Lukuisten muiden suomalaisten tavoin olen sodan alettua miettinyt, mitä voisin itse tehdä. Olen päättänyt lahjoittaa Ukrainan tueksi 50 € viikkoa kohti niin kauan kuin sota jatkuu.
Toisen viikon lahjoituksen saa Lääkärit Ilman Rajoja @MSF_Finland: laakaritilmanrajoja.fi/turvaa-sairaan…. Punaisen Ristin tavoin järjestöllä on tarvittava kokemus ja osaaminen auttaa pahimmissakin kriiseissä.
3/5
Kolmannen viikon lahjoituksen kohde on @unicef_finland: unicef.fi/tue-tyotamme/u…. Sodan järkyttävimpiä uutisia ovat olleet ne, jotka koskevat lapsia, sairaita, ikäihmisiä ja muita erityisen haavoittuvia ihmisryhmiä.
4/5
Vaarana on, että sota jatkuu vielä pitkään. Siksi toivon vinkkejä tuettavista järjestöistä, ryhmistä, tempauksista ja hankkeista. Ja toivon toki, että mahdollisimman moni osallistuu ukrainalaisten auttamiseen omaan taloudelliseen ja elämäntilanteeseen sopivalla tavalla.
5/5
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Kokoan visertäjävieraan iltalauluun vähän eväitä, joiden kanssa voi mennä syvemmälle uudistavan ruoantuotannon pelloille ja palstoille. -Juuso Joona #visertäjävieras
Pari vuotta sitten tehtiin toisen mahtavan maanviljelijä-tutkijan, @TuomasJMattila´n kanssa Maanviljelijän tietobaari Yle Areenaan. Tiukkaa asiaa leppoisasti jutustellen.
Carbon Action-alustalla tutkitaan ja kehitetään hiiliviljelyä eli maatalousmaaperän hiilensidonnan menetelmiä, mittaamista ja mallintamista laajalla rintamalla. Parikymmentä tutkimusta ja sata hiiliviljelytilaa hommissa. -Juuso Joona #visertäjävierascarbonaction.org
Vielä maatalouspolitiikasta. Suomalainen ruoantuotanto on varautunut melko puutteellisesti ympäristön, yhteiskunnan tai markkinoiden voimakkaisiin heilahteluihin. -Juuso Joona #visertäjävieras
Maatalouspolitiikka ohjaa ruoantuotantoa voimakkaasti länsimaissa. Suomessa tuet ovat olleet pääosin pinta-alaperusteisia suoria tai sen kaltaisia EU-tukia(~1,5 MRD/a). Lisäksi maksetaan kansallisia tuotantotukia pääosin eläintuotannolle(~0,5 MRD/a). -Juuso Joona #visertäjävieras
Vuonna 2023 alkavaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan(CAP) kautta on valmisteltu viime vuodet. Komission uudistustoiveista huolimatta suunnittelun lopputulos Suomessa on hyvin säilyttävä. Merkittäviä muutoksia ei ole tulossa. -Juuso Joona #visertäjävieras
Olemme Suomessa melko omavaraisia ruoasta, mutta ruoantuotannossa käytetään paljon uusiutumattomia tuotantopanoksia, jotka on tähän asti tuotu pääosin Venäjältä. Onko tuotantomme siis huoltovarmaa? Ei nähdäkseni. -Juuso Joona #visertäjävierasyle.fi/uutiset/3-1235…
Sama koskee koko läntistä Eurooppaa. Lisäksi UKR ja RUS ovat merkittäviä viljan viejiä globaalisti. Tämä tulee aiheuttamaan markkinahäiriöitä sekä riskin nälähädästä ja epävakaudesta. LUKEn tutkijat avaavat tilannetta hyvin: luke.fi/uutinen/venaja…
Panosten hinnannousu heikentää kannattavuutta. Monet pellot eivät sietäneet viime kesän kuivuutta ja sadot jäivät alhaisiksi. Kassa on siis ollut tyhjä monella tilalla jo valmiiksi. Viljelijöiden näkemyksiä aiheesta ketjussa. -Juuso Joona #visertäjävieras
Hei, olen Juuso Joona, monitoiminen maanviljelijä, ja saan tänään olla Oraksen visertäjävieraana. Viestin, ja toivon keskustelua, ainakin maataloudesta, ruoantuotannosta ja huoltovarmuudesta. Kuva syksyiseltä ruispellolta. -Juuso Joona #visertäjävieras@Maan_viljelija
Viljelemme Tyynelän tilalla Joutsenossa perheeni kanssa monipuolisesti peltoviljelykasveja ja hoidamme metsiä. Uudistavasti, ekologisesti ja luomusertifioituna. Kehitämme uudistavan- ja hiiliviljelyn menetelmiä ja teen myös tutkimusta näistä. -Juuso Joona #visertäjävieras
Uudistavan viljelyn periaatteena on kannattavan ja eettisen ruoantuotannon ohella parantaa ympäristön tilaa. Esim. lisätä hiilivarastoja ja monimuotoisuutta, sekä viljellä resurssitehokkaasti ja pyrkiä eroon ulkoisten tuotantopanosten riippuvuudesta. -Juuso Joona #visertäjävieras
Komissio julkaisi tiedonannon toimista, joilla EU voisi vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta: ec.europa.eu/commission/pre…. Siinä on kiinnostavia avauksia, joista osa voisi johtaa aika isoon mullistukseen Euroopan energiamarkkinoilla.
Katsotaan vähän lähemmin.
1/20
Tiedonanto lähtee liikkeelle kuvaamalla EU:n energiariippuvuutta Venäjästä. Luvuthan ovat tunnetun karuja: 27 % öljyn, 45 % maakaasun ja 46 % kivihiilen tuonnista tulee Venäjältä. Tiedonanto keskittyy kaasuun, koska öljyä ja hiiltä on helpompi ostaa vapaasti maailmalta.
2/20
Komissio muistuttaa oikein, että ilmastotyö on samalla tehokas keino vähentää Venäjä-riippuvuutta. #Fitfor55-valmiuspaketti tuottaisi tai säästäisi energiaa 2030 tasossa määrän, joka vastaisi ainakin 270:tä mrd. kuutiota (bcm) maakaasua. (Venäjän tuonti on 155 bcm.)
Putinin diktatuuri rahoittaa hyökkäyssotansa energian viennillä. Samalla Eurooppa on hyvin riippuvainen Venäjän energiasta ja haavoittuvainen kiristämiselle.
Tämä on korjattava – ja nopeammin kuin tuskin kukaan piti mahdollisena. Mitä se voisi tarkoittaa Suomessa?
1/24
Suomi tuo Venäjältä valtavasti energiaa. Kyse on toki fossiilisesta kaasusta ja öljystä, mutta myös esim. puupolttoaineista, sähköstä ja ydinpolttoaineesta: yle.fi/uutiset/3-1232…. Tarkemmin täällä:
Sekä fossiilisen kaasun että kivihiilen energiakäyttö Suomessa on runsaassa vuosikymmenessä jo suunnilleen puolittunut: stat.fi/til/ehk/2021/03. Olemme siis nykyään merkittävästi vähemmän alttiita Venäjän mielivallalle kuin vielä vähän ennen Krimin valtausta.