Suomessa poliisiin luotetaan enemmän kuin oikeastaan missään muualla. Siksi keskustelu #miksienluotapoliisiin on mielenkiintoinen.
Twiittiketjut poliisin epäeettisestä toiminnasta ovat yksityiskohtaisia, hyvin perusteltuja ja uskottavia.
1/x
Poliisille on lainsäädännöllä annettu toimivaltaa puuttua kansalaisten oikeuksiin tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi rikostapauksissa. Vallan mukana poliisille on osoitettu joukko velvollisuuksia kuten kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta huolehtiminen jne.
2/x
Poliisiin kohdistuvaa luottamusta mitataan parin vuoden välein mm poliisibarometrin avulla. Luottamuksesta kertovat kysymykset kuvaavat henkilökohtaisen palvelukokemuksen sijaan mielikuvaa poliisista. Vain harva vastaaja joutuu poliisin kanssa tekemisiin vuoden aikana.
3/x
Siten käytetty luottamusmittari ei välttämättä kerro poliisin onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Päinvastoin kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa, Suomessa luottamus poliisiin ei vähene, vaikka joutuisi rikoksen kohteeksi omalla asuinalueella. tandfonline.com/doi/full/10.10…
4/x
Siten tutkimuksissa poliisiin kohdistettu luottamus korreloi pikemminkin yhteiskunnan yleisen turvallisuustason ja vakauden kanssa kuin poliisin tehokkuuden kanssa.
Kun poliiseja on vähän, myös kokemuksia karttuu niukasti.
5/x
Käytetyistä kyselytutkimusta on hankala saada tietoa, miksi jotkut eivät luota poliisiin. Nyt trendaava #miksienluotapoliisiin keskustelu lisää käsityksiä poliisiin kohdistuvasta epäluottamuksesta.
Keskustelu on arvokas pelkästään poliisin legitiimiyden kannalta.
6/x
Vaikeista aiheista voi olla haastavaa keskustella, mutta toivottavasti moni poliisi osallistuu. Täällä käytävä keskustelu on tärkeä osa toiminnan läpinäkyvyyttä!
7/7
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Turvallinen Helsinki -verkosto käsitteli eilen alaikäisten väkivaltaa Helsingissä. Verkosto totesi yksimielisesti ettei Helsingissä ole menossa erityistä väkivalta-aaltoa. Sen sijaan väkivalta on puolittunut 10-vuodessa ja pudonnut muiden kaupunkien tasolle - jopa alle 1/6
Alaikäisten henkirikoksia tai yrityksiä on tänä vuonna Helsingissä ollut viisi kun aiempien 10 vuoden aikana 0-3 kpl / vuosi. Tämän vuoden teoissa ei ole nähtävissä muuta yhteistä tekijää kuin hyvin rikkinäiset kodit ja pitkään jatkunut vahva syrjäytymiskehitys 2/6
Henkirikoksen tai niiden yritysten motiivit ovat olleet jokaisessa erilaiset eikä yhdessäkään ole ollut kyse merkkivaatteiden kuten vyön tai kenkien anastuksesta 3/6
Laitan lauantaiaamun kunniaksi pohdintaa ”rikollisesta oireilusta”
Tällä viikolla minua on kritisoitu siitä, että käytän syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tekemistä väkivaltarikoksista sanontaa rikollinen oireilu.
Perustelen sanavalintojani tässä ketjussa (1/6):
Perinteinen rangaistusjärjestelmän vaikuttavuusajattelu lähtee oletuksesta, että ihminen toimii rationaalisesti tehdessään rikoksen. Ihminen ikäänkuin laskelmoi rikoksesta saatavan hyödyn, kiinnijäämisriskin ja odotettavissa olevan rangaistuksen välillä.
(2/6)
Nuorten kohdalla lainsäätäjä on lähtenyt ajatuksesta, että nuori ei kykene ajattelemaan syy-seuraussuhteita aikuisen lailla. Siksi 15-17-vuotiaat ovat rikosoikeudellisesti alentuneesti syyntakeettomia ja alle 15-vuotiaat täysin syyntakeettomia.