Keväällä 2018 Helsingin Sanomat kertoi, että naisten osuus lehden jutuissa on kolmannes, toisin sanoen jokaista naista kohti @hsfi:ssä esiintyy kaksi miestä. Lehti ilmoitti sitoutuvansa edistämään tasa-arvoa ja lanseerasi näyttävästi laskurin, joka kertoo tilanteen reaaliajassa.
Laskuri-banneria ei enää hetkeen ole Hesarin verkkosivuilla näkynyt. Mikä on ymmärrettävää sikäli, että näky on päivästä toiseen varsin surullinen. Banneri löytyy kuitenkin edelleen täältä: interactive.hs.fi/static/genderg… 
Laajemman kuvan tilanteesta Suomessa antaa @tasaarvobotti. Naisten osuutta eri medioissa voi seurata myös suoraan @prognosis_se'n sivula. HS:n oma laskuri perustuu samaan dataan. prognosis.se/GE/Finland/
Lanseerauksen yhteydessä HS perusteli naisten alhaista osuutta jutuissa yhteiskunnan rakenteilla. Esimerkiksi sillä, että “nykyisen hallituksen keskeiset ministerit ovat miehiä”. (Kuva: Vesa Moilanen)
Tämä ei tietenkään ole ollut tilanne enää pitkään aikaan. Hallituksen keskeiset ministerit ovat naisia. Niinkin poikkeuksellisissa määrin, että kansainvälinen mediakin on saapunut Suomeen ihmettelemään asiaa. nytimes.com/2019/12/10/wor…
Tästä huolimatta HS ei ole saanut naisten osuutta nousemaan. Itse asiassa HS on päivästä toiseen tällä mittarilla mitattuna yksi vähiten tasa-arvoisista medioista Suomessa.
Sunnuntaina aluevaaleissa edustajiksi valittiin 53% naisia. Suomessa eniten ääniä sai vasemmistoliiton @liandersson. Hesarin ykkösjuttu kertoi “kakkoseksi kamppailussa koko maan ääniharavan tittelistä” jääneestä Aki Lindénistä.
Eikä siinä mitään. Voi olla ihan perusteltua ajatella, että ministerin kova äänisaalis ei ole aivan yhtä kiinnostava juttu kuin pelkän kansanedustajan kova äänisaalis.
Toisaalta, jos naisten alhaista määrää lehden jutuissa perustellaan ensin yhteiskunnan rakenteilla ja sen jälkeen jätetään korkeaan asemaan noussut nainen mainitsematta edes otsikossa, murenee perustelulta aika äkkiä pohja.
Ja mitä tulee uutisarvoon ja kiinnostavuuteen. No sekin riippuu vähän mistä katsoo. Se, että valtakunnan ääniharava on nainen on nimittäin verrattaen poikkeuksellista. Viimeksi niin käsi, kun Anneli Jäätteenmäki keräsi eurovaaleissa yhdeksän prosenttia maan äänistä.
Ja nämä vaalit olivat siis vuonna 2004.
Vuosi mittarin lanseemarisen jälkeen HS raportoi päiväluvun nousseen parhaimmillaan “– hyvin harvoin – yli 40 prosentin.” Toisin sanoen pysyneen kolmanneksen tietämillä. hs.fi/mielipide/art-…
Heikkoa lukemaa perusteltiin sillä, että “laskuri laskee nimimainintoja, ja niitä tuottavat eniten osastot, joissa osuus on edelleen runsaasti alle kolmanneksen. Näihin kuuluvat esimerkiksi talous, politiikka, urheilu ja ulkomaat.”
On aivan totta, että nimimainintoja laskevat mittari ei huomio sukupuolten saamaa palstatilaa. Samaten olisi tärkeää seurata missä yhteydessä ja millä palstoilla eri sukupuolet lehdessä esiintyvät.
Ei kuitenkaan myöskään ole mikään luonnonlaki, että talouden, politiikan, urheilun ja ulkomaiden toimitukset tuottavat nimimaintoina juuri miesten nimiä.
Mutta ettei jäisi yhden mittarin ja jutun varaan, niin mielelläni kuulisin miten @hsfi nykyään seuraa, mittaa ja pyrkii edistämään tasa-arvon toteutumista jutuissaan. @EsaMakinen
@hsfi @EsaMakinen Niistä yhteiskunnan rakenteista vielä, joilla aikanaan perusteltiin tätä vinoumaa (joka ei ole siis muuttunut miksikään). Tällä hetkellä 11 ministeristä 19:stä ja seitsemän eduskuntapuolueen puheenjohtajaa kymmenestä on naisia. Eduskuntaan valittiin viime vaaleissa 94 naista.
Mitä HS on tehnyt sitten vuoden 2018? No ainakin lanseerannut "uuden talouteen keskittyvän mediabrändin" eli HS Vision. Koska talous oli yksi tunnistetuista ongelma-alueista, tämän tuotteen kohdalla on varmasti kiinnitetty erityistä huomiota tasapainoiseen sukupuolijakaumaan?
Jos katsotaan viimeisintä printti-Visiota, löytyy lehdestä seitsemän henkilökuvaa. Näistä seitsemästä kuvasta seitsemässä on mies.
Takakanteen on sentään päässyt nainen – HS:n mainoksessa.
Vuonna 2019 HS:n silloinen toimituspäällikkö ja nykyinen päätoimittaja Anu Ubaud kirjoitti (aivan oikein), että yksittäisen prosenttilukeman seuraamista olennaisempaa on seurata pääjuttujen sukupuolijakaumaa.
"Pääjuttujen analysoiminen on avain siihen, että sisältö tasa-arvoistuu, sillä silloin puhumme tekemistämme valinnoista." hs.fi/mielipide/art-…
Pääjuttujen seuraamisessa on kuitenkin selvästi vielä kehitettävää. HS:n vuosien takaiseen ilmoitukseen olisi helpompaa suhtautua suosiollisesti, jos lehti kertoisi avoimesti keinoista ja prosesseista, joilla se pyrkii tasa-arvoisempaan journalismiin.
Ehkä HS Visiota on epäreilua arvioida yhden lehden perusteella? Toiseksi viimeisessä lehdessä esiintyi kahdeksan naista ja 13 miestä 15 kuvassa. Toisin vain yksi henkiläkuva naisesta oli useamman palstan levyinen.
En tosin laskenut kuviin mukaan näitä seitsemää naamaa.
@threadreaderapp please unroll
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
