Venäjän Mustanmerenlaivaston lippulaiva Moskva-risteilijä tiettävästi tuhottiin ukrainalaisvalmisteisella #Neptune-meritorjuntaohjuksella. Jatketaan Ukrainan sodassa nähtyjen sotateknisten vempainten tarkastelua siis tällä ajankohtaisella aiheella. 🧵 1/
Neptune on aktiivisella tutkahakupäällä varustettu meritorjuntaohjus, jolla on vajaan 300km maksimikantama. Aktiivinen tutkahakupää tarkoittaa siis sitä, että ohjuksessa on oma tutkansa, jonka avulla ohjus suorittaa loppuhakeutumisensa. 2/
Ohjukselle annetaan laukaisuhetkellä maalipiste, jota kohti ohjus lentää. Enemmistön lennosta ohjus suunnistaa kuitenkin inertianavigointia hyödyntäen. Vasta lähempänä maalia ohjus aktivoi oman tutkansa. 3/
Meritorjuntaohjukset eroavat esim IT-ohjuksista niiden huomattavasti isomman taistelulatauksen ja merkittävästi hitaamman lentonopeuden osalta. Lisäksi ohjusten lentorata on erittäin matala. Nämä vertautuvatkin paremmin esimerkiksi risteilyohjuksiin. 5/
Hidas lentonopeus ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan ongelma, sillä merimaalien tapauksessa maalin karkaamisesta ohjuksen ulottumattomiin kesken lennon ei tarvitse olla huolissaan. Ilmataistelussa näin sen sijaan saattaa hyvinkin käydä. 6/
Tarve isommalle taistelulataukselle on myös ilmeinen, sillä alus ei yhtä helposti uppoa, kun mitä lentokone putoaa. Toki ei alusta kaiketi aina upottaa tarvikkaan, mutta ymmärtänette pointin. 7/
Erittäin matalaan lentokorkeuteen meritorjuntaohjukset turvautuvat jälleen vastatoimia välttääkseen. Matalalla lentävät ohjukset on vaikea havaita paitsi tutkahorisontin, niin myös merivälkkeen näkökulmista. 8/
Ai mikä merivälke? Sillä tarkoitetaan merenpinnasta heijastuvan tutkasäteilyn aiheuttamia harhamaaleja. Sen vaikutuksen pienentämiseksi on toki erilaisia keinoja, joista joku tutkaosaaja osaisi varmasti minua paremmin kertoa. Ohessa havainnollistus. 9/
Neptunessa on kaiketi noin 150kg taistelulataus. Ymmärtääkseni meritorjuntaohjuksissa taistelulataukset pyritään räjäyttämään jonkinlaisella hidasteisella iskusytyttimellä muutaman millisekuntin viiveellä aluksen rungon sisällä vaikutuksen maksimoimiseksi. 10/
Tässä jotain testiammuntaa esittävässä videossa ohjus toki vaikuttaisi räjähtävän välittömästi kosketuksesta. Mene ja tiedä.🤷♂️11/
Isommat alukset on yleensä varustettu erilaisilla puolustusasejärjestelmillä (CIWS, close-in weapon system) muun muassa juuri meritorjuntaohjuksien varalta. Yksi tunnetuimmista 🇺🇸 esimerkeistä on Phalanx. 12/
Moskvassa oli tiettävästi kuusi vastaavaa AK-630 asejärjestelmää. Vaikka me ei tiedetä miksi ohjuksia ei tällä kertaa torjuttu, niin osoittaa tämä ainakin sen, ettei erilaiset omasuojajärjestelmät aukottomia ole. Jos kukaan sellaista nyt luulikaan. 13/
Minkälainen vaikutus aluksen tuhoamisella on kokonaisuudessa, sitä minä en ole oikea henkilö arvioimaan. Suosittelenkin kiinnostuneita seuraamaan merisodasta enempi tietäviä, kuten @vanska_ville tai @mtammisalo. 14/14
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Suomalaisten @NATO-myönteisyyden kasvaessa muutama sana Naton ohjuksista – niitä kun ei puolustusliitolla ole ensimmäistäkään. #NATO kyvykkyydet perustuvat näet jäsenmaidensa kykyihin, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Niistä tämänkertainen lanka🧵1/
Nato operoi omaa kalustoaan Alliance Ground Surveillance -ohjelman sekä NATO Airborne Early Warning and Control -elementtien kautta. Kalusto koostuu ainoastaan tiedustelu- ja valvontakoneista sekä ilmavalvonta- ja taistelunjohtokoneista. 2/
Asevaikutukseen Nato ei siis ilman jäsenmaidensa suorituskykyjä pysty. Alliance Ground Surveillance -ohjelman kyvyt perustuvat viiteen miehittämättömään Northrop Grummanin Global Hawk valvontakoneen RQ-4D varianttiin. 3/
Usein kenraalien sanotaan valmistautuvan eilisen sotiin. Ukrainassa taistellaan kuitenkin varsin konventionaalisin välinein, eikä hitech härveleitä ole juurikaan nähty. Ensimmäiset viitteet kuitenkin esim. vaanivista aseista (loitering munition) on saatu. Niistä pari sanaa👇1/
Toki kentällä on paljon modernia kalustoa ja vaikkapa miehittämättömät ilma-alukset ovat jälleen osoittaneet kykynsä. Ne kuitenkin eroavat vaanivista aseista niiden vahvan human-in-the-loop näkökulman takia. Siksipä alkuun on puhuttava asejärjestelmien autonomiasta. 2/
Autonomiset asejärjestelmät ovat nekin hyvin kontroversiaaleja. Yhtäältä niillä voidaan saavuttaa yli-inhimillisiä kykyjä, toisaalta kohdata valtavia eettisiä ongelmia. Kurkkaa oheinen aihetta käsittelevä lyhytelokuva ellet ole sitä jo nähnyt. 3/
Kylmät sodan kasvot näkyvät päivä päivältä selkeämmin myös taistelukentällä, ei vain valtionpäämiehillä. Tietyt aseet korostavat sodan julmuutta entisestään. Ukrainassa termobaariset ja toisaalta rypälepommit ovat saaneet tältä osin huomiota. Katsaus näistä jälkimmäiseen: 👇1/
Rypälepommit ovat eräänlaisia kuorma-ammuksia, joiden toiminta perustuu kohdealueelle levitettävien tytärammusten vaikutukseen. Toisinaan kuulee puhuttavan myös kasettipommeista, joilla tarkoitetaan samaa asiaa. Video havainnollistamaan. 2/
Rypäle- tai kasettipommeista puhutaan usein silloin, kun tarkoitetaan ilma-aluksesta pudotettavaa pommia. Tykistöllä tai raketinheittimistöllä levitettävistä, tytärammuksia sisältävistä, ampumatarvikkeista puhutaan yleisesti kuorma-ammuksina. 3/
Asiantuntijat kautta maailman ovat ihmetelleet Venäjän ilmavoimien toistaiseksi vaisuiksi jääneitä näyttöjä Ukrainassa. Minua etevämmät ovat syitäkin arvioineet, joita ei käy suotta tässä toistaminen. Sen sijaan ajattelin lyhyesti perehtyä osaan 🇷🇺:n lentävästä kalustosta 🧵 1/
Viime aikoina 🇷🇺:n ilmavoimien aktivoitumisesta on havaittu joitain merkkejä. Myös tulipalloina putoavia koneita on Ukrainan yllä näkynyt kiihtyvään tahtiin. Tässä väitetysti pelkästään eilen tonttiin tulleet. 2/
Kone kuin kone, sitä voisi äkkiseltään ajatella. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kullakin tyypillä on usein omat tarkkarajaiset tehtävänsä ja vahvuutensa. Seuraavassa lyhyesti kustakin listassa mainitusta miehitetystä kiinteäsiipisestä, niin kansantajuisesti kuin suinkin osaan. 3/
Ukrainan asevoimat on saanut mittavan määrän erilaista aseapua. Erityisen kiinnostavia ovat olleet pst-aseet, sillä perustaahan 🇷🇺taistelunsa paljolti mekanisoitujen joukkojen varaan. Siispä lanka Javelinista ja panssarintorjunnasta yleensäkin👇1/
Sekä 🇪🇪 että 🇺🇸 ovat toimittaneet Ukrainaan FGM-148 #Javelin panssarintorjuntaohjuksia. Ne ovatkin tulleet tarpeeseen ja joidenkin väitteiden mukaan niillä olisi saavutettu lähes taianomaisia tuloksia. 300 ammuttua ohjusta ja 200 tuhottua kohdetta. 2/
Luku on enemmän kuin mitä esim 🇪🇪🇸🇪🇳🇴 on yhteensä taistelupanssarivaunuja. Noh totta tai ei, tappioita niillä taatusti on joka tapauksessa tuotettu. Luvuista väännetään vielä varmasti pitkään. Mutta mikäs tikkari se Javelin sitten oikein on? 3/
Siinä missä yksi aiemmista kaukovaikuttamiseen keskittyneistä langoistani käsitteli kvasi-ballistista Iskander-ohjusjärjestelmää, keskittyy tämä #Ukraina:ssa havaittuun #Kalibr-tuoteperheeseen. Seuraa siis risteilyohjusten erittäin lyhyt oppimäärä: 👇1/
@Puolustusvoimat määrittelee risteilyohjuksilla tarkoitettavan omalla voimalähteellä aerodynaamisesti lentäviä ja miehittämättömiä ohjusjärjestelmiä. Risteilyohjus voidaan laukaista maasta, mereltä – myös pinnan alta – tai ilmasta. 2/
Keskeinen ero ballististen ja risteilyohjusten välillä on niiden lentoradassa. Siitähän nimetkin juontavat. Toinen lentää ballistisella radalla, siis kuten vaikkapa ilmaan heitetty kivenmurikka, toinen risteilee kuin mikä tahansa lentolaite. Muitakin eroja tietty on. 3/