Thread by @biosresearch

Viime aikoina on jälleen keskusteltu #talouskasvu'n ja aineellisen kulutuksen irtikytkennästä. Mutta minkä kokoluokan haasteesta irtikytkennässä on kysymys? Voiko #irtikytkentä olla realistinen tavoite Suomelle? Kirjoitimme: versuslehti.fi/kriittinen-til…

Irtikytkennän käsitteeseen ja tutkimukseen liittyy monia hankalia ongelmia. Ks. esim. bios.fi/maailman-ainek…
/2

Mutta sivuutetaan ne nyt hetkeksi ja terävöitetään keskustelua arvioimalla onnistuneen irtikytkennän mittakaavaa.
Oletetaan, että talous kasvaa 2% vuodessa ja että materiaalien kulutus lasketaan tasolle, joka voisi olla ekologisesti kestävä.
/3

Suomessa tarkoittaisi vuoteen 2050 mennessä, että jokaisesta käytetystä materiaalitonnista saadaan 6,6 kertaa enemmän rahamääräistä arvonlisäystä. Samaan aikaan kun materiaaleja käytetään alle yksi kolmasosa nykyisestä.
/4

Käsittämättömän kova tavoite, varsinkin kun muistetaan, että noin puolet materiaalien käytöstä menee olemassaolevien varastojen (rakennusten, teiden jne.) ylläpitoon.
/5

Mitä tämä konkrerettisesti tarkoittaisi? Nyt tarvitaan irtikytkennän puolestapuhujien ehdotuksia. Pelkkä oletus tai toivomus irtikytkennästä ei riitä, vaan tarvitaan uskottava ja todennettavissa oleva skenaario.
/6

Talouskasvun tavoittelu ilman käsitystä siitä, miten onnistunut absoluuttinen irtikytkentä konkreettisesti toteutetaan, ottaa kohtuuttoman riskin ekologisen kestämättömyyden pahimpien seurauksien toteutumisesta.
/7

Jos historiallisia esimerkkejä tarvittavasta materiaalitehokkuuden kasvusta ei ole, ja jos onnistuneen irtikytkennän skenaarioita ei löydy, on huomio suunnattava näkemyksiin, jotka eivät yksipuolisesti edellytä talouskasvua tai suhtautuvat siihen toissijaisena tavoitteena.
/8

Resurssien käytön merkitystä korostaa uusi IRP-raportti: "Extraction industries are responsible for half of the world’s carbon emissions and more than 80% of biodiversity loss"
theguardian.com/environment/20…