#salaliittoteoriat voivat olla vaarallisia ihmisten terveydelle - jopa hengelle. Nyt koronavirukseen liittyvät salaliittoteoriat ovat voimistuneet Suomessa ja muualla läntisessä maailmassa.
Salaliittoteorioiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä ne vaikuttavat loogisilta. 1/x
EU komission mukaan salaliittoteorialla tarkoitetaan uskoa siihen, että vahvat voimat manipuloivat tiettyjä tapahtumia tai tilanteita salassa kulissien takana pahoin aikein. 2/x
Salaliittoteorian yhteisiä piirteitä ovat: 1. Väitetty salainen juoni. 2. Salaliiton takana oleva ryhmä. 3. ”Todisteet”, jotka näyttävät tukevan salaliittoteoriaa…sekä…
3/x
4. Virheellinen väite, jonka mukaan mikään ei tapahdu sattumalta ja että yhteensattumia ei ole olemassa; mikään ei ole sitä miltä vaikuttaa ja kaikki on yhteydessä keskenään. 5. Mustavalkoinen maailmankatsomus. 6. Tietyistä henkilöistä tai ryhmistä tehdään syntipukkeja.
4/x
Salaliittoteoriat vaikuttavat loogiselta selitykseltä vaikeasti ymmärrettäville tapahtumille tai tilanteille ja luovat harhan hallinnasta ja toimijuudesta. Tällainen selkeyden tarve korostuu epävarmoina aikoina, kuten covid-19-pandemian aikana.
5/x
Salaliittoteoriat alkavat usein epäilyksinä: aluksi kysytään, kuka hyötyy tapahtumasta tai tilanteesta. Tämän perusteella määritetään salaliiton sisäpiiri. Tämän jälkeen kaikki ”todisteet” muotoillaan teoriaan sopiviksi.
6/x
Kun salaliittoteoriat ovat saaneet jalansijaa, ne voivat kasvaa nopeasti. Niitä on vaikea kumota, koska kaikki sitä yrittävät nähdään salaliiton jäseninä.
7/x
Useimmat heistä uskovat niihin. Toiset haluavat provosoida tai manipuloida tarkoituksellisesti tai maalittaa tiettyjä henkilöitä poliittisista tai taloudellisista syistä. 8/8
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Suomessa poliisiin luotetaan enemmän kuin oikeastaan missään muualla. Siksi keskustelu #miksienluotapoliisiin on mielenkiintoinen.
Twiittiketjut poliisin epäeettisestä toiminnasta ovat yksityiskohtaisia, hyvin perusteltuja ja uskottavia.
1/x
Poliisille on lainsäädännöllä annettu toimivaltaa puuttua kansalaisten oikeuksiin tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi rikostapauksissa. Vallan mukana poliisille on osoitettu joukko velvollisuuksia kuten kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta huolehtiminen jne.
2/x
Poliisiin kohdistuvaa luottamusta mitataan parin vuoden välein mm poliisibarometrin avulla. Luottamuksesta kertovat kysymykset kuvaavat henkilökohtaisen palvelukokemuksen sijaan mielikuvaa poliisista. Vain harva vastaaja joutuu poliisin kanssa tekemisiin vuoden aikana.
3/x
Turvallinen Helsinki -verkosto käsitteli eilen alaikäisten väkivaltaa Helsingissä. Verkosto totesi yksimielisesti ettei Helsingissä ole menossa erityistä väkivalta-aaltoa. Sen sijaan väkivalta on puolittunut 10-vuodessa ja pudonnut muiden kaupunkien tasolle - jopa alle 1/6
Alaikäisten henkirikoksia tai yrityksiä on tänä vuonna Helsingissä ollut viisi kun aiempien 10 vuoden aikana 0-3 kpl / vuosi. Tämän vuoden teoissa ei ole nähtävissä muuta yhteistä tekijää kuin hyvin rikkinäiset kodit ja pitkään jatkunut vahva syrjäytymiskehitys 2/6
Henkirikoksen tai niiden yritysten motiivit ovat olleet jokaisessa erilaiset eikä yhdessäkään ole ollut kyse merkkivaatteiden kuten vyön tai kenkien anastuksesta 3/6
Laitan lauantaiaamun kunniaksi pohdintaa ”rikollisesta oireilusta”
Tällä viikolla minua on kritisoitu siitä, että käytän syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tekemistä väkivaltarikoksista sanontaa rikollinen oireilu.
Perustelen sanavalintojani tässä ketjussa (1/6):
Perinteinen rangaistusjärjestelmän vaikuttavuusajattelu lähtee oletuksesta, että ihminen toimii rationaalisesti tehdessään rikoksen. Ihminen ikäänkuin laskelmoi rikoksesta saatavan hyödyn, kiinnijäämisriskin ja odotettavissa olevan rangaistuksen välillä.
(2/6)
Nuorten kohdalla lainsäätäjä on lähtenyt ajatuksesta, että nuori ei kykene ajattelemaan syy-seuraussuhteita aikuisen lailla. Siksi 15-17-vuotiaat ovat rikosoikeudellisesti alentuneesti syyntakeettomia ja alle 15-vuotiaat täysin syyntakeettomia.