Objektiivisesti havaittavissa todellisuudessa sukupuolia on nisäkkäillä kaksi. Tämä on myös tieteellisen maailmankuvan mukainen biologinen fakta, huolimatta siitä, että tunnetaan myös poikkeuksia ja jotkut ihmiset kokevat sukupuolidysforiaa. 1/x
Filosofi David Humen (1711-1776) mukaan tosiasioista ei voida johtaa arvoja tai moraalisia sääntöjä (nk. ”Humen giljotiini”). Näin ollen pelkän kaksijakoisen sukupuolen todellisuuden toteaminen ei automaattisesti tarkoita kenenkään ”syrjintää” tai ”olemassaolon kieltämistä”. 2/x
Sukupuolidysforia on ihan lääketieteessä tunnettu tila, jossa ihminen tuntee ahdistusta ja kärsimystä ristiriidasta subjektiivisen sukupuoli-identiteetin (oma kokemus) ja objektiivisen, biologisen sukupuolensa (kehon havaittavat ominaisuudet) välisestä ristiriidasta. 3/x
Tällainen tilanne on ihmiselle tietysti hyvin traaginen eikä ole mitään syytä suhtautua sellaiseen vihamielisesti tai syrjivästi tämän asiaintilan perusteella, jota he eivät itse ole valinneet. 4/x
Tosiasioilla on kuitenkin itseisarvo. Jos pyritään määräämään, ettei ihminen saa tehdä objektiivisia havaintoja todellisuudesta ja sanoa niitä ääneen, kajotaan perustuslain takaamaan sanan-, uskonnon- sekä tieteen vapauteen. Se ei olisi viisasta. 5/x
Perusoikeuksissa todetaan, että kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Vaikka ihmisellä on jokin subjektiivinen kokemus esim. sukupuolesta, ei valtion virkamies voi vaatia muiden jakavan tällaista maailmankuvaa. 6/x
Nämä ovat vain yksi niistä seurauksista ja käytännön ongelmista, joita #translaki-uudistuksen taustaideologiasta seuraa. Eikä näitä selvästikään ole pohdittu loppuun asti. Tämän vuoksi lainsäätäjä joutunee jatkamaan kyseisen lain käsittelyä myös ensi hallituskaudella. 7/7
Ilmeisesti Punainen Risti on tuomassa työpaikoillenne kiistanalaiseen #antirasismi|n uskomusjärjestelmään nojaavia koulutuksia. Kyse ei ole rasismin vastustamisesta perinteisessä mielessä, vaan enemmän uskonnollis-poliittisesta aatteesta. #wokehommat 1/x
Perinteinen rasismin vastustaminen nojaa selkeisiin, empiirisesti havaittaviin syrjiviin tekoihin. Postmoderni antirasismi nojaa "mikroaggressioihin", "tiedostamattomaan" ja "piilorakenteisiin", joita ei voi kiistää. 2/x
Kun väitettyä rasismia ei voi empiirisesti havaita, eikä kiistää, voidaan rasismiksi väittää periaatteessa mitä vain. Paljon onkin viime vuosina löydetty rasismia jopa lasten lautapeleista, jäätelöpuikoista ja perinteisistä joulukuvaelmista. 3/x
Riku Niemisen eduskuntavaaliehdokkuuden myötä uudelleen keskustelunaiheeksi 8 vuoden takaa noussut #blackface-sketsi on hyvä tapaustutkimus samalla tarkastella #woke-asenteiden kehitystä ja toimintalogiikkaa Suomessa. #wokehommat 1/x
Heinäkuussa 2015 Suomen Kuvalehden kolumnissa oli kriittinen sävy. Nieminen kommentoi, että hänellä ei ollut pahaa tarkoitusta, syytökset olivat "absurdeja" ja syytöksiä hän piti "sädekehänkiillotuksena". Rasismia hän ei asiassa nähnyt. 2/x
Nieminen on vuonna 2021 sittemmin pyytänyt vitsiä anteeksi Apu-lehdessä. Hän toisti, ettei tarkoitus ollut paha ja pyysi anteeksi ihmisiltä, "jotka kokevat, että blackface normalisoi rasismia", eikä ulkonäölle nauraminen ole ok. 3/x
Ketju. Vaikka Woke-ilmiö on jo hyvin tunnettu ja siitä on Suomessakin kirjoitettu lehtijuttuja ja analyysejä akateemistenkin toimijoiden taholta, on se edelleen monille epäselvä aihe. Tässä pari tiivistystä mistä on kyse ja mitä ongelmia tässä aatteessa on. 1/x
1. Woken piirissä esitetään epätieteellisiä tai empirian kanssa ristiriidassa olevia väitteitä (esim. sukupuolesta, rakenteellisesta rasismista). 2/x
2. Woke-ilmiöön liittyy usein sensuurivaatimuksia, jopa yliopistotutkijoille, kun virheellisistä väitteistä huomautetaan tai esitetään toisenlaisia näkemyksiä. Tämä on ongelma paitsi tieteen myös sananvapauden kannalta. 3/x
Kun rumpali ja kalastaja puhuvat virvelistään, on selvää ainoastaan se, että molemmat harrastavat juttuja. Toinen lyö jotakin ja toinen viskoo sitä veteen. 1/3
Sanotaan että kieli on vain murre, jolla on laivasto. Mutta jos rumpalit ja kalastajat alkaisivat vaatia itselleen laivastoa virveleiden vuoksi, pitäisimme heitä vähän tyhminä. 2/3
On siis ymmärrettävä, että ilman merkitysneuvotteluja, joissa symboleja peilataan toisiinsa dialogissa ja ne maadoitetaan ulkoiseen todellisuuteen, ei kommunikaatio ole edes teoriassa mahdollista ja jäljelle jää pelkkä valtapeli. 3/3