HS pääkirjoitus kirjoitti sunnuntaina: ”Kun poliittiset päättäjät ja virkamiehet eri maissa linjaavat, miten viruksen toiseen aaltoon vastataan, he joutuvat valitsemaan talouden ja terveyden välillä.”
hs.fi/paakirjoitukse…
1/
hs.fi/paakirjoitukse…
1/
Toisin kuin HS:n pääkirjoitus väittää, valinta ei ole talouden ja terveyden välillä, vaan talouden ja epidemian leviämisen välillä. Ts. jos menetetään epidemian hallinta, menetetään myös talous. 2/
Tehdään ajatuskoe pääkirjoituksen väitteestä: vaikka epidemia riehuisi kuinka paljon tahansa, jatkaisivat kotitaloudet kuluttamista ja yritykset investointeja kunhan mitään sulkutoimia ei laitettaisi. 3/
Väite on juuri niin hullunkurinen kuin miltä se kuulostaa. Se on vakavassa ristiriidassa havaintojen kanssa. 4/
Ihmiset eivät käyttäydy kuten rotat, vaan ottavat tartuntariskin huomioon päättäessään toimistaan. Tämä näkyi Suomessa esimerkiksi ravintolavarauksien perumisena jo helmikuussa – hyvissä ajoi ennen hallituksen rajoitustoimia. 5/
Tutkimusevidenssi on samansuuntaista ja se on laajaa. Niitä löytyy esimerkiksi tästä ketjusta
6/
6/
Ruotsin kotitalouksien kulutus (korttiostoilla mitattuna) on laajemman ja pidemmän epidemian vuoksi toipunut muiden pohjoismaiden kulutusta hitaammin.
corporate.nordea.com/article/58701/… 7/
corporate.nordea.com/article/58701/… 7/
BKT:n kasvuvauhdin vertailussa Suomi pärjää onnistuneen tukahduttamisen, vaimean ja lyhyen epidemiajakson vuoksi hyvin. Kansantalouden tuotantoon tiivistyy kuitenkin koronavaikutuksen kannalta vertailua vaikeuttavia tekijöitä. 8/
Mielenkiintoista on, että sama tulos epidemian rajoittamisen myönteisestä vaikutuksesta talouteen löytyy jo Espanjantaudin kokemuksista.
papers.ssrn.com/sol3/papers.cf…
9/
papers.ssrn.com/sol3/papers.cf…
9/
HS ilmoittaa, että pääkirjoitukset heijastavat HS:n linjaa. Sen linja tässä asiassa on perustelematon ja väärä. Toivottavasti se muuttaa linjaansa pian. 10/ LOPPU
@threadreaderapp unroll
