Etäkoulun vaikutus tartuntojen kehitykseen näkyi heti seuraavana päivänä. Tämän voi helposti havaita STM:n ja THL:n 8.4. pitämän tilannekatsauksen materiaaleista. Sitä ei vaan ehkä sanottu ääneen. Sivu 24. 3/x
Tähän väliin hieman taustaa. Suomessa, toisin kuin Norjassa, Italiassa, Belgiassa, Hollannissa ja Englannissa, ei ole vieläkään tunnustettu, että
- koulut ja päiväkodit ovat tärkein tartuntojen lähde
- korona tarttuu lapsista aikuisiin. 4/x
Virhe 2: Helsingin Sanomat jättää ottamatta huomioon seuraavat seikat: 1) tartunnoilla on 5 päivän itämisaika 2) THL:n ikäryhmien raportoinnin viive (noin 3 päivää)
Tartunnat ovat siis syntyneet 8 päivää aikaisemmin (jolloin koululaiset olivat vielä koulussa). 5/x
Kun tartuntoja korjataan 5 päivän itämisajalla ja THL:n ikäryhmien raportoinnin viiveellä, nähdään todellinen tilanne: 7-9 luokkalaisten tartuntojen määrä lähti laskemaan heti seuraavana päivänä (6.3.) sen jälkeen kun lähiopetus oli päättynyt (5.3.). 6/x
Tartuntojen määrä kuitenkin nousi seuraavalla viikolla koulujen sulkemisen (5.3.) jälkeen. Siinä HS on oikeassa. Mutta ketkä niitä tartuntoja sitten saivat (jos eivät 7-9 luokkalaiset)? Käytetään edelleen THL:n julkaisemaa dataa. 7/x
1. vastaus: ne jotka jäivät lähiopetukseen. Kuten valtioneuvoston 8.4. kuvista selvästi näkyy, 10-12 -vuotiaiden tartunnat kasvoivat 18.3. asti ja 7-9 -vuotiaiden 23.3. asti. Näiden ikäryhmien tartunnat nousivat vielä 40-45 % sen jälkeen kun 7-9 luokat menivät etäopetukseen. 8/x
Helsingissä tavattu ennätysmäärä tartuntoja ja altistumisia kouluissa ajoittuu juuri tähän alakoululaisten nousevaan ilmaantuvuuteen maaliskuussa. Käpylän koulussa etänä olevan yläkoulun ilmaantuvuus oli arviolta 1/4 alakoulun ilmaantuvuudesta. 9/x
2. vastaus:
Väitän: 1. vaihe, jossa 13-15 -vuotiaat saivat tartuntoja koulussa hiihtoloman jälkeen, johtaa toiseen vaiheeseen, jossa ensimmäistä viikkoa kotona olevat 13-15 -vuotiaat tartuttavat vanhempansa noin 5 päivän tartuttamissyklillä. 10/x
Tässä kuvassa näkyy selvästi, miten HUS:n alueella 10-19 -vuotiaiden tartuntojen kasvu rupesi vähenemään nopeasti 10.3. huipun jälkeen eli viisi päivää viimeisen lähiopetuksen päivän jälkeen. Myös hiihtolomat (20.-28.2. + viive = 24.2.-3.3.) vähensivät kasvua jyrkästi. 11/x
Tässä kuvassa näkyy yhtä selvästi, miten vanhempien ikäryhmien tartunnat lähtivät nousuun 12.-16.3. eli noin viiden päivän tartuttamissyklin mittaisella viiveellä 10-19 -vuotiaiden tartuntoihin nähden. 12/x
Sama kahden peräkkäisen tartuttamissyklin kuvio toistuu hiihtolomien (20.-28.2.) aikana. Ensin nuoret ja sitten vanhemmat.
- 10-19 -vuotiaden tartuntojen kasvu laantui 24.2.-3.3.
- vanhempien ikäryhmien kasvu kiihtyi 4-5 päivää myöhemmin (28.2.-5.3.) 13/x
Tässä HUS:n alueen kaikki ikäryhmät yhteenlaskettuna. Kahden peräkkäisen tartuntasyklin vaikutus näkyy selvästi. Tartuntojen kasvu lähti hidastumaan 17.3. ja tartunnat rupesivat vähenemään 21.3., kun yläkoulusta ei enää tullut tartuntoja. 14/x
Ja tässä koko maan tartuntojen kasvu, kaikki ikäryhmät. Tartunnat rupesivat vähenemään päivää myöhemmin (22.3.) koko maassa, kun ei yläkoulussa eikä toisen asteen oppilaitoksissakaan ollut enää tullut tartuntoja eikä niitä tuotu enää kotiinkaan. 15/x
Olemme saaneet (kuvat 6-15):
- sen jälkeen kun 7-9 luokkien etäopetus alkoi, tartuntojen kasvu on tullut kokonaisuudessaan a) alakoulun oppilailta jotka jatkoivat lähiopetuksessa ja b) vanhemmilta ikäryhmiltä.
- 13-15 -vuotiaiden tartunnat lähtivät vähenemään välittömästi. 16/x
Tulos: mikäli HS:n tarkoitus on väittää, että etäkoulu lisäsi tartuntojen määrää, niin se väite on väärä. Luvut osoittavat päinvastaista. Kyseisellä viikolla sekä yläkoululaisten että toisen asteen oppilaiden tartuntojen määrät vähenivät, minkä HS voi helposti tarkastaa. 17/x
Virhe 3: tämä Helsingin Sanomien jutussa oleva kuva antaa harhaanjohtavan käsityksen siitä, missä ikäryhmässä tartuntoja on eniten. Syy on siinä, että kuvassa on vertailtu 3-6 vuoden ikäryhmiä nuorilla ja jopa yli 3 kertaa suurempia ikäryhmiä vanhemmilla ikäryhmillä. 18/x
Oikea tapa on käyttää ilmaantuvuutta, eli tartuntojen määrää suhteessa ikäryhmän kokoon. Silloin tulos on päinvastainen kuin ylläolevassa kuvassa: lähiopetuksessa olevien 7-12 -vuotiaiden keskuudessa on tartuntoja ylivoimaisesti eniten. 19/x
Tässä ylempi kuva (ilmaantuvuus) on oikea tapa kuvata tilanne, ja alempi kuva (HS:n käyttämä) antaa harhaanjohtavan käsityksen tilanteesta. 20/x
Suhteessa väestöön on HUS:n alueella ylivoimaisesti eniten tartuntoja nuorten keskuudessa. Ongelma on paha: ilmaantuvuus 7-12 vuotiaiden parissa ei ole juurikaan tullut alas huipputasolta. Toimenpiteet tartuntojen vähentämiseksi näyttävät toistaiseksi epäonnistuneen. 21/x
Mennään seuraavaksi katsomaan etäopetusta ja ravintoloita. Ensin vähän lukuja. Suomessa on 1.2 miljoonaa koululaista ja opiskelijaa. Näistä 546000 oli peruskouluissa, 111000 lukioissa ja 226000 ammattikouluissa, yhteensä 884000. 22/x
Helsingin Sanomat on ikävässä välikädessä. Yhtäällä ovat huolestuneet lukijat (= eli maksavat asiakkaat), jotka ovat kiinnostuneet omasta terveydestään (ja faktoista) ... 23/x
25-29 year olds: cancer and neoplasm related deaths in Sweden (C00-D48). 1/x
During 2020-2024, among 25-29 year olds, the share of cancers showing growth in 2023-2024 increased from a historical baseline of 22% of all cancers (1997-2019 average) to 61% in 2024. 2/x
This is the same chart in terms of absolute numbers. Among 25-29 year olds, the total number of cancer related deaths bottomed out in 2021.
For the causes showing growth (in red),
- 2020-2024 average is 2.2 times as high as the 1997-2019 baseline
- 2023-2024 average is 3.1 times as high as the 1997-2019 baseline
3/x
Cancer and neoplasm related deaths in Sweden (C00-D48). 1/x
Among 30-34 year olds, cancer and neoplasm related causes of death have been growing at an average rate of 32.5% per year since 2021 (equivalent to a 10-fold increase in 8.2 years if current growth continues). 2/x
Cancer related deaths accounted for 16.8% of all deaths among 30-34 year olds in 2024. If they continue to grow at the rate of 32.5%, they alone could be sufficient to double total mortality in this age group within 4 years, and increase it 10-fold within a further 8 years. 3/x
Finland's epidemic 22 Feb 2026: the amount of virus detected in wastewater is now 60% higher than during the first Omicron wave in 2022. The post-Omicron baseline appears permanently higher compared with the pre-Omicron period; repeated waves show no sign of diminishing. 1/x
Post-Omicron baseline is permanently higher than pre-Omicron:
- before late 2021, levels were mostly 10³–10⁴.
- from 2022 onward, even troughs sit around 10⁵, or 10-100x higher than before Omicron: a sign of constant background transmission 2/x
The first Omicron wave in January 2022 was the first major structural break.
- this wave was an order of magnitude jump compared to the pre-Omicron period (2020-2021)
- the first Omicron wave fundamentally shifted the baseline 10 to 100 times upward 3/x
Between 1997 and 2019, mortality across age groups declined by up to 48 percent. Large amounts of additional life were delivered. Courtesy of the Swedish health system. 1/x
Between 2019 and 2024, the Swedish health system took a step back. It would appear that school aged children were sacrificed for the greater good. 2/x
As a result, the post-2019 years have seen increasing levels for disease-related mortality for the younger age groups. For 5-9 and 10-14 year olds, mortality is now 66% and 38% higher than in 2019, respectively. 2024 was the worst for both of these age groups. 3/x