Thread by @orastynkkynen

MTK julkisti äsken selvityksen, jossa tarkastellaan ruokien ilmastopäästöjä suhteessa ravintosisältöön: mtk.fi/documents/2014… Näkökulma on kiinnostava, ja se täydentää muita tapoja tarkastella ruokien vaikutuksia. Selvitys perustuu kuitenkin ongelmallisille oletuksille. 1/13

MTK:n selvitys vahvistaa sen, minkä olemme tienneet jo pitkään: "Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys ei muuta sitä, että kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi". mtk.fi/-/tiedoteilmas… 2/13

Selvityksessä käytetty CO2-ravintoainetiheysindeksi kuitenkin sisällyttää tarkasteluun myös ravintoaineet - tai siis osan niistä (tästä kohta lisää). Näin pyritään tarkastelemaan sitä, kuinka paljon päästöjä ruuasta syntyy suhteessa siitä saatavaan ravintoon. 3/13

Mitä ravintoaineita selvitys ottaa huomioon? Proteiinin, välttämättömät rasvahapot, vitamiinit ja kivennäisaineet. Kaikkea ei voi ottaa huomioon, joten jotenkin tarkasteltavia tekijöitä pitää rajata. Mutta miksi juuri nämä ravintoaineet? 4/13

THL:n mukaan suomalaisilla "proteiinin saanti on pääosin riittävää tai runsasta" thl.fi/fi/-/aikuisten…. HS sanoo sen suoremmin: "Liian vähän proteiinia saavia suomalaisia on työikäisten keskuudessa nolla prosenttia." hs.fi/tiede/art-2000… 5/13

Mistä sitten ruokavaliossa on puutetta? Kuidusta ja hiilihydraateista. THL:n mukaan peräti 70 % suomalaisista saa kuitua ja hiilihydraatteja ruuasta liian vähän. 6/13

Selvityksen indeksiin on siis sisällytetty proteiini, jota suomalaiset saavat muutenkin riittävästi, osa jopa liikaa. Siihen ei sen sijaan ole sisällytetty kuitua ja hiilihydraatteja, joita enemmistö suomalaisista saa liian vähän. 7/13

Tehdyt rajaukset vaikuttavat olennaisesti selvityksen tuloksiin. Lihassa on paljon proteiinia, mutta ei kuitua ja hiilihydraatteja. Kasviperäisessä ruuassa voi olla paljon myös proteiinia, mutta useimmiten ainakin kuitua ja hiilihydraatteja. 8/13

Mitä selvitys näillä oletuksilla sitten kertoo? Vatkaa lukuja miten tahansa, naudanliha on aina huono valinta. Sen indeksiluku on >26 x niin huono kuin soijapavulla. Samoin kaikki kasvimaidot päihittävät lehmänmaidon selvästi. 9/13

Niin kuin pitkään on tiedetty, riisi on ilmaston kannalta huono valinta suhteessa esim. kotimaiseen perunaan. Koska valkoisessa riisissä on niin vähän ravintoa, se erottuu vertailussa erityisen heikolla indeksiluvulla. 10/13

Mutta sitten selvitys vasta meneekin erikoiseksi. Siihen on valittu kolme esimerkkiateriaa: broileria perunoiden ja kasvisten kera sekä kaksi lähes identtistä sushiateriaa. Miksi juuri nämä ateriat? Se ei käy aineistosta ilmi. 11/13

Liha-ateriaan on valittu verraten vähäpäästöinen liha, broileri. Sushiaterioissa taas on paljon valkoista riisiä, joka pärjää selvityksen indeksissä erityisen heikosti. Miksei yhtä sushiateriaa korvattu esim. aterialla, jossa on palkokasveja ja perunaa? 12/13

On välillä tulehtuneen ruokakeskustelun aikana arvokasta, että @MTKry toteaa kasviperäisen ruuan olevan pääsääntöisesti ilmaston ja ravitsemuksen kannalta parempi valinta. Toivottavasti seuraavassa selvityksessä oletukset kestävät kuitenkin paremmin kriittisen tarkastelun. 13/13