Kaikkien sotateknikkojen tuntema insinöörieversti Jyri Kosola arvioi teoksessa ”Tuleva sota - tulevaisuuden sodan tulevaisuus” sodankäyntiin vaikuttavasta teknologisesta kehityksestä eri aikajänteillä. 🧵 1/10
Vuonna 2018 julkaistussa teoksessa todetaan, kuinka lyhyellä aikavälillä, tässä tapauksessa vuoteen 2024 ulottuvalla tarkasteluvälillä, sodankäyntiin vaikuttaa erityisesti seitsemän eri teknologisen kehityksen osa-aluetta. Näistä lyhyt tarkastelu Ukrainaan peilaten. 2/
1. Taistelutilan digitalisaatio.
Tämä on jokseenkin tulkinnanvarainen ja tietyllä tapaahan sota on osoittautunut olevan edelleen varsin perinteistä. Siitä huolimatta taistelukentän digitalisaatio ilmenee monella tapaa, kuten vaikkapa kasvavana elektronisena jalanjälkenä. 3/
Presidentti @ZelenskyyUa on tässä ollut tietysti avainpelaaja. Ukraina on määrännyt tahdin informaatioympäristössä ja saanut sotilaallista tukea eri muodoissaan tähänkin mennessä jo miljardien arvosta. 4/
Kyberaseet otettiin näyttävästi esille melko nopeasti hyökkäyksen alettua. Kyberille luonteenomaista on kuitenkin sen isolle yleisölle usein näkymätön olemus. Ehkä joku kova kyberkuha osaisi antaa konkreettisia esimerkkejä Ukrainasta? 5/
Avaruuteen on tukeuduttu monin tavoin. Esimerkiksi kuvaustiedustelu tuli tutuksi jo ennen hyökkäystä Venäjän keskittäessä sotajoukkojaan rajanpintaan. Kiinnostavin avaruuden hyödyntämisen muoto on kuitenkin kenties ollu #Starlink. 6/
Tämä on helppo, sillä esimerkiksi erilaiset miehittämättömät ilma-alukset ovat viimeistään tämän sodan myötä tulleet laajan yleisön tietoisuuteen. Eniten palstatilaa on epäilemättä saanut #Bayraktar#TB2. 7/
Tämä sen sijaan on hankalampi, sillä erilaiset tekoälysovellukset ovat enempi näkymätöntä atk:ta kuin ruudinhajuisia videoita. Aihetta makustellaan kuitenkin vaikkapa oheisen linkin takaa löytyvässä parinkymmenen minuutin podissa. 8/
3D-tulostus ei ole ainakaan minun nähdäkseni kovinkaan isosti ollut esillä, mutta on sitä kuitenkin joltain osin hyödynnetty. Ehkä näyttävin esim on erilaisten kaupallisten lennokkien pudottamien kranaattien varustaminen 3D-tulostetuin lisäosin. 9/
Tämän evidenssin valossa siis varsin pätevä ennuste. Tämä artikkeli ja paljon muuta löytyy tosiaan langan ensimmäisessä viestissä mainitusta opuksesta. Ja opus löytyy tämän linkin takaa: doria.fi/handle/10024/1… 10/10
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Washington post arvioi Yhdysvaltain viimeisimmän aseapupaketin Ukrainalle sisältävän muun muassa Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Minkäslainen pyssy se on, siitä tässä langassa👇🧵 1/
Patriot-järjestelmä koostuu monen muun ilmatorjuntaohjusjärjestelmän tavoin johtokeskuksesta, tutkasta, lavetista ja nipusta erilaisia ampumatarvikkeita. 2/
Viime päivinä olemme nähneet lisääntyvässä määrin erilaisia lennokkivideoita Ukrainasta. Nykersin niistä pienen langan 🧵 1/
Aivan tähän kärkeen kuitenkin korostan, että lennokkien tapauksessa on erityisen tärkeää määritellä keskustelunaihe hieman tarkemmin. Toisinaan tämä unohtuu ammattilaisiltakin, julkisesta keskustelusta puhumattakaan. 2/
On näet kaksi tyystin eri asiaa pohtia lennokkien hyötyjä tai torjuntaa, jos puhutaan huipputeknisistä ISR-lennokeista (intelligence, surveillance, recoinnaissance) tai kuten tällä kertaa, kaupan hyllyltä mihin tahansa harrastekäyttöön hankittavista. 3/
Venäjän Mustanmerenlaivaston lippulaiva Moskva-risteilijä tiettävästi tuhottiin ukrainalaisvalmisteisella #Neptune-meritorjuntaohjuksella. Jatketaan Ukrainan sodassa nähtyjen sotateknisten vempainten tarkastelua siis tällä ajankohtaisella aiheella. 🧵 1/
Neptune on aktiivisella tutkahakupäällä varustettu meritorjuntaohjus, jolla on vajaan 300km maksimikantama. Aktiivinen tutkahakupää tarkoittaa siis sitä, että ohjuksessa on oma tutkansa, jonka avulla ohjus suorittaa loppuhakeutumisensa. 2/
Ohjukselle annetaan laukaisuhetkellä maalipiste, jota kohti ohjus lentää. Enemmistön lennosta ohjus suunnistaa kuitenkin inertianavigointia hyödyntäen. Vasta lähempänä maalia ohjus aktivoi oman tutkansa. 3/
Suomalaisten @NATO-myönteisyyden kasvaessa muutama sana Naton ohjuksista – niitä kun ei puolustusliitolla ole ensimmäistäkään. #NATO kyvykkyydet perustuvat näet jäsenmaidensa kykyihin, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Niistä tämänkertainen lanka🧵1/
Nato operoi omaa kalustoaan Alliance Ground Surveillance -ohjelman sekä NATO Airborne Early Warning and Control -elementtien kautta. Kalusto koostuu ainoastaan tiedustelu- ja valvontakoneista sekä ilmavalvonta- ja taistelunjohtokoneista. 2/
Asevaikutukseen Nato ei siis ilman jäsenmaidensa suorituskykyjä pysty. Alliance Ground Surveillance -ohjelman kyvyt perustuvat viiteen miehittämättömään Northrop Grummanin Global Hawk valvontakoneen RQ-4D varianttiin. 3/
Usein kenraalien sanotaan valmistautuvan eilisen sotiin. Ukrainassa taistellaan kuitenkin varsin konventionaalisin välinein, eikä hitech härveleitä ole juurikaan nähty. Ensimmäiset viitteet kuitenkin esim. vaanivista aseista (loitering munition) on saatu. Niistä pari sanaa👇1/
Toki kentällä on paljon modernia kalustoa ja vaikkapa miehittämättömät ilma-alukset ovat jälleen osoittaneet kykynsä. Ne kuitenkin eroavat vaanivista aseista niiden vahvan human-in-the-loop näkökulman takia. Siksipä alkuun on puhuttava asejärjestelmien autonomiasta. 2/
Autonomiset asejärjestelmät ovat nekin hyvin kontroversiaaleja. Yhtäältä niillä voidaan saavuttaa yli-inhimillisiä kykyjä, toisaalta kohdata valtavia eettisiä ongelmia. Kurkkaa oheinen aihetta käsittelevä lyhytelokuva ellet ole sitä jo nähnyt. 3/
Kylmät sodan kasvot näkyvät päivä päivältä selkeämmin myös taistelukentällä, ei vain valtionpäämiehillä. Tietyt aseet korostavat sodan julmuutta entisestään. Ukrainassa termobaariset ja toisaalta rypälepommit ovat saaneet tältä osin huomiota. Katsaus näistä jälkimmäiseen: 👇1/
Rypälepommit ovat eräänlaisia kuorma-ammuksia, joiden toiminta perustuu kohdealueelle levitettävien tytärammusten vaikutukseen. Toisinaan kuulee puhuttavan myös kasettipommeista, joilla tarkoitetaan samaa asiaa. Video havainnollistamaan. 2/
Rypäle- tai kasettipommeista puhutaan usein silloin, kun tarkoitetaan ilma-aluksesta pudotettavaa pommia. Tykistöllä tai raketinheittimistöllä levitettävistä, tytärammuksia sisältävistä, ampumatarvikkeista puhutaan yleisesti kuorma-ammuksina. 3/