Thread by @AYlhainen

1. Vielä yksi ketju aiheesta #maatalouspolitiikka ja Suomen liittoutumattomuus ja mahdollinen #NATO -jäsenyys ja sen vaikutus maatalous- ja aluepolitiikkaan.

2. Monet toimialat ovat kertoneet, että Suomen liittoutumattomuus on haitta ulkomaisille investoinneille. Mutta maatalouspolitiikassa tämä on jouduttu ottamaan huomioon aina. Ja koko maatalouspolitiikka rakentuu juuri huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen tarpeisiin.

3. Olette varmaan miettineet, miksi Suomessa on haluttu pitää asuttuna ja viljeltynä kaikenlaiset syrjäkylät, vaarojen laet ja ryteiköt? Koska itänaapurille tekee hyvää nähdä, että koko maassa asutaan ja viljellään.

4. Suomi ei kuulu Natoon, ja juuri siksi meillä on tämä ns aluepolitiikka, jota Helsingissä kovasti parjataan. Maatalouspolitiikka on meillä hyvin tärkeä osa maanpuolustuspolitiikkaa.

5. 1970-luvun lopussa luonnosteltiin jopa "Maaseutuasujain virkaa". Sellaisia olisi annettu itärajalla asuville maa- ja metsätalouden harjoittajille. Hommaan olisi kuulunut pienimuotoista maa- ja metsätaloutta, kenties tähän olisi yhdistetty puoliksi rajavartijan hommaa.

6. Tämä oli kuitenkin sen ajan suomettuneessa yhteiskunnassa liikaa, eikä virkoja koskaan laitettu auki. Mutta ymmärrätte pointin. Huoltovarmuuden lisäksi maatalouspolitiikan toinen mantra on ollut maatalouden harjoittaminen kaikkialla Suomessa.

7. Suomi on saanut nuijittua tämän läpi jopa EU-tasolla. En yhtään tiedä millä argumenteilla tämä on mennyt läpi, mutta kertoo kyllä jotain suomalaisten neuvottelutaidoista.

8. Verrataanpa tilannetta Tanskaan. Tanska on Nato-maa, ja rakentanut suuren maatalousimperiumin Amerikasta tuodun soijan ympärille (se aloitettiin jo sata vuotta sitten). Tanska vie sikaa, siemeniä, osaamista, tekniikkaa, koneita jne.

9. Tanskan maajussien puolue on Venstre, Danmarks Liberale Parti, eli vapaakauppaa kannattava liberaalipuolue. Hyvin samanlainen puolue kuin helsinkiläiset nuoret ja liberaalit vihreät, jotka kannattavat kaikenlaista digitaalista startup-pöhinää.

10. Jos olette käyneet Köpiksessä, niin olette varmaan panneet merkille mahdottoman hyvät ravintolat, kaikenlaiset ruokainnovaatiot, on luomua, on vegeä, on lihaa, on ihan kaikkea mahdollista

11. Viime syksynä Tanskassa kiisteltiin maatalouden ilmastopäästöistä ihan kuten Suomessakin. Liberaalipuolue kieltäytyi sitoutumasta mihinkään kiveen hakattuun päästövähennykseen.

12. Pitkien neuvottelujen jälkeen liberaalit suostuivat päästöleikkauksiin sillä ehdolla, että maatalouden investoinneille annetaan lisätukea yli puoli miljardia euroa.

13. Tanskan maatalous on kehittynyt aivan erilaiseksi kuin Suomessa, koska Tanskan maatalouspolitiikka on ollut erilaista kuin Suomessa, se ei tähtää huoltovarmuuteen eikä turvallisuuteen, vaan liikevaihtoon, kauppaan, kilpailuun. Tanska on Nato-maa, se on saari, tiheämmin asuttu

14. Mitä tapahtuu Suomen maatalouspolitiikalle, jos liitymme Natoon? Tämä on erittäin hyvä kysymys. Tämä koskettaa kaikkea mahdollista muutakin aluepolitiikkaa. Onko tässä syy Keskustan ehkä nihkeähköön Nato-kannatukseen?

15. Ja onko Suomessa koskaan tilannetta edes Nato-jäsenenä, jolloin voimme antaa syrjäkylien autioitua? En tiedä. Mutta maatalous- ja metsäpolitiikan arvostelijoiden olisi hyvä ymmärtää tämäkin näkökulma.