Objektiivisesti havaittavissa todellisuudessa sukupuolia on nisäkkäillä kaksi. Tämä on myös tieteellisen maailmankuvan mukainen biologinen fakta, huolimatta siitä, että tunnetaan myös poikkeuksia ja jotkut ihmiset kokevat sukupuolidysforiaa. 1/x
Filosofi David Humen (1711-1776) mukaan tosiasioista ei voida johtaa arvoja tai moraalisia sääntöjä (nk. ”Humen giljotiini”). Näin ollen pelkän kaksijakoisen sukupuolen todellisuuden toteaminen ei automaattisesti tarkoita kenenkään ”syrjintää” tai ”olemassaolon kieltämistä”. 2/x
Sukupuolidysforia on ihan lääketieteessä tunnettu tila, jossa ihminen tuntee ahdistusta ja kärsimystä ristiriidasta subjektiivisen sukupuoli-identiteetin (oma kokemus) ja objektiivisen, biologisen sukupuolensa (kehon havaittavat ominaisuudet) välisestä ristiriidasta. 3/x
Tällainen tilanne on ihmiselle tietysti hyvin traaginen eikä ole mitään syytä suhtautua sellaiseen vihamielisesti tai syrjivästi tämän asiaintilan perusteella, jota he eivät itse ole valinneet. 4/x
Tosiasioilla on kuitenkin itseisarvo. Jos pyritään määräämään, ettei ihminen saa tehdä objektiivisia havaintoja todellisuudesta ja sanoa niitä ääneen, kajotaan perustuslain takaamaan sanan-, uskonnon- sekä tieteen vapauteen. Se ei olisi viisasta. 5/x
Perusoikeuksissa todetaan, että kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Vaikka ihmisellä on jokin subjektiivinen kokemus esim. sukupuolesta, ei valtion virkamies voi vaatia muiden jakavan tällaista maailmankuvaa. 6/x
Nämä ovat vain yksi niistä seurauksista ja käytännön ongelmista, joita #translaki-uudistuksen taustaideologiasta seuraa. Eikä näitä selvästikään ole pohdittu loppuun asti. Tämän vuoksi lainsäätäjä joutunee jatkamaan kyseisen lain käsittelyä myös ensi hallituskaudella. 7/7
Ketju suhtautumisesta rasismiin. Viime aikoina, kuten usein viime vuosina, on puhuttu paljon rasismista. YLE on tehnyt aiheesta tuoreen kyselyn, jossa ilmenee mielenkiintoisia eroja puolueiden välillä. 1/x
Koska on vältettävä populistien helppoja ja yksinkertaisia selityksiä, täytyy muistuttaa rasismin olevan käsitteenä epämääräinen, kiistelty ja historian aikana merkittävästi laventunut. Kuten sosiologi Puuronenkin (2011) hyvin tuo esiin. 2/x
Näin ollen erilainen suhtautuminen on ymmärrettävää. Yhdelle kyse on monimutkaisesta yhteiskuntapoliittisesta ilmiöstä ja käsitteestä, toiselle se on selkeä ja suoraviivainen signaali. 3/x
Tehdäänpä pieni ketju. Ilmeisesti kansataloustieteen perusteisiin ja eurovaluutan ongelmiin perehtymättömät ovat naureskelleet sille, kun puheenjohtaja Purra eilen totesi euron olleen Suomelle virhe. Mutta kannattaako #fantsuttelu|? 1/x
Eurovaluutan ongelmat pienen, vientivetoisen maan kannalta, ovat hyvin selkeät ja niistä on saatavilla runsaasti akateemisia esityksiä. Jos aihe on sinulle uusi, professori Kanniaisen toimittama ajatuspaja Liberan kirja on hyvä paikka aloittaa. 2/x
Kansantaloustieteen professori Kanniaisen ryhmän arvion mukaan euro ja rahaliiton rakenneviat ovat maksaneet Suomelle n. 10% hyvinvointitappion verran. 3/x
Tätä @freelanceSane|n tekstiä jakoi muutama varteenotettavakin taho. Siinä kuulemma torpataan kaikki Purran väitteet faktoilla. Päätin vilkaista ja tämä onkin todella aika hyvä esimerkkitapaus. 1/x
Räväkkä otsikko tutulla rasismiretoriikalla on toki vanha ja kulunut, mutta monet tunnetusti lukevat vain otsikon, ja tällainen tietysti ruokkii jo-olemassa-olevia ennakkoluuloja persuja kohtaan. Jatketaan silti. 2/x
Leipätekstin ensimmäisellä riville on laitettu lainaus, jota ei viitatussa Hesarin jutussa ole. Koko jutussa ei esiinny fraasia "tekemättä mitään". Puhdas olkiukko ja sanojen suuhun laittaminen. Ikävää, mutta mennään vielä eteenpäin. 3/x
Silloin tällöin kuulee sanottavan, varsinkin politiikkaa vähemmän tuntevien taholta, että kun persut aina vain osoittelevat sormella ongelmia eivätkä esitä mitään ratkaisuja. Miksi näin koetaan, vaikka ratkaisuehdotuksia onkin esitetty? 1/x
Olen itse seurannut aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua kielentutkijana nyt ehkä 8 vuotta. Aluksi ulkopuolisena tarkkailijana, sitten keskustelijana, nykyään puolueaktiivina ja PS-eduskuntaryhmän kansliasihteerinä. Tässä huomioni asiasta ulko- ja sisäpuolelta. 2/x
Usein PS nostaa esiin ongelmia tai ilmiöitä, jotka ovat suomalaisessa keskustelussa ja politiikassa ajautuneet eri syistä ikään kuin pyhiksi opinkappaleiksi eli dogmeiksi. Niistä on konsensus, niiden epäkohtia peitellään tai niistä vaietaan, niitä pidetään noloina. 3/x
Ilmeisesti Punainen Risti on tuomassa työpaikoillenne kiistanalaiseen #antirasismi|n uskomusjärjestelmään nojaavia koulutuksia. Kyse ei ole rasismin vastustamisesta perinteisessä mielessä, vaan enemmän uskonnollis-poliittisesta aatteesta. #wokehommat 1/x
Perinteinen rasismin vastustaminen nojaa selkeisiin, empiirisesti havaittaviin syrjiviin tekoihin. Postmoderni antirasismi nojaa "mikroaggressioihin", "tiedostamattomaan" ja "piilorakenteisiin", joita ei voi kiistää. 2/x
Kun väitettyä rasismia ei voi empiirisesti havaita, eikä kiistää, voidaan rasismiksi väittää periaatteessa mitä vain. Paljon onkin viime vuosina löydetty rasismia jopa lasten lautapeleista, jäätelöpuikoista ja perinteisistä joulukuvaelmista. 3/x
Riku Niemisen eduskuntavaaliehdokkuuden myötä uudelleen keskustelunaiheeksi 8 vuoden takaa noussut #blackface-sketsi on hyvä tapaustutkimus samalla tarkastella #woke-asenteiden kehitystä ja toimintalogiikkaa Suomessa. #wokehommat 1/x
Heinäkuussa 2015 Suomen Kuvalehden kolumnissa oli kriittinen sävy. Nieminen kommentoi, että hänellä ei ollut pahaa tarkoitusta, syytökset olivat "absurdeja" ja syytöksiä hän piti "sädekehänkiillotuksena". Rasismia hän ei asiassa nähnyt. 2/x
Nieminen on vuonna 2021 sittemmin pyytänyt vitsiä anteeksi Apu-lehdessä. Hän toisti, ettei tarkoitus ollut paha ja pyysi anteeksi ihmisiltä, "jotka kokevat, että blackface normalisoi rasismia", eikä ulkonäölle nauraminen ole ok. 3/x