Tämä kritiikki on laukaissut noin tuhannetta kertaa keskustelun aiheesta ”Jos teos on huono, pitääkö siitä julkaista #kritiikki, eikö voisi vain olla hiljaa”.
Sekä kiittäviä että moittivaa kritiikkejä pitää julkaista. Teoksen laatu ei ole ainoa syy sille, miksi joku teos arvioidaan.
Jos teos on kriitikon mielestä surkea, hänen pitää ehkä perustella yleisölle tavallista tarkemmin, miksi siitä on kuitenkin syytä julkaista kritiikki.
->
Kriitikko on vastuussa ennen kaikkea yleisölle, ei tekijälle.
On kuitenkin vastuullista journalismia pohtia hetki kritiikin mahdollisia seurauksia: mitä murskakritiikki tekee ihmiselle tai tämän uralle? Kriitikolla on paljon valtaa ja sitä on käytettävä vastuullisesti.
Aluksi kerrotaan melko neutraalisti, että Suomen valtionjohto on tehnyt esityksen Nato-jäsenyydestä. Kuvaa tämän päivän tiedotustilaisuudesta.
Muistutetaan, että Niinistö soitti Putinille. Putin sanoi, ettei Suomella ole kerrassaan mitään pelättävää turvallisuutensa puolesta, ->
mutta että Natoon liittymisellä olisi negatiivinen vaikutus maiden väleihin.
Siirrytään Nato-maiden ulkoministerien kokoukseen. Siellä haastatellaan Turkin ulkoministeriä, joka sanoo, että valtaosa turkkilaisista vastustaa Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. ->
Jos kertoo nimettömästi, pimittää tietoa ja on epäuskottava.
Jos kertoo nimellään, saa paskaa niskaan.
Jos kertoo ahdistelijan nimen, pimittää tietoa ja on epäuskottava.
Jos nimeää ahdistelijan, fanit hyökkäävät.
->
Jos kertoo, epäillään, ja jos ei kerro, oma vika ettei saa oikeutta, mitäs pysyi hiljaa.
Jos kertoo julkisesti, pitäisi tällaiset asiat hoitaa poliisin kanssa.
Jos ilmoittaa poliisille, syytetään väärästä ilmiannosta ja poliisi jättää tutkimatta.
->
1. Ukrainan armeija tekee tuhojaan Donetskin tasavallassa. Neljä ihmistä on kuollut, lukuisia haavoittunut, mm. 9-vuotias lapsi. Taloja tuhottu, mm. lukio ja kaksi sairaalaa saanut osumia. Kansalaisilla ei vettä, sähköä tai kaasua.
2. Luhanskin tasavallassa Ukrainan armeija on tuhonnut infrastruktuuria. Venäjän armeija on vapauttanut kaupungin, josta Ukraina on tuhonnut kaiken infran.
Tasa-arvon puolesta kamppailevat naiset ovat katkeria, rumia ja väärässä. Heidän olisi parasta pitää turpansa kiinni. Sitä paitsi #tasaarvo on saavutettu. Kuulostaako tutulta? Samat väitteet ja vaimentamismenetelmät ovat olleet käytössä pitkään. Katsotaanpas. -> #feminismi
Tässä on (alun perin The History Geeksin kokoama) valikoima materiaalia, jolla vastustettiin suffragetteja eli tasa-arvoa ja äänioikeutta vaativia naisia.
Tässä aluksi muutama juliste, joiden viesti on, että tasa-arvoa haluavat vain rumat, katkerat vanhatpiiat.->
Jos alun alkaen ihan normaali nainen ei jostain syystä saa miestä, tulee hänestä katkera suffragetti. Naimisiin pääsy oli ensiarvoista - jos siinä epäonnistui, oli jotenkin viallinen. Julisteiden tarkoitus on sanoa, että kaikki feministit ovat jotenkin viallisia.
Tämä on Josephine Baker (1906-1975), eroottinen tanssijasensaatio, suunnattoman suosittu vaudeville-tähti, laulaja, liittoutuneiden agentti, rasismia vastustanut FBI:n ahdistelema aktivisti ja 12 adoptiolapsen, mm. suomalaisen Jarin, äiti.-> #historianjännätnaiset
Freda Josephine McDonald syntyi rumpalin ja pesijättären lapseksi Saint Louisissa Yhdysvalloissa. Hänen isovanhempansa olivat vapautettuja orjia.
Vanhemmat lauloivat ja soittivat baareissa ja Josephine-vauva oli osa esitystä. Erottuaan äiti ryhtyi pyykkäämään.->
Hyvin köyhä Josephine teki lapsena töitä pesuloissa ja kävi viisi luokkaa alakoulua. Hän alkoi 8-vuotiaana työskennellä valkoisten perheiden lapsenvahtina ja kotiapulaisena. Perheet kohtelivat häntä kaltoin. 13-vuotiaana hän ryhtyi tarjoilijaksi. ->