Thread by @tuomorusila

#Sotatekniikka #lanka Israel-Hamas #heitesota ja heitteiden torjunnasta. #turpo

Eri artikkeleissa kovasti hämmästelty Hamasin low-tech rakettien päihittäneen high-tech torjuntajärjestelmän. Toisaalta hämmästelään Israelin vastatoimia suhteettomina, koska torjunta toiminut.
1/X

Kotimainen esimerkki, jonka otsikko tosin ei oikeuta sisältöä.

Israelia suojaava 500 miljoonan dollarin ”Rautakupoli” on tällä viikolla vuotanut – Tutkija: Hamas käyttää hyväkseen järjestelmän heikkoutta: hs.fi/paivanlehti/14…
2/X

Ulkomainen esimerkki, jossa muuten hyviä pointteja.

Under The Iron Dome: The Problem With Israel’s Rocket Shield forbes.com/sites/davidham…
3/X

Sosiaalista mediaa seuraamalla käynnissä on myös infosota aiheen ympärillä; toinen osapuoli korostaa järjestelmänsä voimaa ja toinen iloitsee jokaisesta läpipäässeestä raketista, torjuntaohjuksen toimintahäiriöstä etc. omana voittonaan.

Sotatekniikka on tänne immuuni. 😉 4/X

Konfliktissa monia piirteitä ja ulottuvuuksia, mutta sotatekniikka näkökulmasta yllätyksiä ei juuri ole; artikkeleissa ja somepöhinässä väitetty heikkous ominaisuus, joka nyt kuitenkin tarjoaa mahd. niin 'ase-vasta-ase' kuin tekniikka vs. toimintaperiaatteet tarkastelulle. 5/X

Heite termistössäni yhteisnimike raketeille, kranaateille, ja muille ballistisella tai ei-ballistisella lentoradalla oleville aseille. Heitteentorjunta näiden tuhoamista lentoradalla; heitteestä ja torjuntajärj. riippuen kiihdytysvaiheessa, keskivaiheilla tai loppuvaiheessa. 6/X

Torjunta optimitilanteessa kerroksittaista eli lentoradan eri vaiheille oma torjuntajärj.
Torjunta lentoradan alussa tehokkainta matalamman korkeuden, suuremman herätteen ja heitteen vähäisemmän liikehtimiskyvyn takia. Bonuksena torjutun heitteen jäänteet eivät tule niskaan.7/X

Lentoradan keskivaiheilla ballististen heitteiden nopeudet ovat yleensä pienimmät, mutta toisaalta ne ovat myös korkeimmillaan, mikä on torjunnan kannalta ongelma; torjuntaohjuksen kineettinen kuluu nousuun ja liikehtimiskyky ja kantama pienenee. 8/X

Loppuvaiheen aikana heitteet tulevat hyvälle korkeudelle, mutta jos niissä on yhtään torjunnan väistökykyä, se on tässä vaiheessa. Lisäksi loppuvaiheen torjunnassa aika epäonnistuneen torjunnan paikkaamiseen lyhyt. Torjuttukin heite voi edelleen tippua suojattavalle alueelle. 9/X

Israelin ja Hamasin sekä heitä tukevien väliseen "heitesotaan" on liittynyt keskeisesti Iron Dome-niminen ohjusjärjestelmä. Se on niin sanottu C-RAM (Counter Rocket, Artillery, Mortar)-järjestelmä, jolla on julkisten tietojen mukaan kyky autonomiseenkin toimintaan. 10/X

Se koostuu valvonta-ja maalinosoitustutkasta, tulenjohtoyksiköstä ja varsinaisista ohjusyksiköistä. Se on ensisijaisesti tarkoitettu C-RAM eli heitteiden torjuntaan lentoradan eri vaiheissa, mutta väitetysti sillä olisi testeissä torjuttu lennokkeja ja risteilyohjuksia. 11/X

Hamasin ja Hizbollahin käyttämät heitteet ovat hyvin yksinkertaisia, osin DIY-raketteja. Suunnattavuus ja suuntaus on keskimäärin hyvin suurpiirteistä eikä lennon aikaista ohjautuvuutta tai hakeutuvuutta ole. Kumpikaan ei juuri haittaa, jos maali on kaupunkikokoluokkaa. 12/X

Yksinkertaisuuden takia massamainen käyttö eräs keino välttää torjunta. Silloin yritetään kyllästää torjuntajärj. havaitsemis-ja maalinosoituskyky tai torjuntakyky ohjusten yksinkertaisesti loppuessa kesken. Nyt toteutunut ainakin jälkimmäinen, mahd yritetty ensimmäistäkin 13/X

Havaitsemis-ja maalinosoituskykyä joidenkin videoiden perusteella haastettu myös ampumalla heitteitä alakulmilla, <45 asteen kulmaan. Tällöin matala lentorata johtaa pieneen havaintovyöhykkeeseen maastoesteiden pienentäessä sitä lisää. Seurauksena lyhyt torjunta-aikaan. 14/X

Kyllästäminen tai alakulmat eivät ole tulleet järjestelmän suunnittelijoille tai käyttäjille yllätyksinä. Tuskin sotateknikoillekaan. Toivottavasti ei ainakaan mun opettamille.😃

Määrällä ollut siis jonkinlaista laatua ainakin jos riittää, että edes joku heite pääsee läpi. 15/X

Toistaiseksi Iron Dome siis toiminut odotetusti, vaikka ulkopuoliselle nyt näyttääkin siltä, että ainakin osittainen haavoittuvuus järjestelmän toiminnasta on "keksitty" ja sitä aktiivisesti hyödynnetään. Mutta miten massa voima toimii? 16/X

Tämä johtuu pelkistäen kahdesta tekijästä; tuhoamistodennäköisyydestä ja ohjusten määrästä. Aloitetaan todennäköisyyksistä. Joissakin lähteissä järjestelmällä ilmoitetaan 85%-90% torjuntatodennäköisyys ja joissakin ohjukselle 85%-90% osumatodennäköisyys? Näillä on eroa. 17/X

Jos ensimmäinen kuvaa oikeasti (koko) järjestelmän onnistumista, tarkoittaisi se, että n. joka kymmenes heite menisi kaikissa olosuhteissa torjunnasta läpi riippumatta siitä, kuinka monta torjuntaohjusta ammutaan. Tätä vaikea uskoa käytettävissä olevan aineistoin perusteella.18/X

Jos 90% torjuntatodennäköisyydellä tarkoitetaan ohjusta, joka 10. ohjus epäonnistuisi torjunnassa. Suojellessa siviilikohdetta, tämä määrä on liikaa, joten toimintatapa lienee ampua 2 ohjusta yhteen heitteeseen. Tällöin järjestelmän torjuntatod.näk. olisi 99%=0,9+(1-0,9)×0,9 19/X

Järjestelmän tuhoamistodennäköisyyden voi pelkistää esim. seuraavasti:
Tn(tuh)= Tn(hav)× Tn(Tila)×Tn(Ohjus)

Tn(hav) on heitteen havaitsemistodennäköisyys, joka riippuu mm. heitteen korkeudesta horisontista, heitteen tutkapoikkipinta-alasta, tutkan ominaisuuksista jne... 20/X

n(Tila) on heitteen päätyminen järjestelmän tuhoamisalueelle. Tämä torjuntavyöhyke (envelope) on riippuvainen heitteen nopeudesta, lentosuunnasta liikehtimiskyvystä jne ja muodostuu sekä pituus, että korkeuselementistä. Tämä Tila on kolmiulotteinen. 21/X

Tn(Ohjus) on ohjuksen tuhoamistodennäköisyys. Sekin on pelkistetysti oma todennäköisyyksien tulo. Taas pelkistäen
Tn(Ohjus)= Tn(toimivuus)×Tn(hakupää)× Tn(osuma)×Tn(Tuho) 22/X

Tn(toimivuus) ohjuksen tekninen varmuus ylipäätään lähteä liikkeelle, toimia lentoradan eri vaiheissa. Tämä Tn tyypillisesti erittäin korkea, koska pitkälti riippuvainen komponenttien toiminnasta. Joistakin epäonnistuneista laukaisuista on kuvamateriaalia, joten ei ole 100% 23/X

Tn(hakupää) on hakupään tod.näk. löytää heite, pitää lukitus ja olla harhautumatta häiriöön. Tässä tapauksessa maaaseman maalinosoitus tukee ohjuksen hakeutumista, joten tätäkin tod.näk. voidaan pitää korkeana varsinkin kun ei tiedossa, että heitteet kykenisivät häiritsemään.24/X

Lisäksi heitteet ovat tutkaheijastuksen ja välkkeen näkokulmasta ihanteellisessa suunnassa taivasta vasten.
Häiritsemiskyky voi olla tulossa, sillä ilmeisesti sekä hakupää, että herätesytytin ovat päätyneet jo vastapuolen haltuun ja takaisinmallinnus lienee käynnissä. 25/X

Tn(Osuma) ei tarkoita ohjuksen täyd. osumaa, vaan kykyä päätyä riittävän lähelle heitettä, jotta herätesytytin (lasertutka) havaitsee heitteen ja räjäyttää taistelukärjen. Heitteen tuhoaminen ei siis riipu täydellisestä osumasta, vaan sirpaleviuhkan tehokkaasta osumasta. 26/X

Täydellisen osuman ja riittävän osuman ero on metrejä, mutta ei kuitenkaan useita kymmeniä metrejä sillä muutoin taistelukärjen muodostamaan sirpaleviuhkaan jää liian suuria aukkoja osuakseen heitteeseen. Tämä lienee kokonaistodennäköisyyteen eniten vaikuttava osuus. 27/X

Tn(Tuho) on todennäköisyys sille, että ohjuksen taistelukärki (sirpaleet) osuessaan tuhoaa heitteen. Ohut kuorisissa (raketit), tämä on huomattavan suuri, sillä niiden runko on enemmän tai vähemmän peltiä. 28/X

Kranaatinheittimen ammuksien osalta todennäköisyys on pienempi, koska heittimen kranaatti on paksumpi kuorinen, mutta siinä on heikompi suuntavakavuuden luova pyrstö, johon osumien vie kranaatilta suuntavakavuuden. 29/X

Tykistön kranaattien torjunnassa todennäköisyys lienee kaikkein pienin paksun kuoren ja rotaatiovakavoinnin johdosta. Kaikissa tapauksissa osuma sytyttimeen tuhoaa kyllä heitteen.

Nyt "heitesodassa" käytetty raketteja, joten Tn(Tuho) kohtuullisen suuri. 30/X

Kokeillaan, miten päästään ohjuksen 90% tuhoamistodennäkösyyteen eli Tn(Ohjus)= Tn(toimivuus)×Tn(hakupää)× Tn(osuma)×Tn(Tuho)= 0,9

Oletetaan Tn(toimivuus) = 0,999%,
Tn(hakupää) =0,999%
tn(osuma) = 0,95%
tn(Tuho)= 0,95%

0,999×0,999×0,95×0,95=0,9 (90%). 31/X

Myönnetään, että näillä luvuilla voidaan leikkiä ihan miten sattuu, mutta tämän kautta voi hahmottaa torjuntaan ja sen onnistumiseen liittyviä asioita. Vastaavasti vastustaja voi yrittää keksiä keinoja parhaiten pienentään heitteensä tuhoamistodennäköisyyttä. 32/X

Esim. massojen tapauksessa:
Koska heitteen torjuntavyöhyke parhaimmillaankin pieni, ohjukset ammuttaneen yksitt. heitteeseen salvona. Tällöin ei odotella ensimmäisen ohjuksen lopputulosta, vaan ammutaan lyhyellä välillä kaksi. Tästä tavasta löytyy evidenssiä myös videoina. 33/X

Torjuttaessa massamaista heiteiskua, ei kahden torjuntaohjuksen salvokäytölle per heite ole perusteita, vaan lopputulos pitää yrittää optimoida heitteiden lentoradan (maalialueen) ja heitteiden määrän ja torjuntakyvyn (lkm) kautta. 34/X

Tällöin vääjäämättä jää ensimmäiseltä ohjukselta heitteitä torjumatta (10%), joihin voidaan yrittää ampua hyvin rajallisessa ajassa uusi ohjus, mutta hyvin todennäköisesti siihenkään ei ole aikaa. Heitteitä väkisinkin tippuu maaliin. 35/X

Miten massa toimii; ohjusten määrä.

Yhdessä patterissa n 60-80 ohjusta. Vaikka pattereita on useita ja niiden torjunta-alueet menevät päällekkäin, todennäköisesti yksikään patteri ei kykene korvaamaan toista patteria kokonaisuudessaan sen tuhouduttua tai ohjusten loputtua.36/X

Tämänkin jälkeen ammuksensa loppuun kuluttanutkin patteri voi todennäköisesti tukea ainakin valvonta-ja havainnointikyvyllään muita pattereita, vaikka varsinaiseen patterien väliseen maalinosoitukseen se ei kykenisikään.37/X

Suuri torjuttavien kohteiden massa johtaa myös logistisiin ongelmiin. Tuliasemissa ei ole kuin rajattu määrä ampumatarvikkeita, mahdollisesti täyttö tai kaksi, ja loput tuleekin kuljettaa varikoilta asemiin. Vaikka kuvio olisi miten hyvin treenattu, syntyy viivettä. 38/X

Määrä voi olla rajattu mm. siksi, että varastointiolosuhteet kentällä eivät ole optimit. Toisaalta voi olla myös varomääräyksiä suurimman sallitun räjähdemäärän säilyttämisestä asutusten lähellä, joissa torjuntajärjestelmät näyttävät olevan. 39/X

Näin ollen ainakin alkuvaiheessa voi olla, että putket ammutaan tyhjiksi ja uutta täyttöä joudutaan odottamaan hetki, jos toinenkin. Tämä olisi hyvä hetki kohdistaa iskuja torjuntajärjestelmää vastaan. Heitesodan jatkuessa tuliasemiin porrastettua ohjusmäärä kasvatettaneen.40/X

Usein taivastellaan myös kustannuksia, kun ohjuksella torjutaan halpoja heitteitä. Yhden Tamir ohjuksen sanottu maksavan 80k€ ja torjuttavan heitteen muutamia satoja euroja. 41/X

Noin 100-kertainen kustannusero saattaa kuulostaa suurelta, mutta suhteessa rakettien aiheuttamaan tuhoon tai niistä aiheutuvien vastaiskujen kustannuksiin, on todettava, että ase-vasta-ase kustannussuhde ei ole ainoa käytön hintaa määrittävä tekijä. Onneksi. 42/x

Summa summarum: "Heitesota" on mielenkiintoinen osoitus ase-vasta-ase kilpailun lisäksi tekniikka vs. toimintatavat välisestä kamppailusta. Teknistä ylivoimaa voi aina yrittää kampittaa paremmilla toimintatavoilla. 43/x

Torjujan onnistuttava joka kerta, hyökkääjälle riittää kertaonnistuminen, jos hänen tavoitteen saavuttamiseen riittää tuo kerta onnistuminen ja toisen provosointi vasta-toimiin. 44/X

Tällöin toimintatavalla on "voitettu" tekniikka. "Voitettu" hippuissa, koska nyt toimilla ei oikeasti ole ollut sotilaallista päämäärää, vaan poliittinen. Ja hyvin harvoin pelkillä taisteluteknisen/taktisen tason saavutuksilla mitään voiteta. 45/X

Siksi Rautakuvun "läpäisy", "heikkous", "vuoto" jne kohkaamisessakin pitäisi pitää pää kylmänä ja lööpit lööppeinä. 46/END