HS:ssä on tänään julkaistu kattava artikkeli viime aikoina nuorten keskuudessa tapahtuneista rikoksista.
Ilmiö ei ole uusi ja olen jo aiemmin keskustellut ilmiöstä mm. Helsingin poliisin, jalkautuvan nuorisotyön, sosiaalityön ammattilaisten, järjestöjen edustajien kanssa. 1/7
Asiaa käsitellään myös Turvallinen Helsinki -yhteistyöverkostossa, jossa mukana niin poliisi, Helsingin kaupunki, seurakunta, yliopisto kuin monia muita tärkeitä järjestötoimijoita ja viranomaisia. Eri viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä ilmiöön puuttumiseksi. 2/7
Korona on kärjistänyt nuorten vaikeuksia. Pikkeuksellisina aikoina kohtaamisten varmistaminen on erityisen tärkeää. Tästä työstä hieno esimerkki on Ankkuritoiminta, jossa poliisi tekee yhteistyötä sosiaalitoimen, terveystoimen, nuorisotoimen ja myös oppilaitosten kanssa. 3/7
Tavoitteena on parantaa rikoksilla oirehtivien nuorten hyvinvointia ja tukea nuorten kasvua niin, että vältetään haitallista kehitystä ja puututaan välittömästi elämänhallintansa kanssa vaikeuksissa olevan toimintaan, jotta nuoren elämä saadaan nopeasti oikeille raiteille. 4/7
Helsingissä ankkuritiimi on käsitellyt noin 1000 nuorten tapausta vuodessa. Arvioiden mukaan asiakaskunnasta noin 75% on hyötynyt palveluista siten, että he ovat luopuneet rikosten tekemisestä. Tällainen nuoret kohtaava toiminta rakentaa myös luottamusta viranomaisiin. 5/7
Jokainen nuori tarvitsee arkeensa turvallisia kohtaamisia aikuisten kanssa. Jos koulu koetaan vieraaksi eikä kotoa tai muualta vaikkapa harrastusten parista saa aikuisten tukea, kasvaa riski turvautua rikollisen elämän malleihin. 6/7
Suomessa ei saa syntyä näköalattomuutta, joka ajaa ihmisiä epätoivoisiin tekoihin. Keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen.
Jotta Suomi on jatkossakin maailman turvallisin maa, on jokaisen pystyttävä luottamaan muihin ihmisiin ja viranomaisiin. Kukaan ei saa jäädä yksin. 7/7
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Perussuomalaisten Jussi Halla-Aho väittää, että Suomi on “Ruotsin tiellä” nuorten väkivaltarikollisuuden kasvussa.
Väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. 1/
Suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmenten aikana muuttunut entistä turvallisemmaksi. Suuri kiitos siitä kuuluu muun muassa laadukkaalle koulutukselle, nuorisotyölle, viranomaisten väliselle moniammatilliselle yhteistyölle ja nuorten harrastusmahdollisuuksille. 2/
Nuorten tekemät henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat koko maassa laskeneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Laskusuunnasta huolimatta koronavuosi näkyy poliisin mukaan vakavien rikosten määrän nousuna, mikä on huolestuttavaa ja tuomittavaa. 3/
Käytetty sana "intersektionaalisuus" on varmasti monelle vieras.
Pohjimmiltaan kyse on siitä, että tasa-arvotyössä otetaan huomioon ihmisen asemaan vaikuttavat monet taustatekijät. Sukupuolen lisäksi siis esimerkiksi ikä, perhetausta tai vaikkapa seksuaalinen suuntautuminen. 2/7
Tarkoitus on siis tunnistaa ja purkaa epätasa-arvoa, jota ihmiset kohtaavat syistä, joihin eivät voi itse vaikuttaa.
Joskus epätasa-arvo ilmenee siinä, miten yhteiskunta ylipäätään on järjestetty ja joskus se on täysin tiedostamatonta. 3/7
Brysselissä päättyi juuri sisäministerien kokous, jossa käsiteltiin tilannetta Kreikan ja Turkin rajalla. EU-maiden on tuettava toisiaan ja puolustettava arvojaan. EU:n ulkorajat ovat jäsenmaiden yhteisiä rajoja ja niitä valvotaan kv-sopimusten puitteissa. 1/9
EU-maiden on autettava toisiaan tilanteissa, joissa ihmisten hätää yritetään käyttää hyväksi poliittisessa painostuksessa.
Tästä on kyse viime päivien uutisissa, jotka kertovat tuhansien ihmisten kerääntymisestä Turkin ja Kreikan rajalle. 2/9
Turkki on kannustanut alueellaan olevia pakolaisia ja siirtolaisia siirtymään kohti Kreikan rajaa. Viattomien ihmisten hätää on käytetty hyväksi ja heistä on tehty kansainvälisen politiikan pelinappuloita. Alueella on kehittymässä humanitäärinen kriisi. 3/9