1. Suomi kuulemma tukee aasialaisten lihansyöntiä maksamalla maataloustukea. Älkää huoliko kuluttajat, aina kun ostatte ulkomaista (erityisesti kiinalaista!) ruokaa, niin silloin syötte kiinalaisten piikkiin -> siellä maksetaan EU:ta kovempia tukia. Tuet ovat globaali ongelma.
2. Suomesta on viety iät ja ajat sellaista kamaa muualle, mitä suomalaiset eivät osta. Esim kiinalaiset syövät jopa siansorkkia. Tämä on mahtava asia.
3. Suomesta viedään myös antibioottivapaata kamaa, luomua, kaikkea muutakin premium-tuotetta maailmalle, josta siitä ollaan valmiita maksamaan hyvä hinta.
4. Pitäisikö luomutuet lakkauttaa, ettei Suomesta vietäisi luomukauraa Hongkongiin?
5. Suomi on valinnut strategiakseen korkean omavaraisuusasteen. Se näkyy siinä, että meillä on esimerkiksi rehujen suhteen hyvä tilanne. Esim espanjalaisten yksimahaiset (kanat ja siat) ruokitaan tuontirehulla, jota ei nyt saa mistään.
6. Tämä strategia tarkoittaa sitä, että heikkoina vuosina viljaa tulee Suomessa niukin naukin tarpeeksi ja hinnat ovat pilvissä. Hyvinä vuosina puolet tuotannosta on ns. ylituotantoa, joka on pakko viedä.
7. Viljaa ei voi avoimen taivaan alla tuottaa ennalta sovittua määrää kuten tehtaissa tai kasvihuoneissa. Tämä on kallis järjestelmä, mutta sellaisen suomalaiset ovat halunneet (omavaraisuus on meillä maatalouspolitiikan mantra).
8. Ukrainan sodan myötä maataloustuet ja protektionismi sen kun kasvaa. Ehdottomasti järjestelmälle tulisi tehdä jotain. EU:n tulisi olla omavarainen energian ja ruoan suhteen kuten USA.
9. Se vaatisi valtavasti investointeja, kaivoksia, tuuli/aurinko/ydinvoimaa, maatalouden bioenergiaa, kasvihuonekaasupäästöjä jne. Toivottavasti eurooppalaiset ovat valmiita tähän!
10. Maataloustukijärjestelmä saattaisi sekin olla järkevää muuttaa USAn farm bill -malliseksi.
11. Olisi suotavaa, että populistiset heitot maataloustuista ja omahyväinen ilmastokortin käyttö loppuisi, ja tämä energia suunnattaisiin vaikka vihreään siirtymään. Nykyinen keskustelu on mustavalkoista eikä rakenna yhtään mitään. EUn energia- ja ruokajärjestelmä on uudistettava
12. Ja kun sanoin että kaikki tämä vaatii kasvihuonekaasupäästöjä, niin tarkoitan sillä sitä, että eurooppalaiset ovat ulkoistaneet päästönsä muualle, koska emme halua esim kaivoksia, esim liuskeöljy/kaasu on meille kauhistus, mutta ostamme sujuvasti kaasua ja öljyä Venäjältä.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
1. Vielä yksi ketju aiheesta #maatalouspolitiikka ja Suomen liittoutumattomuus ja mahdollinen #NATO -jäsenyys ja sen vaikutus maatalous- ja aluepolitiikkaan.
2. Monet toimialat ovat kertoneet, että Suomen liittoutumattomuus on haitta ulkomaisille investoinneille. Mutta maatalouspolitiikassa tämä on jouduttu ottamaan huomioon aina. Ja koko maatalouspolitiikka rakentuu juuri huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen tarpeisiin.
3. Olette varmaan miettineet, miksi Suomessa on haluttu pitää asuttuna ja viljeltynä kaikenlaiset syrjäkylät, vaarojen laet ja ryteiköt? Koska itänaapurille tekee hyvää nähdä, että koko maassa asutaan ja viljellään.
1. Ministeri Jari Lepän kyselytunti toimittajille uudesta CAPista pidettiin juuri äsken puhelinkokouksena. Ympäristövaatimukset nousevat selvästi, vaikka julkisesta keskustelusta voisi saada toisenlaisen kuvan, ministeri Leppä sanoi. Mikä muuttuu?...
2. Neuvostolla oli 3 keskeistä uutta ratkaisua, kertoi maatalousneuvos Kari Valonen. I Jokainen jäsenmaa tekee strategisen suunnitelman kansallista toimeenpanoa varten, jonka komissio hyväksyy.
3. II Uusi toimeenpanomalli. CAP on jatkossa tulosperusteinen kuten kaikki muukin EU-rahoitus. On oltava konkreettisia tavoitteita, joiden toteutumista seurataan indikaattoreilla. Jos tavoitteeseen ei meinata päästä, niin kannustimia (toimenpiteitä) voi muuttaa kesken kauden.