Thread by @biosresearch

Täällä näkyy olevan taas vilkas #irtikytkentä-keskustelu. Hienoa!
Myös BIOSin näkemyksiin on viittailtu, osin virheellisesti.
Käydään siis perusasiat jälleen läpi.

🧵/1

BIOSin pointti ik-keskustelussa ei ole, että ik’ää ei tapahtuisi.

Esimerkiksi abs. päästöjen ik. esiintyy joissakin maissa/joillakin alueilla, kuten omassa review-artikkelissamme toteamme.

Päästöjen ik on hyvä & kannustettava kehitys.

sciencedirect.com/science/articl…

/2

Pointti on sen sijaan tarkastella, miten havaittu ik suhtautuu siihen, mitä ekologiseen kestävyyteen tarvittaisiin.



/3

Tässä suhteessa havaittu ik on paljon "vähemmän" kuin mitä tarvitaan.

Havaittu abs ik koskee esim.:
-yhtä rajattua ympäristöhaittaa (esim. CFC-kaasut) globaalisti
-laajempaa ympäristöhaitan lajia (esim. CO2-päästöt) rajatulla alueella

/4

Sen sijaan abs ik'ää ei ole havaittu
-kasvihuonekaasupäästöjen suhteen globaalisti
Ja
-luonnonvarojen kulutus globaalisti
on 2000-luvulla anti-irtikytkeytynyt, siis kulutus kasvanut nopeammin kuin GDP

onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.11…

/5

Ik-keskustelussakin katse on syytä pitää pääasiassa:

Havaittuun ik'ään luottaminen/vetoaminen ovat erittäin riskialttiita tekoja/strategioita.

/6

Otetaan analogia.
On mahdollista, että joku vielä keksii koneen, jonka tankkiin laitetaan puhdasta vettä ja pakoputkesta tulee puhdasta happea.
On mahdollista. Mutta ei ole järkevää laskea yhteiskunnan tulevaisuutta ja jatkuvuutta tämän mahdollisuuden varaan.

/7

On mahdollista, että glob abs päästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen ik onnistuu.
Tämä on paljon todennäköisempää, kuin em. koneen keksiminen.
Silti ei ole järkevää laskea yhteiskunnan tulevaisuutta ja jatkuvuutta tämän mahdollisuuden varaan.

/8

Miksi ei?

Koska havaittu (abs päästö) ik ei ole:
i riittävän kokoista, laajaa
ii riittävän nopeaa
iii materiaalis-teknologiselta perustaltaan globaalisti yleistettävissä (ts. abs päästö-ik maiden kulutustasoa/aineenvaihduntaa ei mitenkään voida järjestää kaikille maille)
...
/9

...
ja koska havaittu (abs päästö) ik ei:
iv liity luonnonvarojen kulutuksen laskuun
eli kaiken kaikkiaan ei:
v riitä ekologiseen kestävyyteen (vaikka täyttäisi ehdot i-ii)

/10

i, ii ja iii on selviä, eikö?

/11

Eli jatketaan kohdista iv-v

Ennen kuin puhutaan ik’stä, pitää muistaa, että lähtökohtana koko käsitteellä on, että ympäristöhaittoja on saatava pienennettyä turvarajojen alle. Eli jotta ik’n tavoittelu olisi mielekästä, on tähdättävä tuohon maaliin.

/12

Kuten olemme muistuttaneet säännöllisesti: riittävän nopea, riittävän laaja, riittävän systemaattinen ympäristöhaittojen lasku. Tämä sitten suhteutetaan kysymykseen talouskasvun mahdollisuuksista ja sen luonteesta.

/13

Tämä lähtökohta ja ensisijaisuus vain sujuvasti unohtuu tai sivuutetaan. Keskustelu ei ole mielekästä, jos ympäristöhaittojen vähentämisen laajuutta ja nopeutta ei hahmoteta. Yleisluontoinen puhe vähentymisestä ei riitä.

/14

Eri ymp.haitoilla on erilaiset kiireellisyysasteet ja mittakaavat. Ne liittyvät erilaisiin ekologisiin ilmiöihin. Ilmastonmuutos tapahtuu glob. ilmastojärjestelmässä, makean veden varojen hupeneminen tai biodiversiteetin kato paikallisuuksien ja alueellisuuksien mosaiikkina.
/15

Siksi myös aikataulut ja turvarajat ovat erilaisia. Yhteismitallistaminen ei onnistu, koska ekologinen perusta on niin erilainen.

Hyvin poikkeuksellisesti ilmastopäästöille yhteismitallistaminen onnistuu, koska erilaiset päästöt osallistuvat samaan prosessiin.

/16

Laajemmalle ympäristöhaittojen joukolle ei ole esim. "hiilidioksidiekvivalentteja" vastaavaa yhteistä suuretta. Siksi tarvitaan "sijaismuuttujia" (proxy). Sijaismuuttujilla kuitenkin väistämättä tehdään karkeita yleistyksiä, joten niiden soveltamisessa pitää olla tarkka.

/17

Materiaalivirtojen yhteenlasku todellakin pistää samaan läjään laadullisesti monensorttista luonnonvarojen kulutusta ja siten monenlaisia ympäristöhaitan muotoja.

/18

Siitä ei siis suoraan voi lukea poliittisia suosituksia. Sen avulla kuitenkin voidaan tarkastella hyvin, mihin suuntaan yhteiskuntien yleinen kestävyys etenee.

/19

Jos materiaalivirrat kasvavat, erilaiset ympäristökuormituksen muodot lisääntyvät, eikä tätä perusasiaa muuta teknologinen kehitys. Tämä on tutkimuskirjallisuudessa vahvasti jaettu näkemys.

/20

Esimerkiksi kattava kiertotalous ei voi vakiintua, jos kulutettujen luonnonvarojen kokonaismäärä kasvaa. Kiertotalouskin siis edellyttää kulutuksen kohtuullistamista.

/21

Mutta kestävyyttä ei tietenkään saavuteta vain vähentämällä materiaalivirtoja: tarvitaan yhtaikaa laadullista ja määrällistä muutosta. Kuten olemme kuvanneet: yhteiskunnan aineenvaihdunnan tulee muuttua.

/22

Materiaalivirrat ovat siis eräänlainen yhteiskunnallinen "liikennevalo". Jos kulutus kasvaa, mennään väärään suuntaan huolimatta parannuksista yksityiskohdissa.

/23

Lopuksi:

Yhteiskuntien jatkuvuuden kannalta ratkaisevissa asioissa kannattaa noudattaa varovaisuusperiaatetta, pikemmin kuin ottaa isoja riskejä.

/24

Näin erityisesti siksi, että elämme kriisiaikaa, emme normaalioloja.

france24.com/en/live-news/2…

/25

Jos uskoo abs glob ik'n mahdollisuuteen, riskitasoa voisi alentaa esittämällä, miten abs glob ik on mahdollinen.

/26

Miten tapahtuu energiantuotanto, missä ihmiset asuvat, mitä syövät, mitä kuluttavat, mistä GDP/BKT koostuu? Miten nykyään rikkaissa ja paljon kuluttavissa ja miten nykyään köyhissä ja vähän kuluttavissa maissa?

/27

"Ennenkin on selvitty" ja "teknologia kehittyy" eivät toimintamalleina juurikaan alenna tieteellisen konsensuksen (IPCC, IPBES, jne.) tällä hetkellä toteamaa hyvinkin korkeaa riskitasoa.

/28

Ekologisen kestävyyden kannalta varovaisuusperiaatteen mukainen prioriteetti on selvä: rikkaiden maiden/rikkaiden kuluttajien on selvästi laskettava kulutustaan.

/29

Yhtäältä tämä tarkoittaa, että joitain asioita on kulutettava vähemmän ja tehtävä vähemmän, toisaalta sitä, että arkisia asioita kuten ruokaa tai liikennettä on saatava aikaan huomattavasti nykyistä vähäisemmällä luonnonvarojen kulutuksella.

/30

Tähän nähden on toissijaista, nouseeko vai laskeeko GDP/BKT, joten lopulta myös ik’n onnistuminen/onnistumattomuus on toissijaista.

/31