Paljon on uutisoitu Yhdysvaltojen mahdollisista aikeista toimittaa raskaita raketinheittimiä Ukrainaan. Tarkastellaan tällä kertaa siis sellaisia.🧵👇 1/
Mahdollisen toimituksen arvellaan sisältävän joko #M270 MLRS raketinheittimiä tai sen ketterämpää #HIMARS versiota. Keskeiset erot liittyvät a-tarviketäyttöön ja operatiiviseen liikkuvuuteen, siis kykyyn vaihtaa taistelualuetta joustavasti. Telat vs pyörät, ymmärrät varmasti. 2/
Kumpaa tahansa Ukrainaan toimitettaisiinkin, lavetit eivät eroistaan huolimatta ole likimainkaan niin kiinnostavia kuin niiden käyttämät ampumatarvikkeet. Nimittäin niistä Ukrainan mahdollinen suorituskykylisä todellisuudessa riippuu. 3/
Heittimen tavanomaisin a-tarvike lienee ohjautumaton M26-raketti. Sen maks.amet huilaa jossain 30-40km luokassa, eikä siis toisi tästä näkökulmasta ratkaisevaa lisäarvoa. Lisäksi sen tytärammuksia sisältävä taistelukärki on jokseenkin kontroversiaali. Kts kuorma-ammuslankani. 4/
Molemmilla osapuolilla on tällä hetkellä käytössään raketinheittimiä, joilla saavutetaan jopa 70km ampumaetäisyyksiä. Nykyiset heittimet ovat kuitenkin kaikki aluemaaleja vastaan. Tässä kohtaan HIMARSin laaja a-tarvikekatalogi astuu kuvioihin. 5/
M30 rakettien eri varianteilla HIMARS kykenisi vaikuttamaan myös tuonne 70km etäisyyksille. Ilmeisesti jollain GLMRS extended rangella jopa yli 100km. 6/
Tämä tuli olisi myös erittäin tarkkaa jos oheista twiittiä on uskominen. 7/
Yksin nämäkin olisivat kelpo lisäys Ukrainan nykyisten epäsuorantulenjärjestelmien rinnalle. Esimerkiksi erilaisille sytytinvaihtoehdoilla hieman tavanomaistenkin rakettien vaikuttavuutta pystytään varioimaan eri käyttötarkoituksiin. 8/
Lisäksi paljon on puhuttu eri osapuolten logistiikkajärjestelmän toimivuudesta. Länsimainen asejärjestelmä toisi tähänkin kenties lisää tehokkuutta. Tulentiheys vaikutusalueella saattaisi kasvaa. 9/
Näistäkin on olemassa nippu erilaisia versioita eri käyttötarkoituksiin. Sekä kuorma-ammuksia sisältäviä että yksittäisen (ison) räjähdyspanoksen sisältäviä. Merkittävintä on kuitenkin näiden tarkkuus pitkien etäisyyksien, jopa 300km päähän. 11/
Tarkat aseet vaativat tarkan maalinosoituksen. Siksipä tällaisten pitkän kantaman asejärjestelmien tapauksessa pelkän vaikutusvälineen sijasta maalittamissyklin muut osat ovat vaarassa muodostua rajoitteiksi. 12/
Lisäksi nämä pidemmän kantaman ohjukset olisivat todnäk lukumäärältää varsin rajalliset, joka entisestään alleviivaa maalituksen tärkeyttä. Yhdenlaiseen maalitussykliin sekä Ukrainan mahdollisesti tällä saralla saamaan apuun voi tutustua tarkemmin esim oheisesta langasta. 13/
Tärkeiksi tällöin muodostuu kysymykset, kuten miten löydän maalin? Mistä saan riittävän tarkan paikkatiedon? Kuinka välitän sen ampujalle riittävän nopeasti? Kuka vaikuttaa? Mistä? Millä? Kuinka monella? Tuhoutuko? Tämä edellyttää siis laajaa järjestelmätason tarkastelua. 14/
Yhteenveto: mahdolliset raketinheittimet toisivat 🇺🇦kaipaamia suorituskykyjä. Kuinka paljon, se riippuu ennenmuuta mukana tulevista ampumatarvikkeista. Lavetti itsessään on ns. Jack of all trades. 15/
Toteutuessaan tämä(kään) asetoimitus ei kuitenkaan taikaiskun tavoin muuttaisi taistelukentän voimasuhteita ratkaisevasti suuntaan tai toiseen. Siitä huolimatta nämä olisivat kaivattuja pelimerkkejä, jotka mahdollistaisivat taas uudenlaiset taktiset manööverit. 16/
Muun muassa etäisyyden tuomaan suojaan 🇷🇺 ei enää samalla tavalla pystyisi tukeutumaan. Lisäksi esimerkiksi hyökkäyksen alkuvaiheessa nähtyihin ajoneuvokolonniin ja vastaaviin vaikuttaminen olisi nyt paremmin mahdollisuuksien rajoissa. 17/
Jos jaksoit tänne asti, kiitos mielenkiinnosta. Pyrin edelleenkin kirjoittamaan taistelukentän teknisestä ulottuvuudesta niin kansantajuisesti kuin suinkin osaan. Jos sellainen kiinnostaa, laita @peterporkka seurantaan! 19/19
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Kaikkien sotateknikkojen tuntema insinöörieversti Jyri Kosola arvioi teoksessa ”Tuleva sota - tulevaisuuden sodan tulevaisuus” sodankäyntiin vaikuttavasta teknologisesta kehityksestä eri aikajänteillä. 🧵 1/10
Vuonna 2018 julkaistussa teoksessa todetaan, kuinka lyhyellä aikavälillä, tässä tapauksessa vuoteen 2024 ulottuvalla tarkasteluvälillä, sodankäyntiin vaikuttaa erityisesti seitsemän eri teknologisen kehityksen osa-aluetta. Näistä lyhyt tarkastelu Ukrainaan peilaten. 2/
1. Taistelutilan digitalisaatio.
Tämä on jokseenkin tulkinnanvarainen ja tietyllä tapaahan sota on osoittautunut olevan edelleen varsin perinteistä. Siitä huolimatta taistelukentän digitalisaatio ilmenee monella tapaa, kuten vaikkapa kasvavana elektronisena jalanjälkenä. 3/
Washington post arvioi Yhdysvaltain viimeisimmän aseapupaketin Ukrainalle sisältävän muun muassa Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Minkäslainen pyssy se on, siitä tässä langassa👇🧵 1/
Patriot-järjestelmä koostuu monen muun ilmatorjuntaohjusjärjestelmän tavoin johtokeskuksesta, tutkasta, lavetista ja nipusta erilaisia ampumatarvikkeita. 2/
Viime päivinä olemme nähneet lisääntyvässä määrin erilaisia lennokkivideoita Ukrainasta. Nykersin niistä pienen langan 🧵 1/
Aivan tähän kärkeen kuitenkin korostan, että lennokkien tapauksessa on erityisen tärkeää määritellä keskustelunaihe hieman tarkemmin. Toisinaan tämä unohtuu ammattilaisiltakin, julkisesta keskustelusta puhumattakaan. 2/
On näet kaksi tyystin eri asiaa pohtia lennokkien hyötyjä tai torjuntaa, jos puhutaan huipputeknisistä ISR-lennokeista (intelligence, surveillance, recoinnaissance) tai kuten tällä kertaa, kaupan hyllyltä mihin tahansa harrastekäyttöön hankittavista. 3/
Venäjän Mustanmerenlaivaston lippulaiva Moskva-risteilijä tiettävästi tuhottiin ukrainalaisvalmisteisella #Neptune-meritorjuntaohjuksella. Jatketaan Ukrainan sodassa nähtyjen sotateknisten vempainten tarkastelua siis tällä ajankohtaisella aiheella. 🧵 1/
Neptune on aktiivisella tutkahakupäällä varustettu meritorjuntaohjus, jolla on vajaan 300km maksimikantama. Aktiivinen tutkahakupää tarkoittaa siis sitä, että ohjuksessa on oma tutkansa, jonka avulla ohjus suorittaa loppuhakeutumisensa. 2/
Ohjukselle annetaan laukaisuhetkellä maalipiste, jota kohti ohjus lentää. Enemmistön lennosta ohjus suunnistaa kuitenkin inertianavigointia hyödyntäen. Vasta lähempänä maalia ohjus aktivoi oman tutkansa. 3/
Suomalaisten @NATO-myönteisyyden kasvaessa muutama sana Naton ohjuksista – niitä kun ei puolustusliitolla ole ensimmäistäkään. #NATO kyvykkyydet perustuvat näet jäsenmaidensa kykyihin, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Niistä tämänkertainen lanka🧵1/
Nato operoi omaa kalustoaan Alliance Ground Surveillance -ohjelman sekä NATO Airborne Early Warning and Control -elementtien kautta. Kalusto koostuu ainoastaan tiedustelu- ja valvontakoneista sekä ilmavalvonta- ja taistelunjohtokoneista. 2/
Asevaikutukseen Nato ei siis ilman jäsenmaidensa suorituskykyjä pysty. Alliance Ground Surveillance -ohjelman kyvyt perustuvat viiteen miehittämättömään Northrop Grummanin Global Hawk valvontakoneen RQ-4D varianttiin. 3/
Usein kenraalien sanotaan valmistautuvan eilisen sotiin. Ukrainassa taistellaan kuitenkin varsin konventionaalisin välinein, eikä hitech härveleitä ole juurikaan nähty. Ensimmäiset viitteet kuitenkin esim. vaanivista aseista (loitering munition) on saatu. Niistä pari sanaa👇1/
Toki kentällä on paljon modernia kalustoa ja vaikkapa miehittämättömät ilma-alukset ovat jälleen osoittaneet kykynsä. Ne kuitenkin eroavat vaanivista aseista niiden vahvan human-in-the-loop näkökulman takia. Siksipä alkuun on puhuttava asejärjestelmien autonomiasta. 2/
Autonomiset asejärjestelmät ovat nekin hyvin kontroversiaaleja. Yhtäältä niillä voidaan saavuttaa yli-inhimillisiä kykyjä, toisaalta kohdata valtavia eettisiä ongelmia. Kurkkaa oheinen aihetta käsittelevä lyhytelokuva ellet ole sitä jo nähnyt. 3/