Komissio julkaisi tiedonannon toimista, joilla EU voisi vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta: ec.europa.eu/commission/pre…. Siinä on kiinnostavia avauksia, joista osa voisi johtaa aika isoon mullistukseen Euroopan energiamarkkinoilla.
Katsotaan vähän lähemmin.
1/20
Tiedonanto lähtee liikkeelle kuvaamalla EU:n energiariippuvuutta Venäjästä. Luvuthan ovat tunnetun karuja: 27 % öljyn, 45 % maakaasun ja 46 % kivihiilen tuonnista tulee Venäjältä. Tiedonanto keskittyy kaasuun, koska öljyä ja hiiltä on helpompi ostaa vapaasti maailmalta.
2/20
Komissio muistuttaa oikein, että ilmastotyö on samalla tehokas keino vähentää Venäjä-riippuvuutta. #Fitfor55-valmiuspaketti tuottaisi tai säästäisi energiaa 2030 tasossa määrän, joka vastaisi ainakin 270:tä mrd. kuutiota (bcm) maakaasua. (Venäjän tuonti on 155 bcm.)
3/20
Tiedonannossa asetetaan tavoitteeksi leikata Venäjän kaasun käyttöä 2/3:lla jo tämän vuoden loppuun mennessä. Kokonaan riippuvuudesta Venäjän fossiilienergiaan voidaan luopua jo ennen vuotta 2030. Melko kovia tavoitteita, mutta tässä tilanteessa toki tuiki tarpeellisia.
4/20
Toimenpiteet voi jakaa neljään koriin:
1) fossiilisen kaasun hankkiminen muualta kuin Venäjältä 2) uusiutuvien kaasujen tuottaminen 3) energiatehokkuuden vauhdittaminen 4) uusiutuvan energian vauhdittaminen
5/20
Maakaasua voitaisiin komission mukaan tuoda LNG:nä 50 bcm ja putkia pitkin 10 bcm nykyistä enemmän muualta kuin Venäjältä. Arviot ovat suurempia kuin IEA:n viimeviikkoisessa paketissa:
Biokaasutavoitteen tuplaaminen voisi kasvattaa tuotantoa 18 bcm. Vedyn tuotantoa ja tuontia kiihdyttämällä voitaisiin korvata maakaasua lisää peräti 25–50 bcm. Komissio puhuu yhtäältä vihreästä vedystä, toisaalta mainitsee erikseen ydinvoimalla tuotetun ns. pinkin vedyn.
7/20
Energiatehokkuustoimilla voitaisiin komission mukaan välttää 14 bcm:ää vastaava kulutus vuoden loppuun mennessä. Keinoja ei kuitenkaan tiedonannossa avata, ja siinä puhutaan sekaisin energiatehokkuudesta ja energiansäästöstä.
8/20
Tuuli- ja aurinkovoiman sekä lämpöpumppujen käyttöönottoa vauhdittamalla voitaisiin puolestaan saada 24 bcm:ää vastaava hyöty vuoden loppuun mennessä. Enimmäkseen on kyse jo kaavaillun lisäyksen aikaistamisesta.
9/20
Edellytys on luvituksen vauhdittaminen. Komissio pyytää jäsenmaita kohtelemaan uusiutuvahankkeita yhteiskunnallisesti merkittävinä ja antamaan niille suotuisimman mahdollisen käsittelyn.
Ensi talvesta selviämiseksi lisätään kaasun varastointia. Lokakuun alkuun mennessä varastot velvoitetaan täyttämään 90 %:n tasolle. Koska tämä ei ole taloudellisesti kannattavaa, tarjotaan uusia kannustimia. Lasku jaetaan varastollisten ja varastottomien maiden kesken.
11/20
Tiedonantoon on piilotettu joukko mahdollisesti aika radikaaleja avauksia. Komissio selvittää väliaikaisia hintakattoja maakaasulle ja sähkömarkkinoiden rakenteen uudistamista. Samoin tutkaillaan uutta väliaikaista kriisikehystä kompensoimaan energiakulujen nousua.
12/20
Komissio väläyttää myös energian hinnan nousun seurauksena syntyneiden ansiottomien, ns. windfall-voittojen verottamista energiantuottajilta. Tuotoilla voitaisiin rahoittaa kriisissä tarvittavia toimia – jopa 200 mrd. €:n verran.
13/20
Kieli keskellä suuta on yritetty kirjoittaa myös siitä, miten pitäisi suhtautua uuteen fossiili-infraan. Käytännössä komissio raottaa ovea sille, että esim. LNG:n tuontiin kuuluvaa infraa voitaisiin rahoittaa julkisista varoista.
14/20
Kiinnostavasti komissio ehdottaa neuvostolle ja parlamentille, että valmiuspaketin uusiutuva- ja tehokkuustavoitteita 2030 voisi nostaa tai aikaistaa. Tätä moni on kannattanut aiemmin ilmastosyistä, mutta komissio on nyt taipunut samalle kannalle energiakriisin takia.
15/20
Komissio muistuttaa, että EU:lla ja jäsenmailla on jo pakki täynnä työkaluja, joilla ne voivat halutessaan helpottaa energian hinnan noususta kärsivien ihmisten ja yritysten tilannetta. Aina ei siis tarvitse huutaa Brysseliä apuun, jos viitsii ryhtyä toimiin itse.
16/20
On hyvä muistaa, että kyseessä on vasta komission tiedonanto – ei siis esim. lainsäädäntöehdotus, saatikka EU:n päätös. Komissio lupailee esittävänsä tiedonannon pohjalta konkreettisen suunnitelman kesään mennessä.
17/20
Osa reaktioista tiedonantoon on ollut luokkaa too little, too late:
. Myös nojaamista fossiilisen kaasun tuontiin – tosin muualta kuin Venäjältä – arvostellaan: caneurope.org/repowereu-comm….
18/20
Totta on, että tiedonanto ei vielä heijasta sota-ajan mobilisaatiota, jossa oluttölkkien valmistaja käskettiin tekemään käsikranaatteja. Itse pidän sitä silti monelta osin oikeansuuntaisena. Komissio tasapainoilee risteävissä paineissa melko onnistuneesti.
Putinin diktatuuri rahoittaa hyökkäyssotansa energian viennillä. Samalla Eurooppa on hyvin riippuvainen Venäjän energiasta ja haavoittuvainen kiristämiselle.
Tämä on korjattava – ja nopeammin kuin tuskin kukaan piti mahdollisena. Mitä se voisi tarkoittaa Suomessa?
1/24
Suomi tuo Venäjältä valtavasti energiaa. Kyse on toki fossiilisesta kaasusta ja öljystä, mutta myös esim. puupolttoaineista, sähköstä ja ydinpolttoaineesta: yle.fi/uutiset/3-1232…. Tarkemmin täällä:
Sekä fossiilisen kaasun että kivihiilen energiakäyttö Suomessa on runsaassa vuosikymmenessä jo suunnilleen puolittunut: stat.fi/til/ehk/2021/03. Olemme siis nykyään merkittävästi vähemmän alttiita Venäjän mielivallalle kuin vielä vähän ennen Krimin valtausta.
Minua on pitkään askarruttanut ja vaivannutkin ilmastokeskustelun napaistuminen eli polarisaatio. Erityisen tulehtunut ilmapiiri on ollut ajoittain maatalouden ilmastotoimien suhteen. Olen yrittänyt miettiä, miten itse voisin mahdollisesti auttaa purkamaan jännitteitä.
1/20
Oletukseni on, että ongelman juurena on heimoutuminen ja kyvyttömyys tai haluttomuus ymmärtää toisten heimojen ajattelua. Jos tämä pitää paikkaansa, silloin tehtäväni on yrittää ymmärtää paremmin niitä, jotka kantavat huolta maatalouden ilmastotoimista.
2/20
Siksi olen yrittänyt kuunnella ja ymmärtää erityisesti maanviljelijöiden (ja vähän laajemminkin maalla asuvien) näkemyksiä. Tässä on yritys koota sitä, millaisena kuva on itselleni alkanut hahmottua.
Glasgow'n #COP26-ilmastokokouksen päätyttyä on odotetusti nähty varsin kirjavia tulkintoja. Miksi osa on päätynyt hyvin synkkiin arvioihin - ja miksi en jaa niitä?
Yritän avata vyyhtiä muutamasta näkökulmasta.
1/24+
Alkuun: jokainen minut tunteva tietää, miten haudanvakavasti ilmastokriisin otan. Olen käyttänyt ilmastotyön edistämiseen n. neljännesvuosisadan - ja jatkan luultavasti niin kauan kuin henki pihisee. Ero ei siis kumpua siitä, että en hahmottaisi ilmastokriisin vakavuutta.
2/24
Paljon riippuu odotuksista. Jos odottaa ilmastokokouksen kampeavan maailman ilmastokriisin ratkaisevalle polulle, Glasgow on luonnollisesti valtava pettymys.
Näin on tosin ollut jokainen ilmastokokous tähän asti - ja myös tästä eteenpäin.
pj. Sharma avaa Glasgow'n #COP26-kokouksen virallisen päätösistunnon ja pyytää maita hyväksymään neuvotteluissa saavutetun paketin
Intia tekee muokkausesityksen hiilivoimaa koskevaan kappaleeseen 20: "accelerating efforts to phase down [aiemmin: the phase-out of] unabated coal power"
Sveitsi pitää Intian muutosesitystä huonona ja prosessia läpinäkymättömänä, mutta ei asetu vastustamaan kompromissin hyväksymistä. EU halusi aiempaakin tiukempaa muotoilua, mutta Sveitsin tavoin taipuu sopuun.
#COP26-pj. käynnisti Glasgow'ssa tuntikausia viivästyneen katsausistunnon (informal stocktake). Hän kuvaa pöydällä olevaa pakettia tasapainoiseksi kompromissiksi, joka toivottavasti kelpaa maille sellaisenaan. #ilmastoCOP26
Guinea G77/Kiina käy läpi kehitysmaille tärkeitä kysymyksiä. Ryhmä on pettynyt vaatimattomaan tulokseen vahingoista ja menetyksistä, mutta on silti valmis hyväksymään sen kompromissin nimissä.
Kiina ei halua avata koko pakettia, mutta vaatii vielä muutoksia CMA-päätöksen kappaleisiin 22 (globaalit päästövähennykset) ja 36 (kivihiili). Maa ei selvästikään halua vastuuta sovun kaatamisesta, mutta yrittää vielä vääntää yksityiskohdista.
Glasgow'ssa julkistettiin juuri uudet luonnokset yleispäätösteksteistä. Poimin tässä ketjussa olennaisimpia nostoja Pariisin sopimuksen alaisesta päätöksestä (1/CMA.3): unfccc.int/sites/default/….
Ihmisoikeudet ovat säilyneet johdannossa. Tekstissä mainitaan erikseen mm. alkuperäiskansat, siirtolaiset, sukupuolten tasa-arvo ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
2/13
Maat toivottavat tervetulleeksi IPCC:n uusimman #AR6-arviointiraportin. Tämä voi kuulostaa mitättömältä, mutta aiemmissa kokouksissa myös IPCC:n raporttien huomioon ottamisesta on jouduttu vääntämään kättä.