Thread by @orastynkkynen

Sitra julkaisi tänään työpaperin, jossa tarkastelemme Suomen keinoja varautua #energiakriisi’in. Siinä käymme läpi kokemuksia aiemmista energiakriiseistä ja -murroksista maailmalta.

Mitä havaitsimme – ja mitä kokemuksista voi ottaa opiksi?

sitra.fi/uutiset/nelja-…

1/21

Suomi on yhä melko riippuvainen Venäjän energiasta:

https://twitter.com/orastynkkynen/status/1497481892211396610

. Ukrainan sota paitsi aiheuttaa valtavasti kärsimystä ja vahinkoa, myös uhkaa laukaista kriisin, jossa energian hinta nousee rajusti ja saatavuuteenkin voi tulla häiriöitä.

2/21

Ensimmäinen globaali energiakriisi oli 1970-luvun #öljykriisi. USA:ssa presidentti Nixon esitteli laajan paketin osin järeitä toimia – mukana esim. nopeusrajoitusten laskeminen ja kauppakeskusten aukioloaikojen supistaminen.

3/21

Nixon: ”Lyhyellä aikavälillä -- meidän täytyy vähentää energiankulutusta. Se tarkoittaa vähemmän lämpöä, vähemmän sähköä, vähemmän polttoainetta. Pidemmällä aikavälillä meidän tulee kehittää uusia energialähteitä”

4/21

Toimet tehosivat. Vuosina 1977–85 öljyn tuonti USA:han väheni 1/2:lla. Vaikka tämä perustui pitkälle kotimaisen öljyntuotannon lisäämiseen, samalla myös satsattiin energiatehokkuuteen ja alettiin kehittää uusiutuvan energian teknologiaa.

5/21

Myös Suomessa otettiin öljykriisin takia käyttöön poikkeustoimia. Esim. mainosvalot tuli sammuttaa yöksi eikä moottoriteitä valaistu. Vuonna 1974 öljyn kulutus laskikin 13 %. Samalla kiinnostuttiin kotimaisesta polttoaineesta: turpeesta.

6/21

Japanissa 2011 maanjäristys ja tsunami ajoivat sulkemaan äkillisesti ydinvoimalat. Menetetystä sähköstä n. 1/2 onnistuttiin kattamaan energiatehokkuudella ja energiansäästöllä. Iso rooli oli niin valtiolla, yrityksillä kuin kansalaisilla.

7/21

Sähkön riittävyydestä ja tarvittavista toimista alettiin tiedottaa päivittäin. Paljon sähköä kuluttaville yrityksille asetettiin velvoitteita vähentää kulutusta. Kuluttajille suunnattiin energiansäästökampanja. Tokiossa tehtiin kolmannesmiljoona energianeuvontakäyntiä.

8/21

Sivuhuomio: tämä ei ehtinyt työpaperiin, mutta Japanissa on parhaillaan meneillään 2011 tapahtumien toisinto miniluokassa. Maanjäristys tiputti yhden voimalan pois käytöstä, minkä takia sähköstä voi tulla taas pulaa. www3.nhk.or.jp/nhkworld/en/ne…

9/21

Isoja muutoksia on ajoittain nähty myös ilman kriisejä. Esim. käytännössä hiilivoiman aikoinaan keksineessä UK:ssa kivihiilen osuus sähköntuotannosta laski alle vuosikymmenessä yli 40 %:sta alle 2:een. Ratkaiseva tekijä oli lattiahinta ilmastopäästöille.

10/21

Ruotsi nosti ydinvoiman osuuden 15 vuodessa nollasta puoleen kaikesta sähköntuotannosta. Ranskassa ydinvoimalla tuotetun energian määrä vuosikymmenessä puolestaan viisinkertaistui.

11/21

Hollannissa tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta harppasi 2019–21 yli 10 %-yksiköllä. Virossa aurinkovoiman osuus sähkönkulutuksesta nousi samassa ajassa alle 1 %:sta liki 4 %:iin.

12/21

Ruotsissa rakennettiin viime vuonna tuulivoimaa 2 100 MW (nimellisteho). Jos Suomessa olisi rakennustahti ollut yhtä nopea, olisimme saaneet sähköntuotantoomme n. 6 %-yksikön lisäyksen.

Se on enemmän kuin Suomessa tuotettiin sähköä maakaasulla.

13/21

Kokemusten pohjalta teemme ehdotuksia 4 kokonaisuudessa:
1) vahvistetaan ennakointia ja varautumista
2) hyödynnetään energiansäästö- ja energiatehokkuustoimet täysimääräisesti
3) varmistetaan Venäjän energiaa korvaava tuotanto
4) tuetaan pitkän aikavälin energiasiirtymää

14/21

1) Energiakriisissäkin kannattaa toivoa parasta, mutta varautua pahimpaan. Jotta kaikki saadaan talkoisiin mukaan, on tärkeä avata, mitä kansalaisilta ja yrityksiltä odotetaan. Parlamentaariseen keskusteluun yksi paikka tarjoutuu sopivasti tänään:

https://twitter.com/SuomenEduskunta/status/1506195134714580996

15/21

2) Tehokkuustoimissa kannattaa vahvistaa jo olemassa olevia työkaluja (esim. energiaremonttien tukia), koska ne saadaan heti käyttöön. Nyt kannattaa myös valmistella kansalliset #energiatalkoot, joissa kansalaisille ja yrityksille annetaan valmiuksia säästää energiaa.

16/21

3) Uuden tuotannon edistämiseksi on paikallaan harkita hallinnollisten prosessien nopeuttamista väliaikaisesti. Tuotannon lisäämisen pullonkauloja voisi karsia esim. järjestämällä pikatäydennyskoulutusta, jotta saataisiin lisää lämpöpumppujen asentajia.

17/21

4) Uuden teknologian hankkeiden vauhdittaminen voi tuoda oman lisänsä energiavajeen kattamiseen. Ennen kaikkea ne kuitenkin pohjustavat sitä, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä pystymme kiihdyttämään energiasiirtymää kohti ilmastopositiivista taloutta.

18/21

Aiheesta lisää
a) Ylen aamu-tv:ssä: areena.yle.fi/1-50970911
b) MTV:n uutisaamussa: mtv.fi/sarja/uutisaam…
c) Ylen Ykkösaamussa: areena.yle.fi/audio/1-613279…
d) Ylen uutisissa: yle.fi/uutiset/3-1236…

19/21

Och några intervjuar även på svenska
e) Svenska Yle: svenska.yle.fi/a/7-10014448
f) Hufvudstadsbladet: hbl.fi/artikel/krisbe…

20/21

Itse työpaperiin voi tutustua täällä: sitra.fi/julkaisut/ener…. Ja kirjoittajakumppaneina olivat mainiot @tuulihietaniemi, @ohaanpera ja @hannahakko.

21/21