Thread by @SannaRyynanen

Arvatkaa miksi saamelaiset eivät ehkä usko, että #Saamelaiskäräjä'lain käsittelyssä tapahtuneet käänteet olivat tahaton vahinko?
No. Esimerkiksi näiden vuoksi:

1️⃣ 1950-luvulla Sompion poroyhteisö alkoi kuulla huhuja, että alueelle olisi tulossa tekoaltaita. Valtio kiisti kaiken, mutta vuonna 1952 eduskunta luovutti Kemijoki-yhtiölle oikeudet koko Kemijoen vesivoimaan.

Metsähakkuut allasalueella alkoivat vuonna 1954. Muutaman vuoden kuluttua ne olivat tuhonneet kolmanneksen Lapin paliskunnan parhaista laidunmaista. Samalla katosi ikivanhojen metsien oksilla kasvanut luppo, joka oli porojen elintärkeä talviruoka.

Tekoaltaiden alle jäävien alueiden asukkaat eivät päässeet vaikuttamaan suunnitelmiin. Ensimmäinen tiedotustilaisuus väestölle pidettiin vuonna 1958, kun suunnitelmat etenivät jo vauhdilla.

Kemijoki-yhtiö neuvotteli isäntien kanssa taktisesti yksi kerrallaan ja painosti heitä myymään tilansa pilkkahintaan ja pikavauhtia uhkailemalla, että pakkolunastuksessa he saisivat tilastaan huonomman hinnan.

Lokan tekoaltaan täyttö alkoi vuonna 1967. Samalla kun vesi nousi, ympärillä roihusivat sodan jälkeen rakennetut kodit, kun niitä poltettiin tekoaltaan tieltä.

2️⃣1990-luvulla koneellinen kullankaivuu pilasi Lemmenjoen. Aiemmin läpikirkas vesi sameni niin, ettei karikkoisilla paikoilla voinut enää ajaa veneellä.
Syksyllä 1992 konekaivuu yritettiin kieltää luonnonsuojelualueilla. Vahvempi kaivoslaki meni kuitenkin ympäristölain edelle.

Lemmenjoen vesi jatkoi samentumistaan. Vuonna 2011 kaivoslakiin saatiin saamelaiskulttuurin heikentämiskielto, mutta se ei kaivosyhtiöitä hidastanut. Saamelaiskäräjien on pitänyt valittaa lähes jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen koneellisesta kullankaivuuluvasta.

Vuonna 2016 kullankaivajien luvansaanti tehtiin entistä helpommaksi. Lupa-ajat pitenivät, lupa-alueet laajenivat ja kullankaivuun saattoi aloittaa, vaikka siitä olisi vireillä valitus.
Vuonna 2017 saamelaisten kotiseutualueella oli 64 konekaivuulupaa.

Kullankaivuun irrottama alumiini ja rauta vaurioittavat vaelluskalojen mätimunia.
Kalastajien verkot keräävät jo muutamassa tunnissa niin paljon humusta, etteivät kalat ui niihin.
Kullankaivuu tuhoaa myös porojen laidunalueita.

Poronhoidon tilannetta pahentavat matkailua varten rakennetut tiet, lentokentät ja laskettelukeskukset. Lisäksi turistien moottorikelkka- ja huskysafarit säikyttävät porot säntäilemään holtittomasti eri suuntiin. Poronhoitajat koettavat pärjätä rakentamalla aitoja.

3️⃣ Ylä-Lapin maista 89 prosenttia on valtion maata, josta vastaa Metsähallitus. Kun Metsähallitus hakkasi vuonna 2002 Nellimin vanhoja metsiä, poronhoitaja Kalevi Paadar vei asian YK:n Ihmisoikeuskomiteaan.

Komitea suositteli hakkuiden lopettamista, mutta Metsähallitus jatkoi hakkuita ja aloitti lisäksi uusia. Suurin osa hakatusta puusta päätyy halpaan hintaan selluksi.

Vuonna 2009 Nellimin tokkakunta pääsi sopuun Metsähallituksen kanssa, mutta Metsähallitus siirsi hakkuut sopimuksen ulkopuolisiin talousmetsiin.
Vuonna 2016 voimaan tuli Metsähallituslaki, josta pudotettiin pois saamelaiskulttuurin heikentämiskielto.

4️⃣ Vuonna 2012 Näkkälän paliskunnan eteläisen alueen poronhoitajat tunkeutuivat jatkuvasti pohjoisemman alueen laitumille. Paliskunta teki päätöksen erottaa alueet toisistaan. AVI jätti kuitenkin uudet rajat vahvistamatta. Päätöksen valmisteli suomalainen läänineläinlääkäri.

Paliskunnalle ei annettu lausuntamahdollisuutta, minkä vuoksi se vei jakoasian hallinto-oikeuteen. Oikeus palautti sen takaisin valvovalle viranomaiselle – suomalaiselle läänineläinlääkärille.

5️⃣ Vuonna 2017 Suomen ja Norjan välinen kalastussopimus määräsi, että kalastajan täytyy asua alueella vähintään seitsemän kuukautta vuodesta saadakseen asukkaille myönnetyn kalastusoikeuden.

Alueen saamelaisnuorista 70 prosenttia asuu ja työskentelee talvet kotiseutualueen ulkopuolella ja tulee kesiksi oppimaan perinteistä kalastusta ja saamen kieltä. Päätös tarkoitti, että saamelaisnuorten piti kärkkyä rajallisia kalastuslupia yhdessä turistien kanssa.

Tenojoen sopimusta laadittaessa Suomen neuvotteluvaltuuskuntaan otettiin yksi saamelainen. Valtuuskunnan jäsenet jätettiin kuitenkin kokousten ajaksi eteiseen, kun puheenjohtajat neuvottelivat sisällä.

Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet toivat asioita valtuuskuntalaisille vain tiedoksi. Viimeisessä kokouksessa sopimuspaperi lyötiin pöytään ota tai jätä -periaatteella.

6️⃣ Vuonna 2017 liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner selvitti Norjan viranomaisten kanssa mahdollisuutta rakentaa rata Jäämerelle. Rata kulkisi Saamenmaan kautta, mutta Saamelaiskäräjille ei kerrottu asiasta mitään.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kirjelmöi asiasta liikenne- ja viestintäministeriölle, minkä jälkeen saamelaisten kanssa luvattiin järjestää neuvottelut.

Kun Saamelaiskäräjien valtuuskunta saapui Helsinkiin, kävi ilmi, että kyseessä ei ollut lain edellyttämä virallinen neuvottelu. Aineistoja ei ollut toimitettu saamelaisille etukäteen, eikä saamelaisilla ollut siten ollut mahdollisuutta valmistautua.

Ainoa virallinen neuvottelu pidettiin tammikuussa 2018. Silloin saamelaisille esiteltiin viisi mahdollista ratavaihtoehtoa. Kuukautta myöhemmin saamelaiset saivat kuulla mediasta, että linjauksista on jätetty jäljelle enää yksi – juuri se saamelaisten kannalta kaikkein pahin.

Helmikuussa 2019 kävi ilmi, että rata ei olisi taloudellisesti kannattava, joten sitä ei rakennettaisi. Mutta vain kannattavuussyistä. Ja vain sillä erää.

Jo toukokuussa 2019 Peter Vesterbacka ilmoitti hankkivansa ulkomaista rahaa, jolla rakennuttaisi radan. Kun saamelaiset tyrmäsivät idean, Vesterbacka moitti saamelaisjärjestöjä vihantäyteisiksi ääriradikaaleiksi.

Voi olla, että saamelaisten usko suomalaisten haluun turvata heidän kansansa selviytyminen on hieman heikkoa.
Mutta varmasti tällä kertaa oli kyse ihan vain hups keikkaa erehdyksestä. 🤷

Yllä olevat esimerkit löytyvät Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirjasta "Vastatuuleen : Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta".
Tietokirja parhaasta päästä: painavaa tietoa, joka imaisee mukaansa ja jonka jälkeen maailma näyttää aivan toisenlaiselta.

kustantamo.sets.fi/kirja/vastatuu…