Another thread of mine, looking at how even rumors of Western aid, or better yet intervention, can help small countries fighting for #democracy and decency.
And how Finland, a democracy even though very much an imperfect one, ended up accepting help from the Nazis - after democracies wouldn’t or couldn’t help.
Talouskasvu l. tuotannon ja/tai sen arvon kasvu ei pysty ratkaisemaan eriarvoisuudesta aiheutuvia ongelmia, ellei tuotantoa ja/tai sen arvoa jaeta reilummin.
Tämä pätee vaikka kaikki talous olisi virtuaalista.
Bonus: MIKSI tätä ongelmaa ei ole mahdollista ratkaista edes "irtikytkennällä" tai "aineettomalla kasvulla"?
Oletetaanpa yritys, joka menestyisi tuottamalla jotain täydellisen aineetonta, vain minimimäärän hyvälaatuista energiaa kuluttavaa ja vain kaikille hyvää palvelua.
Tämmöinen yritys saisi aikaan "aineetonta" talouskasvua. Aineeton kasvu on mahdollista, se on aivan totta.
Mutta.
Mitäpä tapahtuu sille rahalle, jota yritys ja sen työntekijät tienaavat?
Nyt kun olen puhunut siitä, että vihreä siirtymä olisi Suomelle huikea mahdollisuus, niin mahdollisuus että tänne saatettaisiin rakentaa hyvin paljon tuulivoimaa ja sitä käyttävää teollisuutta selkeästi huolestuttaa monia luonnon tilasta huolissaan olevia.
Ymmärrän tämän.
Ennen pitkää on pakko päästä semmoiseen tilanteeseen, missä uudet elinkeinot, teollisuudenhaarat ja tuotannot ja niiden väistämättä aiheuttamat ympäristövahingot eivät tule vain entisten lisäksi. Tästä ei ole kahta sanaa: tämä on saatava aikaan.
Mutta pelkästään sen sanominen, että luonnon hyväksikäytölle on saatava rajat, ei vielä vie kovin pitkälle.
Kyllä, on saatava.
Mutta miten ne saadaan aikaan?
Kaikki rajoitteet, joilla on merkitystä, rajoittavat nimittäin jonkun mahdollisuuksia käyttää luontoa omaksi hyväkseen.
Ensinnäkin: ainoat mainittavat erityiskykyni ovat ne, että olen nopea lukemaan, hyvä googlaamaan, ja muutan mieltäni kun perusteet ovat hyvät.
Tohtoriopinnoissa opin myös, ettei kirjoja edes aina kannata lukea ihan kannesta kanteen: pitää osata etsiä sieltä ne oleelliset asiat.
Ja minulla on vähän semmoinen kiusallinen piirre, että joko kiinnostun jostain asiasta tai sitten en. Jos en kiinnostu, en kiinnostu. Esim. ruotsin opiskelusta. Jos kiinnostun, kuten joskus ydinpommien tekniikasta ja ydinasestrategiasta, niin sitten luen aiheesta aika paljon.
Miksi tulevissa vaaleissa kannattaisi miettiä tarkasti, ketä ja mitä puoluetta äänestää?
Esitän ketjussa yhden perustelun.
Jokaisen Suomen ympäristöstä, taloudesta, taikka hyvinvoinnista kiinnostuneen tulisi nyt ymmärtää eräs asia: menossa on valtava teollisuuden uusjako.
1/
Olen kerännyt tietoja ensi viikolla julkaistavaan Myytinmurtajaiset-katsaukseen energiakriisistä ja tulevaan raporttiin Suomen energiajärjestelmän tulevaisuudesta.
Olen lukenut, laskenut, haastatellut asiantuntijoita.
Etenkin sijoittajilta tulee viestiä: uusjako on käynnissä.2/
Viimeisen 6-12 kk aikana Suomesta on tullut hurjan kiinnostava uuden ja uudenlaisen teollisuuden sijoituskohde.
Syy: venäläisen energian hävittyä on käynnistynyt Euroopan teollisuuden uusjako, ja Suomen mahdollisuudet uusiutuvassa energiassa houkuttavat.
Kun moni ei minua usko, niin suosittelen lukemaan mitä sotilasprofessori Mika Hyytiäinen eli @proffahyde on aiheesta kirjoittanut. Vastaavat jokseenkin 1:1 omia ajatuksiani ja näkemyksiäni.
Ken haluaa oppia aiheesta lisää, suosittelen lukemaan prof. Hyytiäisen muita kirjoituksia - paljon löytyy esim. Doria-tietokannasta - ja vaikkapa mm. tasavallan presidentin neuvonantajana toimineen @HiskiHaukkala :n mainion kirjan Suuren pelin paluu.
Ihan todella monella oikeiston kannattajalla näyttää muuten puuttuvan tieto tai ymmärrys myös Suomen turvallisuuspolitiikan ihan yleisimmin tunnetusta pelikuviosta:
miksi valtiojohto sanoi "not on my watch" eikä "myö aateltiin kohta ruveta tuota NATOa hakemaan"?
Syy on kyllä jokaisen #turpo-kysymystä yhtään seuranneen tiedossa.
Viimeistään 1990-luvulla paalutettiin avoimissakin lähteissä, että jos NATO-jäsenyyttä joskus haetaan, hakemispäätöksen ja jäsenyyden välinen vaaran vyöhyke on pidettävä niin lyhyenä kuin mahdollista.
Kirjoitin toisessa ketjussa, miksi NATOon ei haettu aiemmin: koska jopa Kokoomuksen kannattajista jäsenyyden kannattajia oli alle peräti 75% ajasta vuosien 2001 ja 2015 välillä.
Ja tähän vaikutti mm. Venäjän-kaupan tärkeys Suomen viennille ja taloudelle.