follow).
Kuvat 1a-b. Lukumäärä teho/sairaala-hoidossa päivässä, suhteutettuna väestöön. 1/x
Kuvat 2a-c. Kuolleiden lukumäärät päivittäin ja kumulatiivisesti suhteutettuna väestöön (lin+log-skaala). Päivittäin on 7p liukuva keskiarvo (jokaiselle päivälle kuvassa on sen päivän ja sitä edeltävän 6 päivän keskiarvo. Näin saadaan pois hajontaa, ja trendi selkeytyy). 2/x
Kuvat 3a-c. Suomen sisäiset vertailut: Teho- ja sairaalahoidossa lukumäärä päivittäin ervat, sekä vahvistetut tartunnat erva+HUS suhteutettuna väestöön (@AnttiPKoivisto ideoi aluejakoa, kiitos!). 3/x
Trendit kaikkialla stabiilit tai alas; Suomessa HYKS/HUS is ero + eikä trendikään niin selvä.
Diagnosoitujen raportointi, laitoin siihen varalta 3p viiveen ettei tule yliarvioitua laskua, samoin kuolintiedot Ru+No+Ta nyt 5p viive tuon päivittäisen kuvan takia (aiemmin 3). 4/x
Diagnosoitujen raportointi, laitoin siihen varalta 3p viiveen ettei tule yliarvioitua laskua, samoin kuolintiedot Ru+No+Ta nyt 5p viive tuon päivittäisen kuvan takia (aiemmin 3). 4/x
Tartuttavuusluku R arvioinnista viimeksi; hankala mitata tarkasti siksi desimaalit virheellisen kuvan tarkkuudesta + muutenkin abstrakti määre. Julkisessa keskustelussa riittää mielestäni tarkkuus alle vai yli 1.
@AdamJKucharski avasi tätä tarkemmin: 5/x
@AdamJKucharski avasi tätä tarkemmin: 5/x
R0 on perustartuttavuusluku silloin kun uusi virus ja mitään ei tehdä; koronalle arvioitu yleisesti tyyliin 2-3. Mutta a) tämä(kin) arvio hyvin epävarma ja b) se ei ole vakio, vaihtelee väestöittäin ja väestöryhmittäin.
Tällä merkitys hillinnälle + voi selittää maiden eroja. 6/x
Tällä merkitys hillinnälle + voi selittää maiden eroja. 6/x
R0, R ja heterog. leviäminen väestöryhmissä on kuuma aihe nyt, voisi selittää miksi leviämisen raju hidastuminenm yllättänyt monet (ml itseni). Medrxiv:ssä M. Gabriela Gomesin juttu 2.5, arxiv,org’ssa Tom Britton 6.5, ja Facebookissa(!) @KennethBodin: 7/x
Bodinilla myös konkreettisia ehdotuksia miten yhteiskuntia kehittää niin että kosketukset vähenisi; automaattiset ovet, joukkoliikenteen lippuautomaatit ilman kosketusta ym. Tällaisia kaipaan itse enemmän (ja vähemmän massatestausta joka yliyksinkertaistaa eikä ratkaise). 8/x
Ja mukaan myös yksi kriittisempi tarkastelu näistä heterogeenisen leviämisen vaikutuksista: 9/
Käsitykseni on että syitä maiden välisiin absoluuttisiin eroihin hankala selvittää tällaisilla analyyseillä, mutta uskon että näillä saa kliinni *maiden sisäisen* kehityksen ja maiden erot *milloin* muutoksia tapahtuu.
10/x
10/x
Selvyyden vuoksi; olen THL'ssä töissä mutta työni ei liity koronaan (muistisairaudet, diabetes); mielipiteeni tässä omia pohdintojani.
Kaikki datat näissä julkisista lähteistä; myös Suomen.
En ole infektiotautien epidemiologian asiantuntija. 11/11
Kaikki datat näissä julkisista lähteistä; myös Suomen.
En ole infektiotautien epidemiologian asiantuntija. 11/11
Ps. Kommentteja/ehdotuksia otetaan mielellään vastaan; nämä on parantunut huimasti niiden ansiosta. Jos peukutan tarkoittaa olen rekisteröinyt ehdotuksen mutta ei tarkoita että varmasti toteutuu.
En kuitenkaan helposti ota uusia raportoitavia muuttujia esim työllisyys ym.
En kuitenkaan helposti ota uusia raportoitavia muuttujia esim työllisyys ym.
English versions available here:
Tähän vielä havainnollistava esimerkki tuosta tarkkuusasiasta, olen postaajan kanssa samaa mieltä kumpi parempi:
