Meiltä vihreiltä on kyselty, mitä mieltä olemme Kemin sellutehdaspäätöksestä. Yritän selventää. Asiassa on monta puolta, ainakin työllisyys, kansantalous ja vienti, ilmasto ja elonkehä. 1/
Aloitetaan työllisyydestä. Kemin ja Kemin seudun työllisyydelle ja aluetaloudelle uusi tehdas on tietysti ilouutinen. Sen sijaan on epävarmempaa, mikä on vaikutus muille seuduille ja koko Suomen työllisyyteen. 2/
Emme vielä tiedä, miten tehdaspäätös vaikuttaa muihin vireillä oleviin metsäteollisuuden hankkeisiin, tai johtaako se tehtaiden sulkemiseen muualla. 3/
Jos tehdas lisää Suomen sellun tuotantoa, vienti ja kansantalous kasvaa. Mutta jotta metsäteollisuus tuottaisi Suomelle taloudellista hyvää parhaalla mahdollisella tavalla, metsistämme hakatusta puusta pitäisi ensisijaisesti pystyä tuottamaan entistä arvokkaampia tuotteita. 4/
Tätä metsäteollisuus on itsekin antanut ymmärtää puhumalla biotaloudesta, biojalostamoista, tai kuten Kemin kohdalla biotuotetehtaasta. Valitettavasti metsäteollisuuden tuottama taloudellinen lisäarvo käytettyä puumottia kohti ei ole 2000-luvulla kasvanut .. 5/
vaan pudonnut noin puoleen. Arvokkaammat tuotteet kuten uudet tekstiilikuidut, puupohjaiset lääkkeet ja muut lääketeollisuuden materiaalit ovat pysyneet määriltään mikroluokassa. 6/
Me vihreät siis kannustamme metsäteollisuutta ponnistelemaan uusien, sellua ja paperia arvokkaampien tuotteiden kehittämiseen ja skaalaamiseen niitä määrältään merkittäviksi.
Entä sitten ilmasto ja elonkehä? 7/
Moni on tottunut ajattelemaan taloutta asiana, joka on ilmastosta ja elonkehästä erillään, mutta tämä ei ole enää realismia. Se, saako ihmiskunta ilmastonmuutoksen hillittyä ja estettyä elonkehän romahduksen, määrää myös taloudellista tulevaisuuttamme enemmän kuin mikään muu. 8/
Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali 2035. Vuonna 2019 CO2-päästömme olivat 53,1 milj tonnia ja maankäyttösektorin hiilinielu 14,7 milj tn. Vuoteen 2035 on siis laskettava päästöjä tai kasvatettava hiilinieluja noin 40 milj tonnia. 9/
Jos metsien hiilinielu pienenee, muiden alojen päästövähennyksiä on kasvatettava vastaavalla määrällä. 10/
Julkisuudessa on esitetty arvio, että Kemin sellutehtaan käyttämän puumäärän hakkuut pienentäisivät metsiemme vuotuista hiilinielua noin 7 milj tonnilla. En tiedä onko tämä luku oikea. Tosin todellinen vaikutus tosin riippuu siitä, suljetaanko jokin muu tehdas. 11/
Mutta 7 milj tonnia voi verrata siihen, että liikenteelle sovittu päästövähennys, päästöjen puolitus 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä tarkoittaa vajaan 5 milj tonnin päästövähennystä nykyisestä. 12/
Entä elonkehä ja luontokato? Suomen uhanalaisista metsäluonnon lajit ovat suurin ryhmä. Suurin syy metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen on nykymuotoinen metsätalous, avohakkuumeininki, jota kauniimmin kutsutaan jaksolliseksi kasvatukseksi. 13/
On erillisen tarkastelun aihe, onko tämä malli edes taloudellisesti tuottoisin tapa hoitaa talousmetsiä. Mutta luonnon monimuotoisuudelle se ei ainakaan ole paras.
Jos Kemin sellutehdas johtaa pohjoisen metsäluonnon yhä rajumpiin hakkuisiin, vaikutus myös luontoon on raju. 14/
Helmikuun alussa ilmestyi taloustieteen professori Partha Dasguptan raportti, joka muistuttaa siitä, että ihmiskunta ja talous pitää nähdä osana luontoa, ei luonnosta erillisenä asiana. Ilman elonkehää ihmisiä ei yksinkertaisesti voisi olla olemassa. 15/
Luonto on varallisuutta, jota on hoidettava ja jonka turmelemisesta pitäisi joutua maksamaan, koska tuon varallisuuden hupeneminen on pois meiltä kaikilta. 16/ hs.fi/paakirjoitukse…
Tulevaisuutta ei yksinkertaisesti VOI rakentaa siten, että taloutta ja teollisia investointeja arvioidaan jonain ilmastosta ja elonkehästä erillisenä asiana. Kaikki talouslaskelmat, jotka sivuuttavat ilmaston ja elonkehän, ovat harhaa. 17/17
Ja täsmennys yllä esitettyihin lukuihin: tiettävästi Kemin uusi sellutehdas tulee lisäämään Metsä groupin vuotuista puunkäyttöä 4,5 milj m3.
Tähän ketjuun sopii vielä Luken erikoistutkija Kniivilän näkemys:
Ketjussa pohdintaa siitä, kuka Haaviston tapauksessa politikoi. 1/
Ilta-Sanomat kirjoitti loppusyksystä 2019 sarjan isoja juttuja, joissa asetettiin ulkoministeri Haavisto kielteiseen valoon. 2.12.2019 lehti kertoi ulkoministeriön konsulipäällikön pitävän lainvastaisena Haaviston määräystä, 2/
että konsuliosasto ryhtyy auttamaan Al-Holin leirin suomalaislapsia kotimaahan.
Politikoiko joku? Olihan arvattavissa että Al-Holin lasten auttaminen herättäisi vastustusta sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella. 3/