Thread by @jukka235

Tämä Helsingin Sanomien artikkeli sisältää useita virheellisiä väitteitä, mukaanlukien otsikon pääväite.
1/x

#FactCheck

web.archive.org/web/2021041000…

hs.fi/tiede/art-2000…

Väite 1 (ei pidä paikkaansa): "Kestää aikansa ennen kuin kontaktien väheneminen näkyy tartuntakäyrissä."
2/x

#FactCheck

web.archive.org/web/2021041000…

Etäkoulun vaikutus tartuntojen kehitykseen näkyi heti seuraavana päivänä. Tämän voi helposti havaita STM:n ja THL:n 8.4. pitämän tilannekatsauksen materiaaleista. Sitä ei vaan ehkä sanottu ääneen. Sivu 24.
3/x

https://twitter.com/jukka235/status/1380828750565289987

Tähän väliin hieman taustaa. Suomessa, toisin kuin Norjassa, Italiassa, Belgiassa, Hollannissa ja Englannissa, ei ole vieläkään tunnustettu, että
- koulut ja päiväkodit ovat tärkein tartuntojen lähde
- korona tarttuu lapsista aikuisiin.
4/x

https://twitter.com/jukka235/status/1374417362904961030

Virhe 2: Helsingin Sanomat jättää ottamatta huomioon seuraavat seikat:
1) tartunnoilla on 5 päivän itämisaika
2) THL:n ikäryhmien raportoinnin viive (noin 3 päivää)
Tartunnat ovat siis syntyneet 8 päivää aikaisemmin (jolloin koululaiset olivat vielä koulussa).
5/x

Kun tartuntoja korjataan 5 päivän itämisajalla ja THL:n ikäryhmien raportoinnin viiveellä, nähdään todellinen tilanne: 7-9 luokkalaisten tartuntojen määrä lähti laskemaan heti seuraavana päivänä (6.3.) sen jälkeen kun lähiopetus oli päättynyt (5.3.).
6/x

https://twitter.com/jukka235/status/1380828750565289987

Tartuntojen määrä kuitenkin nousi seuraavalla viikolla koulujen sulkemisen (5.3.) jälkeen. Siinä HS on oikeassa. Mutta ketkä niitä tartuntoja sitten saivat (jos eivät 7-9 luokkalaiset)? Käytetään edelleen THL:n julkaisemaa dataa.
7/x

https://twitter.com/jukka235/status/1378971544379084803

1. vastaus: ne jotka jäivät lähiopetukseen. Kuten valtioneuvoston 8.4. kuvista selvästi näkyy, 10-12 -vuotiaiden tartunnat kasvoivat 18.3. asti ja 7-9 -vuotiaiden 23.3. asti. Näiden ikäryhmien tartunnat nousivat vielä 40-45 % sen jälkeen kun 7-9 luokat menivät etäopetukseen.
8/x

Helsingissä tavattu ennätysmäärä tartuntoja ja altistumisia kouluissa ajoittuu juuri tähän alakoululaisten nousevaan ilmaantuvuuteen maaliskuussa. Käpylän koulussa etänä olevan yläkoulun ilmaantuvuus oli arviolta 1/4 alakoulun ilmaantuvuudesta.
9/x

https://twitter.com/Marianne_KVE/status/1379874613002440707

2. vastaus:
Väitän: 1. vaihe, jossa 13-15 -vuotiaat saivat tartuntoja koulussa hiihtoloman jälkeen, johtaa toiseen vaiheeseen, jossa ensimmäistä viikkoa kotona olevat 13-15 -vuotiaat tartuttavat vanhempansa noin 5 päivän tartuttamissyklillä.
10/x

https://twitter.com/jukka235/status/1372643965225349120

Tässä kuvassa näkyy selvästi, miten HUS:n alueella 10-19 -vuotiaiden tartuntojen kasvu rupesi vähenemään nopeasti 10.3. huipun jälkeen eli viisi päivää viimeisen lähiopetuksen päivän jälkeen. Myös hiihtolomat (20.-28.2. + viive = 24.2.-3.3.) vähensivät kasvua jyrkästi.
11/x

Tässä kuvassa näkyy yhtä selvästi, miten vanhempien ikäryhmien tartunnat lähtivät nousuun 12.-16.3. eli noin viiden päivän tartuttamissyklin mittaisella viiveellä 10-19 -vuotiaiden tartuntoihin nähden.
12/x

Sama kahden peräkkäisen tartuttamissyklin kuvio toistuu hiihtolomien (20.-28.2.) aikana. Ensin nuoret ja sitten vanhemmat.
- 10-19 -vuotiaden tartuntojen kasvu laantui 24.2.-3.3.
- vanhempien ikäryhmien kasvu kiihtyi 4-5 päivää myöhemmin (28.2.-5.3.)
13/x

Tässä HUS:n alueen kaikki ikäryhmät yhteenlaskettuna. Kahden peräkkäisen tartuntasyklin vaikutus näkyy selvästi. Tartuntojen kasvu lähti hidastumaan 17.3. ja tartunnat rupesivat vähenemään 21.3., kun yläkoulusta ei enää tullut tartuntoja.
14/x

Ja tässä koko maan tartuntojen kasvu, kaikki ikäryhmät. Tartunnat rupesivat vähenemään päivää myöhemmin (22.3.) koko maassa, kun ei yläkoulussa eikä toisen asteen oppilaitoksissakaan ollut enää tullut tartuntoja eikä niitä tuotu enää kotiinkaan.
15/x

Olemme saaneet (kuvat 6-15):
- sen jälkeen kun 7-9 luokkien etäopetus alkoi, tartuntojen kasvu on tullut kokonaisuudessaan a) alakoulun oppilailta jotka jatkoivat lähiopetuksessa ja b) vanhemmilta ikäryhmiltä.
- 13-15 -vuotiaiden tartunnat lähtivät vähenemään välittömästi.
16/x

Tulos: mikäli HS:n tarkoitus on väittää, että etäkoulu lisäsi tartuntojen määrää, niin se väite on väärä. Luvut osoittavat päinvastaista. Kyseisellä viikolla sekä yläkoululaisten että toisen asteen oppilaiden tartuntojen määrät vähenivät, minkä HS voi helposti tarkastaa.
17/x

Virhe 3: tämä Helsingin Sanomien jutussa oleva kuva antaa harhaanjohtavan käsityksen siitä, missä ikäryhmässä tartuntoja on eniten. Syy on siinä, että kuvassa on vertailtu 3-6 vuoden ikäryhmiä nuorilla ja jopa yli 3 kertaa suurempia ikäryhmiä vanhemmilla ikäryhmillä.
18/x

Oikea tapa on käyttää ilmaantuvuutta, eli tartuntojen määrää suhteessa ikäryhmän kokoon. Silloin tulos on päinvastainen kuin ylläolevassa kuvassa: lähiopetuksessa olevien 7-12 -vuotiaiden keskuudessa on tartuntoja ylivoimaisesti eniten.
19/x

Tässä ylempi kuva (ilmaantuvuus) on oikea tapa kuvata tilanne, ja alempi kuva (HS:n käyttämä) antaa harhaanjohtavan käsityksen tilanteesta.
20/x

Suhteessa väestöön on HUS:n alueella ylivoimaisesti eniten tartuntoja nuorten keskuudessa. Ongelma on paha: ilmaantuvuus 7-12 vuotiaiden parissa ei ole juurikaan tullut alas huipputasolta. Toimenpiteet tartuntojen vähentämiseksi näyttävät toistaiseksi epäonnistuneen.
21/x

Mennään seuraavaksi katsomaan etäopetusta ja ravintoloita. Ensin vähän lukuja. Suomessa on 1.2 miljoonaa koululaista ja opiskelijaa. Näistä 546000 oli peruskouluissa, 111000 lukioissa ja 226000 ammattikouluissa, yhteensä 884000.
22/x

stat.fi/til/kjarj/2019…

Helsingin Sanomat on ikävässä välikädessä. Yhtäällä ovat huolestuneet lukijat (= eli maksavat asiakkaat), jotka ovat kiinnostuneet omasta terveydestään (ja faktoista) ...
23/x

https://twitter.com/jukka235/status/1374417362904961030

... ja toisaalla on tarve puolustaa ns. valittua linjaa.
24/x

web.archive.org/web/2021032411…
hs.fi/kaupunki/art-2…

Suomen valittu linja on mielestäni tässä.
25/x

https://twitter.com/jukka235/status/1380224749654175744