Syyskuussa twitterini täyttyy tuskailevista tutkijoista. Useiden tutkimusta rahoittavien organisaatioiden hakuaika on nyt, ja hakemukset saatava valmiiksi. Mitä tutkjat tarkalleen nyt tekevät, ja miksi?

Ehkä kiinnostavaa ei-tutkijoille. Terveystieteiden näkökulmasta. 1/
Tutkija tarvitsee rahaa omaan ja työntekijöiden palkkoihin, ja tutkimuksen käytännön tekemiseen. Sitä voi yrittää saada omasta organisaatiosta, tai hakemalla ulkoisia, kilpailtuja rahoituksia. Useilla oma palkkakaan ei siis ole varma vaan hankkittava erilaisista lähteistä. 2/
Lähteitä ovat Suomen Akatemia, yksittäiset kansalliset säätiöt, EU:n rahoitusmekanismit, Akatemiaa vastaavat ulkomaiset instanssit (Ruotsissa Vetenskapsrådet, jenkeissä NIH ym), kansainväliset säätiöt. Säätiöitä esim Diabetestutkimussäätiö ja Juho Vainion säätiö. 3/
Myös erilaiset yritykset voivat olla rahoittajia, mutta niillä käsittääkseni on harvemmin sellaisia avoimia hakuja joista tutkija voi hakea kilpailtua rahoitusta omaan ideaansa. 4/
Käsitykseni mukaan kliinistä tutkimusta jossa tutkimushenkilöitä tehdään harvoin pelkästään yliopiston/tutkimuslaitoksen omilla varoilla, vaan näihin tarvitaan aina ns ulkoista rahoitusta. Usein yksi rahoittaja ei riitä; monivuotisiin tutkimuksiin tarvitaan useita rahoittajia. 5/
Pitkäaikaisin tutkimus jossa itse olen mukana rekrytoi ensimmäiset potilaansa vuonna 1987; tutkimuksen viimeiset tutkimuskäynnit tehdään nyt syksyllä 2020 (jos korona suo). Erilaisia rahoittajia on ollut vuosien varrella useita kymmeniä. 6/
Hakemuksiin kuuluu vähintään tutkimussuunnitelma, tutkijan CV, budjetti. Suunnitelma on ~10 sivun yksityiskohtainen kuvaus siitä mitä aiotaan tehdä: tutkimuskysymys perusteluineen, aineistot, menetelmät, suunnitellut analyysit, henkilöstö, riskit, julkaisusuunnitelma. 7/
Hakemuksen arvioi riippumaton arviointipaneeli joka koostuu kys. tutkimusalan suht. kokeneista tutkijoista. Paneelissa 2-8 henkilöä, jotka arvioivat hakemuksen relevanssin kyseiseen hakuun, tieteellisen laadun, idean "novelty"/uutuusarvon, toteutettavuuden, kustannukset. 8/
Hakijan meriitit arvioidaan myös, eli miten tuottelias hän on ollut, julkaisujen laatu ja vaikuttavuus (hankala arvioitava), kuinka paljon hänellä on muita tutkimuksia, muuta rahoitusta, ohjattavia henkilöitä, tieteelliset luottamustehtävät, jne. 9/
Rahoitushaku saattaa myös olla kohdistettu eri vaiheessa oleville tutkijoille, esim väitöskirjaa vasta valmistelevat, juuri väitelleet, tutkimusryhmää perustavat, professorit. 10/
Lopuksi paneeli pyrkii konsensukseen, laittamaan hakemukset "paremmuusjärjestykseen". Tästä järjestyksestä rahoittaja päätyy niihin tutkimuksiin joihin se lopulta myöntää rahoitusta (usein ehkä aivaan suoraan valitsemalla sen x määrän joille rahoitusta nyt sattuu riittämään). 11/
Kuinka suuri osa hakijoista lopulta lopulta saa myönteisen päätöksen vaihtelee suuresti rahoittajan/aiheen mukaan. Viimeksi pohjoismaisessa haussa jossa olin arvioijana oli >50 hakemusta joista n. 10 sai rahoituksen. Voi olla alhaisempikin, luokkaa 5%. 12/
Rahoitus siis saattaa määrittää onko tutkijalla jatkossa rahoitusta omaan tai työntekijöidensä palkkaan. Rahoitus määrittää usein myös mitä muuta rahoitusta tutkija saa ryhmänsä käyttöön.

Näistä syistä varsinkin nämä isot haut ovat niin tärkeitä ja huoli välillä suuri. 13/13
Ps. Olen joskus kuullut tutkijan elämää kuvattavan yrittäjyydeksi, jossa vain vähän yrittäjyyden hyviä puolia mutta kaikkki sen huonot puolet.

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Markku Peltonen

Markku Peltonen Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @MarkkuPeltonen

2 Sep
Tämä on tärkeä kysymys johon hankala vastata tarkasti. Käsitykseni Suomen osalta jos keväällä olisi testattu kuten nyt, ilmaantuvuusluvut silloin keväällä olisivat olleet moninkertaisia mitä nyt siis havaittiin. 1/5
Tätä tukee epäsuorasti sairaala- ja kuolleisuusluvut jotka nyt tosi alhaisia eli tautia vähän.

Näiden tulkinnassa oltava kuitenkin varovainen sillä näihin vaikuttaa myös se missä väestönosissa tauti leviää (nuoret/vanhat jne) ja 2/5
myös hoito voinut muuttua mutta ehkä tämän vaikutus kuitenkin vähäisempi?

Osa väittää että myös itse tauti voisi olla vähemmän vaarallinen nyt, mutta käsittääkseni mitään näyttöä tästä ei ole. 3/5
Read 6 tweets
12 Aug
Suomessa keskusteltu julkaisemattomien ns preprint-artikkeleiden arvioinnista, esimerkkinä meta-analyysi maskeista. Tässä miten arviointiprosessi lääketieteessä normaalisti ennen julkaisua menee; ehkä kiinnostavaa ei-tutkijoille/muiden tieteenalojen tutkijoille. 1/
Preprint tarkoittaa Avoimen julkaisemisen sanaston mukaan "käsikirjoitusversio, jonka kirjoittaja on lähettänyt kustantajalle ja jota ei ole vertaisarvioitu. Ei siis välttämättä sisällöltään lopullinen versio artikkelista.". (Voiko olla myös versio mitä ei vielä lähetetty?) 2/
Jutun tullessa lehteen lehden "tieteellinen toimittaja" (editor) tekee 1. arvion ja voi hylätä (reject) suoraan jos ei kiinnostava/sopiva lehteen tai huonolaatuinen. Tai kutsuu ulkoisia, riippumattomia tutkijoita, pyytää heitä arvioimaan jutun. Aikaa annetaan yleensä 1-12 vkoa.3/
Read 16 tweets
4 Aug
Recently there was a meta-analysis on the effects of masks conducted in Finland. A number of comments has been made about the quality of the piece, so I had a quick look at it. As the analysis was also mentioned at least in Sweden, few quick comments in English. 1/10
Background: the Finnish Ministry of Social Affairs and Health did a systematic review in May 2020 on the use of community face coverings to prevent the spread of Covid-19. There was no meta-analysis in the review, which focused on effectiveness. 2/10
The conclusion on that report was “very little research data available on the effectiveness of community face coverings in preventing the spread of COVID-19 in society.” and evidence “minor” or “non-existent”. 3/10
Read 13 tweets
26 Jul
When evaluating actions aiming to improve public health, results can be measured as efficacy and effectiveness. It is common to use the terms interchangeably, referring to ability to produce a desired result. In medicine and public health, however, they mean different things. 1/6
Efficacy is what can be achieved under ideal/controlled setting (eg randomised controlled trial). With strict inclusion/exclusion criteria, one can select a homogenous, motivated study population. Interventions and outcomes can be delivered and measured in a controlled way. 2/6
Effectiveness is what can be achieved when the intervention is used in real world setting. Usually, the effects are less than what the efficacy studies indicated. Potential reasons include more heterogenous and less motivated population, lack of follow-up and feedback, etc. 3/6
Read 6 tweets
11 Jul
Nr of tweets circulate claiming Finland has higher excess mortality than Sweden.

This seemed very strange so I took a closer look at long-term mortality in Sweden, Finland and Norway.

Thread.

TL;DR: The claims are misleading. 1/7 + extras.
Adjusting for age differences and population sizes, total mortality rates declined in all countries. Highest rates Finland but the gap narrowed over time; Sweden lowest (reflecting highest life-expectancy) + declining.

But, this year so far they have lost this advantage. 2/7
If Sweden returns to their "normal" mortality levels for rest of 2020 (and could actually be clearly below normal), this will reduce the rate for 2020 overall. Difficult to say how much (but I do expect 2020 will deviate from the trend when all data for 2020 is in). 3/7
Read 27 tweets
2 Jul
Use of care and mortality due to corona/Covid-19 in Finland, Sweden, Norway, Denmark, Iceland, Estonia; data from 1.7.

+ Excess mortality + Apple.

Thread. (English version).

Fig 1a-b. Number of persons in intensive and hospital care per day. 1/x
In Iceland and Finland no-one in intensive care at the moment, also Norway and Estonia only very few. Good to see the numbers in Sweden declining very rapidly. Also the number of *new* persons declining throughout Sweden: 2/x
svt.se/datajournalist…
Fig 2a-c. Number of deaths per day (moving average) and cumulative mortality. Generally reported Covid-19 related deaths per day in the Nordics is now 0 or 1 except in Sweden where ~20/day (compared to early April when >100/day). 3/x
Read 9 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Too expensive? Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal Become our Patreon

Thank you for your support!

Follow Us on Twitter!