Kävin Kiovassa vuonna 2009. Venäjän aloitettua raakalaismaisesti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, ovat ajatukset olleet siellä usein. Päätin palata myös vanhoihin valokuviin. Tässä muutama kuva ja ajatus Kiovasta. 🧵 1/
Kävin Kiovassa vuonna 2009. Se oli oranssin vallankumouksen (2004) jälkeen ja ennen Euromaidan-kumousta (2014). Niiden välissä Venäjä-mielinen Viktor Janukovytš ehti olla presidenttinä vuosina 2010-2014. 2/
Kansan palvelija -televisiosarjasta tutun Verh'ovna Radan edessä oli silloinkin ihmisiä. Sarjan tähti, koomikko Volodymyr Zelenskyi valitiin myöhemmin (2014) Ukrainan presidentiksi. areena.yle.fi/1-50173655 3/
Kiova on suuri kaupunki. 2,9 miljoonalla asukkaallaan se on selvästi Ukrainan suurin kaupunki. Se oli myös Neuvostoliiton kolmanneksi suurin kaupunki. 4/
(kuva vuodelta 2009)
Kiovalla on hyvin pitkä historia. Kaupunki on perustettu 400-luvulla (Moskova 1147, Turku 1200-lululla, Pietari 1703). Ukrainassa on valtava määrä kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokkaita kohteita. 5/
Esimerkiksi Kiovan luolaluostari Petšerskin lavra on perustettu vuonna 1051. Tämä on myös venäläisten historiaa. 6/
Vuonna 2009 Kiovassa neuvostoperintö ja symbolit näkyivät vielä selvästi. Venäjän hyökkäys oli varma tapa jouduttaa niiden katoamista. Kuvassa 102 metriä korkea Äiti synnyinmaa -patsas, jonka kilvessä ovat toistaiseksi sirppi ja vasara. 7/
Kävin myös Tšernobylissa. Olen ihmetellyt ihmettelemistäni sitä, etteivät miehittäjät ymmärtäneet miten terveydelle haitallinen paikka on. Ensiksikin historiantuntemus, toiseksi varoituskilvet, kolmanneksi muistomerkit, neljänneksi ympäristö. 8/
Viimeistään miehittäjän hälytyskellojen pitäisi soida siitä, ettei alueella asu ketään. Ei ole asunut sitten vuoden 1986. Luonto on ottanut vallan. Kuva kerrostalon katolta hylätystä Pripyatin kaupungista. Taka-alalla Tšernobylin tuhoutunut ydinvoimala. 10/
Joet ovat merkittävä este hyökkääjälle. Aiemmin, rauhan aikana, ne olivat kaupunkilaisten virkistäytymisen keitaita, mutta kun patoaltaista tehdään aseita, ne muuttuvat pelottavaksi uhkaksi.
Kuvassa Dnepr-joen ylittävä silta Kiovassa ja taustalla Hidroparkin hiekkarantoja. 11/
Vuonna 2009 Itsenäisyyden aukiolla eli Maidanilla oli rauhallista. Muutamaa vuotta myöhemmin Venäjän tukeman Janukovytšin hallinto antoi sisäministeriön ja turvallisuuspalvelun tarkka-ampujille käskyn ampua siellä mielenosoittajia. Kansa voitti. Venäjä ei tyytynyt siihen. 12/
Kiovan pääkadulla Khreshchatykillä suljettiin (ainakin 2009) sunnuntaisin liikenne, ja kadusta tuli valtava markkina/paraatialue. Tänä vuonna kadulle on hinattu kaupungin valtaamista yrittäneiden venäläisten panssarivaunujen raatoja. 13/
Kiovalainen nuori rullaluistelemassa autiolla Khreshchatyk-pääkadulla toukokuisena sunnuntaina vuonna 2009. Nykypäivään palaten voi miettiä missä hän on ollut ja mitä kokenut tämän vuoden aikana. 14/
Kuvassa ihmisiä ja värikkäitä panssarivaunuja toisen maailmansodan historian museon edessä Kiovassa vuonna 2009. Meidän täytyy tuntea historiamme, jotta voimme varmistaa, ettei koskaan enää. Siksi diktaattori riistää ihmisiltä historian. 15/
Ajatusvirhe: Volodymyr Zelenskyi valittiin presidentiksi vuonna 2019. 🤦♂️ #editbutton
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Kävin Suursaaressa vuonna 2007. Neuvostoliiton aikana saari oli ulkomaalaisilta kiellettyä aluetta ja pian käyntimme jälkeen sinne matkustaminen kiellettiin käytännössä uudelleen. Näyttää siltä, ettei tilanne tule muuttumaan, joten tässä muutaman kuvan ketju 🧵 1/ #Suursaari
#Suursaari on on Suomenlahden itäosassa Kotkan ja Viron Kohtla-Järven välillä sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta. Ennen sotaa Suursaaressa oli noin 800 asukasta ja kaksi tiiviisti rakennettua kylää, Suurkylä ja Kiiskinkylä. goo.gl/maps/huJsay3o8… 2/
(Kuva Wikipedia)
Suursaaren siluettia hallitsevat hämmästyttävän korkealle merestä nousevat "vuoret", Pohjoiskorkia (106 m), Haukkavuori (141 m) ja Lounatkorkia (158 m). #Suursaari (kuva 2007) 3/