Koitan koostaa tähän ketjuun tietoa, jota äänestäjän ja journalistin olisi varmaan syytä tietää ensi vaaleissa. #vaalit2023

Ja kysymyksiä, joihin haluaisin saada vastauksia.

Aloitetaan tilastoilla.

Miksi Suomi on köyhin pohjoismaa? Kuvassa BKT/asukas.

data.worldbank.org/indicator/NY.G… BKT per asukas. Lähde: Maai...
Miksi kaikilla meitä enemmän verottavilla mailla menee niin paljon paremmin?

Miksi esim. Tanskassa ei ole käynyt mitään, mitä meillä pelotellaan tapahtuvaksi jos veroja vähänkin korotetaan?

Tässä verotus yhteensä, vertailukelpoisesti: osuutena BKT:stä.
data.worldbank.org/indicator/GC.T… Verojen osuus bruttokansant...
Jos mantra "Suomen korkea verotus tappaa talouskasvun" pitää paikkansa, miksi pohjoismaiden vähiten verottava maa on vieläkin BKT:n (tässä ostovoimakorjattu per nenä) peränpitäjä?

Milloin Tanskan ja Ruotsin korkea verotus tappaa niiden talouskasvun?

data.worldbank.org/indicator/NY.G… Ostovoimakorjattu BKT per c...
Tai miksi Suomessa yritysten voittoja verotetaan vähiten, mutta silti olemme köyhimpiä? Kuvassa yritysten voittojen keskimääräinen verotus yhteensä.

data.worldbank.org/indicator/IC.T… Yritysten voittojen keskimä...
Jos esimerkiksi maastapoistumisvero olisi väitetty haitta ulkomaisille sijoituksille, miksi maastapoistumisveroa - käytännössä siis yhden veronkiertotavan ehkäisevää veroa - käyttävät Tanska ja Ruotsi houkuttelevat suhteessa jopa enemmän sijoituksia?

data.worldbank.org/indicator/BX.K… Ulkomaisten suorien sijoitu...
Miksi Suomi, pohjoismaista vähiten verottava, on myös pohjoismaiden peränpitäjä korkean teknologian viennissä, niin kaukana että Bulgariakin meni jo ohi?

Miksi korkean teknologian osuus viennistä on meillä lähempänä köyhiä maita kuin EU:n keskiarvoa?

data.worldbank.org/indicator/TX.V… Korkean teknologian vienti ...
Miksi tutkimus- ja kehitysinvestoinnit eivät ole johtaneet esimerkiksi viennin rakenteen muutokseen, ja miksi olemme jääneet niissäkin jälkeen niin paljon Ruotsia? Kuvassa T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta.

data.worldbank.org/indicator/GB.X… T&K-menojen osuus bruttokan...
Miksi olemme jääneet samaan aikaan verojen alennusten kanssa etenkin korkeakoulutuksessa jälkeen niin paljon, että nykyään Chilessäkin suurempi osa nuoria suorittaa korkeakoulututkinnon?

data.oecd.org/eduatt/populat… Korkeakoulututkinnon suorit...
Miksi koulutukseen käytetään edelleen pienempi osuus bruttokansantuotteesta kuin muissa Pohjoismaissa? Voiko tällä olla yhteyttä mm. yllämainittuihin ongelmiin?

data.worldbank.org/indicator/SE.X… Koulutukseen yhteensä käyte...
Tai miksi korkeakoulutukseen käytetään meillä opiskelijaa kohden BKT:stä paljon vähemmän kuin muissa pohjoismaissa? Voiko tällä olla tekoa sen kanssa, että olemme pudonneet koulutuskisasta? (Taulukon asteikossa on virhe, mutta järjestys on oikein)

data.worldbank.org/indicator/SE.X… Kolmannen asteen koulutukse...
Miksi jopa öljymaa Norjan talouden energiatehokkuus on selvästi Suomea parempi? Kuvassa BKT ostovoimakorjattuina vuoden 2017 dollareina käytettyä energiayksikköä kohden. Talouden energiatehokkuus k...
Miksi olemme pudonneet työn tuottavuudessa pohjoismaiden huonoimmaksi, ja miksi Ruotsikin meni meistä ohi? Kuvassa tuotettu bruttokansantuote, ostovoimakorjattuna vuoden 2017 dollarina) per työssäkäyvä.

data.worldbank.org/indicator/SL.G… BKT ostovoimakorjattuna per...
Miksi ero työn tuottavuudessa Ruotsin hyväksi on kasvanut jo vuosikymmeniä? Mitä asialle voitaisiin tehdä ja miten?

julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/1… Tuottavuuskasvun erot Suome...
Miten erot voitaisiin edes kuroa umpeen leikkaamalla sosiaalietuuksia ja pakottamalla ihmisiä töihin, kun nyt jo teemme enemmän töitä kuin mikään pohjoismaa, ja vain Ruotsissa suurempi osuus työvoimasta on työssä?

data.oecd.org/chart/6S2d

data.oecd.org/chart/6S2e Työtunnit per työssäkäyvä. ...Työssäkäyvien osuus työvoim...
Miksi Tanska, tuo korkeimmin verottava helvetinkolo, on onnistunut kasvattamaan jatkuvasti tavara- ja palveluvientinsä osuutta bruttokansantuotteesta, ja me olemme taaskin pohjoismaiden pohjalla?

data.worldbank.org/indicator/NE.E… Tavara- ja palveluviennin o...
Miten väite "Suomen julkisen sektorin koko on paisunut valtavaksi" suhtautuu esim. tietoon, että Suomessa työvoimakulujen osuus julkisen sektorin menoista on laskenut vuodesta 1972 ja on nyt Pohjoismaiden pienin?

data.worldbank.org/indicator/GC.X… Työvoimakulujen osuus julki...
Entä miten väite Suomen valtavasta julkisesta sektorista suhtautuu tietoon, että todellisuudessa Suomessa julkisen sektorin työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on, aivan oikein, pohjoismaiden pienin?

ec.europa.eu/eurostat/cache… Julkisen sektorin työntekij...
Jatketaan tutkimuksilla. Jos veronalennukset olisivat se lääke millä saataisiin aikaan talouskasvua, miksi tutkimukset näyttävät, että etenkään rikkaimmille jaetut verohelpotukset eivät ole näin ainakaan vuoden 1965 jälkeen tehneet missään?

academic.oup.com/ser/article/20…
Jos yritysverojen lasku olisi ilmiselvä keino saada aikaan talouskasvua, miksi näyttö on niin heikkoa, että laajassakaan aineistossa - 441 arviota - ei voida edes sulkea pois mahdollisuutta, että veronalennuksia seurannut kasvu johtui aivan muista syistä?

sciencedirect.com/science/articl…
Jatkan tästä kun ehdin ja tulee lisää kysymyksiä mieleen.

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🇺🇳🐟🇺🇦🇵🇸

Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🇺🇳🐟🇺🇦🇵🇸 Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @jmkorhonen

Nov 3
Meillä kansalaisilla on muuten vahvat syyt toivoa, että poliitikot mielipiteistään riippumatta ottavat vakavasti huomioon sen mahdollisuuden, että euroalueen valtioiden korona- ja sotavelkoja "järjestellään" pois.

Nollaamisesta puhutaan jo mm. Ranskassa.

is.fi/taloussanomat/…
Olisi hyvin onnetonta, jos velkapopulismi saa suomalaiset poliitikot leikkaamaan köyhiltä ja lopettamaan sijoitukset muutenkin heikoissa kantimissa olevan tuottavuuden kehittämiseksi tai jopa purkamaan tehtyjä sijoituksia - ja sitten iso osa veloista nollataan.
Velkojen vähintään osittaisen nollaamisen todennäköisyyttä on mahdoton tarkasti arvioida, paitsi että mahdollisuus on olemassa ja todennäköisyys kasvaa sitä mukaa kun euromaat velkaantuvat kriisien myötä - vieläpä omille pankeilleen.

Nyt ei saisi mennä ideologian laput silmillä.
Read 4 tweets
Nov 2
Jos Suomessa olisi oikeasti puolue joka kykenisi koviin päätöksiin ja talouden tarvitsemiin rakenneuudistuksiin, se ajaisi tiukkaa saastuttaja maksaa-politiikkaa ja ulkoiskustannusten huomioimista mahd. pian, ostaen mm. reiluilla tuilla muutoksista kärsivien hyväksynnän.
Mutta tämmöistä aitoa pro market-vaihtoehtoa ei ole. Oikeistossa on pro business-puolueita, jotka käyvät kulttuurisotaa jarruttaakseen talouden korjausliikettä ja enemmänkin nauttivat ”kovista päätöksistä” eli köyhiltä leikkaamisesta.
Joten meillä on mm. jopa kasvava metsäsektori ja paljon muita kestämättömällä pohjalla olevia bisneksiä, joiden kannattavuus perustuu siihen, että Joku Muu maksaa mm. keinotekoisen halpojen raaka-aineiden todelliset kustannukset.

Aivan kuin raskaat konepajat neukkulassa.
Read 5 tweets
Nov 2
Toistanpa, miksi en jaksa huolehtia valtion rahavelasta.

Syy ei ole se, että luulisin ettei velkoja tarvitse maksaa takaisin.

Syy on se, että poliitikot eivät välitä lainkaan luonnontieteistä ja lukuisista hyvin uskottavista varoituksista: järjestelmä on ajamassa seinään.
Erityisesti oikeisto on osoittanut jatkuvasti, ettei sillä ole vähäisintäkään kiinnostusta edes ottaa selvää, miksi tutkijat yrittävät saada huomiota varoituksille jopa kansalaistottelemattomuudella. Ideologia jyrää.

Joten seinä lähestyy. Rysäyksen aikataulua vain arvuutellaan.
En usko että rysähdyksestä tulee ihan totaalinen. Sekin on kyllä mahdollista. Eikä se liene yksi rysäys vaan sarja tämmöisiä koronan, sotien, ja energiakriisien kaltaisia isoja ja pienempiä töyssyjä.

Mutta ennemmin tai myöhemmin se pakottaa nollaamaan nykyisen järjestelmän.
Read 5 tweets
Nov 2
Let's talk a bit about the pessimistic "Dark Forest" hypothesis. Because it's entirely logical but nevertheless not a credible explanation for the Fermi Paradox, i.e., that we haven't seen alien civilizations. 1/
The "Dark Forest" is one of the potential answers to the famous Fermi Paradox listed by David Brin in 1983, and more recently the name of a book by Chinese sci-fi author Liu Cixin.

In short: space-faring civilization would see other intelligent life as an inevitable threat. 2/
Therefore, goes the hypothesis, any nascent life should be destroyed before it actually becomes a threat.

To a lot of people, this makes total sense. Life seems so brutish and violent. Perhaps alien civilizations wipe out everyone they detect.

But actually it doesn't. 3/
Read 27 tweets
Nov 1
Here's an interesting paper that tries to answer the Fermi Paradox: why haven't we seen aliens yet?

I have my own answer, though.

I don't believe species capable of crossing interstellar distances COULD be very expansionist. #SETI

grabbyaliens.com/paper
A strongly expansionist civilization - one that basically takes over every possible nook and cranny in the parts of the universe it can reach - implies a civilization that hasn't solved the problem of limiting its powers. It doesn't live within its means.
But technologies that are needed for interstellar travel are extremely powerful.

A civilization that develops such technologies before learning to limit its powers is one civil war or industrial accident away from an existential catastrophe.
Read 9 tweets
Nov 1
Kannatan vahvasti ydinvoiman rakentamista jos vaan maksajia löytyy.

Mutta totean nyt ettei tule sitten yllätyksenä: ottaen huomioon tekniikan kehityksen ja projektiot mm. tuuli- ja aurinkovoiman asennuksista, uudet ydinvoimalat voivat kaatua veronmaksajan syliin.
Ydinvoima on rahasampo, jos jonkun muun saa maksamaan sen rakentamisen enimmiltä osin. Siksi TVO on niin tyytyväinen etupäässä ranskalaisen veronmaksajan maksamaan OL3:een, ja siksi Rosatomin Kremlin subventoima tarjous voitti kisan Hanhikivestä.
Mutta on aika epätodennäköistä, että enää saisimme tilailtua voimaloita jotka jonkun muun maan veronmaksajat maksavat.

Ja toisin kuin esim. Puolalla, Nordpoolissa on jo aika paljon ydinvoimaa. Kun uusiutuvien määrä on räjähtämässä.

Tämä on kannattavuudelle huono yhtälö.
Read 5 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Don't want to be a Premium member but still want to support us?

Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal

Or Donate anonymously using crypto!

Ethereum

0xfe58350B80634f60Fa6Dc149a72b4DFbc17D341E copy

Bitcoin

3ATGMxNzCUFzxpMCHL5sWSt4DVtS8UqXpi copy

Thank you for your support!

Follow Us on Twitter!

:(