Putinin diktatuuri rahoittaa hyökkäyssotansa energian viennillä. Samalla Eurooppa on hyvin riippuvainen Venäjän energiasta ja haavoittuvainen kiristämiselle.
Tämä on korjattava – ja nopeammin kuin tuskin kukaan piti mahdollisena. Mitä se voisi tarkoittaa Suomessa?
1/24
Suomi tuo Venäjältä valtavasti energiaa. Kyse on toki fossiilisesta kaasusta ja öljystä, mutta myös esim. puupolttoaineista, sähköstä ja ydinpolttoaineesta: yle.fi/uutiset/3-1232…. Tarkemmin täällä:
Sekä fossiilisen kaasun että kivihiilen energiakäyttö Suomessa on runsaassa vuosikymmenessä jo suunnilleen puolittunut: stat.fi/til/ehk/2021/03. Olemme siis nykyään merkittävästi vähemmän alttiita Venäjän mielivallalle kuin vielä vähän ennen Krimin valtausta.
3/24
Käyttö on silti edelleen runsasta. Viime vuonna kaukolämmöstä tuotettiin fossiilisella kaasulla 12 % ja kivihiilelläkin vielä 11 %: energia.fi/uutishuone/mat…. Sähköstä kaasulla ja hiilellä tuotettiin vajaat 5 % kummallakin: energia.fi/uutishuone/mat….
4/24
Suomi käyttää myös merkittäviä määriä venäläisiä puupolttoaineita ja sähköä. Esim. tätä kirjoittaessani Venäjältä tuodaan sähköä n. 1 500 MW eli n. 15 % kulutuksesta: fingrid.fi/sahkomarkkinat…. Puupolttoaineista lisää täällä:
Hyvä uutinen on, että Suomi on muutenkin vähentämässä riippuvuutta sekä fossiilisesta energiasta että Venäjän tuonnista. Esimerkiksi Baltic Connector -putki tarjoaa Suomelle vaihtoehtoisen tuontireitin ja yhteyden Baltian kaasuvarastoihin: gasgrid.fi/wp-content/upl….
6/24
Toinen hyvä uutinen on, että vähäpäästöisiä ja kustannustehokkaita tapoja korvata venäläistä tuontienergiaa on monia. Pullonkaula ei siis niinkään ole teknologia tai talous; se on aika. Aika on ylellisyystuote, josta juuri nyt on pulaa.
7/24
Katsotaan ensin sähköä. Maalle rakennettava tuulivoima on jo jonkin aikaa ollut Suomessa selvästi edullisin tapa tuottaa sähköä. Vuosi sitten eri kehitysvaiheissa tuulivoimaa oli vireillä hätkähdyttävät 21 300 MW: tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoima-suo….
8/24
Tuolloin arvioitiin, että tuulivoiman tuotanto tuplaantuu 8 TWh:sta 16 TWh:iin vain kolmessa vuodessa. Lisäys on sattumoisin suunnilleen saman verran kuin Suomi viime vuonna toi Venäjältä sähköä (8,7 TWh).
9/24
Sähköä voi toki tuottaa muillakin tavoilla vähäpäästöisesti. Tuulivoimalla on kuitenkin kaksi valttia: se on halpaa ja sitä on (verraten) nopea rakentaa. Jos kaavat ja luvat ovat kunnossa, tuulipuiston rakentaminen voi sujua vuodessa – ja juuri sitä nyt tarvitaan.
10/24
Lämpö kannattaa jakaa kahteen osaan: kaukolämpöön ja rakennusten erillislämmitykseen. Kaukolämmössä vaihtoehtoja alkaa olla varsin runsaasti. Niihin kuuluvat mm. hukkalämmöt, lämpöpumput, aurinkolämpö, geolämpö, biomassa ja SMR:t.
Yksinkertaisin tapa vähentää riippuvuutta Venäjästä kaukolämmön tuotannossa on vaihtaa polttoainetta tai voimaloiden ajojärjestystä. Tämä voi tarkoittaa esim. biomassan käytön lisäämistä tai jopa öljyn polttamista.
13/24
Nostan kuitenkin esiin yhden ratkaisun: sähkökattilan. Se on pohjimmiltaan valtava vedenkeitin. Sähkökattilan rakentaminen on nopeaa ja halpaa. Kääntöpuolena toki on, että se vaatii valtavia määriä sähköä (ks. ed. kohta sähköstä).
14/24
Rakennusten erillislämmityksessä isoin murhe on öljy. Sitä käytetään yhä yli 100 000 pientalossa ja tuhansissa rivi- ja kerrostaloissa: eduskunta.fi/FI/vaski/Julka….
15/24
Myös erillislämmityksessä on useita eri vaihtoehtoja. Useimmissa tilanteissa kokonaisuutena toimivin on maalämpöpumppu. Viime aikoina eniten kasvua on tosin nähty ilma-vesilämpöpumpuissa: sulpu.fi/heating-is-on-….
16/24
Edellä olen (pähkinänkuoressa) käsitellyt eri tuotantotapoja. Myös kulutuksella on väliä. Mitä tehokkaammin energiaa käytämme ja mitä enemmän energiaa onnistumme säästämään, sitä vähemmän riippuvaisia olemme ceteris paribus myös Venäjän tuonnista.
17/24
Nyt on siis erinomainen hetki toteuttaa energiaremontteja. Usein nopea ratkaisu on myös esim. poistoilmalämpöpumpun asentaminen: motiva.fi/ratkaisut/uusi….
18/24
Pari erityiskysymystä on hyvä käsitellä. Ensimmäinen on ydinvoima.
Fennovoima on täysin naimisissa Putinin alaisen Rosatomin kanssa teknologiasta rahoitukseen ja omistukseen. Siksi suomalaiset omistajat yrittävät nyt pyristellä hankkeesta irti: yle.fi/uutiset/3-1233….
19/24
Voisiko Rosatomin korvata jollakin länsimaisella kumppanilla ja jatkaa hanketta muuten? Se vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Hankkeessa on kuitenkin ehditty jo tehdä hieman perustöitä, jotka madaltaisivat kustannuksia kokonaan uuteen hankkeeseen verrattuna.
20/24
Fortumin voimala Loviisassa käyttää venäläistä ydinpolttoainetta. Polttoainetta voidaan varastoida, joten hätä ei ole akuutti, vaikka tuonti äkillisesti pysähtyisikin. Silti Suomessakin pitää miettiä irtaantumista Venäjästä Vattenfallin tapaan: group.vattenfall.com/se/nyheter-och….
21/24
Toinen erityiskysymys on turve. Turpeen käyttöä on vähennetty ympäristöhaittojen takia. Toisaalta turve on kotimainen polttoaine, jonka suurin vahvuus on huoltovarmuus. Energiayhtiöillä on jonkin verran varastoja ja aumoja, jotka voidaan tarvittaessa avata tuotantoon.
22/24
Energiaan pätee sama nyrkkisääntö kuin ruokaan: ei ole niinkään väliä mitä tekee joulun ja uudenvuoden välillä kuin mitä tekee uudenvuoden ja joulun välillä. Jos turpeen käyttöä pitää väliaikaisesti lisätä poikkeuksellisen kriisin takia, siitä vain, jos minulta kysytään.
23/24
Ratkaisuja lopettaa energiariippuvuus Putinista siis on. Isoin haaste on aika.
Jos energiayhtiö ei ole selvittänyt vaihtoehtoja venäläisille energialle, se pitää tehdä NYT.
Jos yhtiöllä on suunnitelmia korvausinvestoinneista, ne pitää toteuttaa NYT.
24/24
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Komissio julkaisi tiedonannon toimista, joilla EU voisi vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta: ec.europa.eu/commission/pre…. Siinä on kiinnostavia avauksia, joista osa voisi johtaa aika isoon mullistukseen Euroopan energiamarkkinoilla.
Katsotaan vähän lähemmin.
1/20
Tiedonanto lähtee liikkeelle kuvaamalla EU:n energiariippuvuutta Venäjästä. Luvuthan ovat tunnetun karuja: 27 % öljyn, 45 % maakaasun ja 46 % kivihiilen tuonnista tulee Venäjältä. Tiedonanto keskittyy kaasuun, koska öljyä ja hiiltä on helpompi ostaa vapaasti maailmalta.
2/20
Komissio muistuttaa oikein, että ilmastotyö on samalla tehokas keino vähentää Venäjä-riippuvuutta. #Fitfor55-valmiuspaketti tuottaisi tai säästäisi energiaa 2030 tasossa määrän, joka vastaisi ainakin 270:tä mrd. kuutiota (bcm) maakaasua. (Venäjän tuonti on 155 bcm.)
Minua on pitkään askarruttanut ja vaivannutkin ilmastokeskustelun napaistuminen eli polarisaatio. Erityisen tulehtunut ilmapiiri on ollut ajoittain maatalouden ilmastotoimien suhteen. Olen yrittänyt miettiä, miten itse voisin mahdollisesti auttaa purkamaan jännitteitä.
1/20
Oletukseni on, että ongelman juurena on heimoutuminen ja kyvyttömyys tai haluttomuus ymmärtää toisten heimojen ajattelua. Jos tämä pitää paikkaansa, silloin tehtäväni on yrittää ymmärtää paremmin niitä, jotka kantavat huolta maatalouden ilmastotoimista.
2/20
Siksi olen yrittänyt kuunnella ja ymmärtää erityisesti maanviljelijöiden (ja vähän laajemminkin maalla asuvien) näkemyksiä. Tässä on yritys koota sitä, millaisena kuva on itselleni alkanut hahmottua.
Glasgow'n #COP26-ilmastokokouksen päätyttyä on odotetusti nähty varsin kirjavia tulkintoja. Miksi osa on päätynyt hyvin synkkiin arvioihin - ja miksi en jaa niitä?
Yritän avata vyyhtiä muutamasta näkökulmasta.
1/24+
Alkuun: jokainen minut tunteva tietää, miten haudanvakavasti ilmastokriisin otan. Olen käyttänyt ilmastotyön edistämiseen n. neljännesvuosisadan - ja jatkan luultavasti niin kauan kuin henki pihisee. Ero ei siis kumpua siitä, että en hahmottaisi ilmastokriisin vakavuutta.
2/24
Paljon riippuu odotuksista. Jos odottaa ilmastokokouksen kampeavan maailman ilmastokriisin ratkaisevalle polulle, Glasgow on luonnollisesti valtava pettymys.
Näin on tosin ollut jokainen ilmastokokous tähän asti - ja myös tästä eteenpäin.
pj. Sharma avaa Glasgow'n #COP26-kokouksen virallisen päätösistunnon ja pyytää maita hyväksymään neuvotteluissa saavutetun paketin
Intia tekee muokkausesityksen hiilivoimaa koskevaan kappaleeseen 20: "accelerating efforts to phase down [aiemmin: the phase-out of] unabated coal power"
Sveitsi pitää Intian muutosesitystä huonona ja prosessia läpinäkymättömänä, mutta ei asetu vastustamaan kompromissin hyväksymistä. EU halusi aiempaakin tiukempaa muotoilua, mutta Sveitsin tavoin taipuu sopuun.
#COP26-pj. käynnisti Glasgow'ssa tuntikausia viivästyneen katsausistunnon (informal stocktake). Hän kuvaa pöydällä olevaa pakettia tasapainoiseksi kompromissiksi, joka toivottavasti kelpaa maille sellaisenaan. #ilmastoCOP26
Guinea G77/Kiina käy läpi kehitysmaille tärkeitä kysymyksiä. Ryhmä on pettynyt vaatimattomaan tulokseen vahingoista ja menetyksistä, mutta on silti valmis hyväksymään sen kompromissin nimissä.
Kiina ei halua avata koko pakettia, mutta vaatii vielä muutoksia CMA-päätöksen kappaleisiin 22 (globaalit päästövähennykset) ja 36 (kivihiili). Maa ei selvästikään halua vastuuta sovun kaatamisesta, mutta yrittää vielä vääntää yksityiskohdista.
Glasgow'ssa julkistettiin juuri uudet luonnokset yleispäätösteksteistä. Poimin tässä ketjussa olennaisimpia nostoja Pariisin sopimuksen alaisesta päätöksestä (1/CMA.3): unfccc.int/sites/default/….
Ihmisoikeudet ovat säilyneet johdannossa. Tekstissä mainitaan erikseen mm. alkuperäiskansat, siirtolaiset, sukupuolten tasa-arvo ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
2/13
Maat toivottavat tervetulleeksi IPCC:n uusimman #AR6-arviointiraportin. Tämä voi kuulostaa mitättömältä, mutta aiemmissa kokouksissa myös IPCC:n raporttien huomioon ottamisesta on jouduttu vääntämään kättä.