Muutama alustava huomio ja luku/kuuntelusuositus syntyvyyskeskusteluun.

(En ole väestötieteen asiantuntija, mutta olen tehnyt arvioita demograafisten trendien riskeistä talouteen ja yrityksiin) 🧵 - trendi on globaali. Koskee sekä teollisuus - että kehitysmaita.

() healthdata.org/news-events/ne…

Tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian kuumin ja sään ääri-ilmiöt ovat runnelleet kaikkia mantereita ja isoa osaa ihmiskunnasta.

Samalla @IEA World Energy Outlook kertoo nopeasta muutoksesta ja mahdollisuudesa päästöjen nopeaan pudottamiseen. Mitä on tapahtumassa?🧵 @IEA Aluksi on tärkeää korostaa, että asiat olemme menossa tuntemattomille vesille ja asiat muuttuvat pahemmaksi ennen kuin ne voivat muuttua paremmaksi. Sään ääri-ilmiöt ovat täällä ja nopea ja laaja varautuminen ja sopeutuminen on avainasemassa päästöjen vähentämisen rinnalla.

Päästötön teknologia: miksi se tulee halvemmaksi (aurinkosähkö, tuulivoima, akut, elektrolyyserit)?

Mitä voimme päätellä tulevista kustannuksista ja miten sen pitäisi vaikuttaa arvioihin, millä teknologioilla ja millä politiikkatoimilla nettonollatavoite 2050 saavutetaan? 🧵 Lyhyt historiakertaus: ihmiskunnan energiakäyttö on ollut polttamista. Ensin biomassa, sitten kivihiili, sitten öljy, maakaasu. Energiankulutus on kasvanut, nyt fossiilisista pitää päästä eroon yhdistelmällä puhdas sähköntuotanto + kaiken kulutuksen sähköistäminen 1/

Tuuli -ja aurinkosähkön hinnat ovat kasvaneet voimakkaasti sekä 🇪🇺 että 🇺🇸 (PPA). Syynä sekä voimakas kysyntä - että rakentamiskustannukset. USA:ssa verohelpotukset auttavat lähivuosina.

Tuulen ja sähkön kannattavuus hyvä, kallis sähkö lyhentänyt ROI:n jopa alle vuoteen. Lähde: leveltenenergy.com/ppa

Miten rakentaa 100 % päästötön ⚡️järjestelmä? Tämä on kysymys, johon törmää nyt paljon. Päähuolenaiheet:

1. miten tasapainottaa tuotanto/kulutus
2. ...kustannustehokkaasti
3. vaaditaanko isot akkuvarastot (=paljon kaivannaisia)

Uusi paperi käy läpi vaihtoehdot + ja -

🧵 Paperin käy läpi kuusi erilaista strategiaa, keskittyy 🇺🇸, osa relevanttia 🇪🇺. Optiot ovat
1.tuuli+sähkö+akut+siirto
2.Muut uusiutuvat (vesi+bio+geo)
3.ydinvoima+CCS
4.vety pitkän aikavälin varastona
5.Hiilen poisto ilmakehästä
6.Kulutuksen vähentäminen

Päivän luku, johon pysähdyin.

IEA net zero edellyttää aurinko⚡️630 GW uutta kapasiteettia / vuosi (2030-50 välillä).

Tehdasinvestoinnit 2025 mennessä: vuosittainen valmistuskapasiteetti on 940 GW, eli se ylittää alarajan 50 %. 2025 mennessä globaali valmistuskapasiteetti on suurempi kuin koko 20 vuoden aikana asennettu kumulatiivinen määrä. Siis vuodessa tuotetaan enemmän paneeleita kuin 20 vuoden aikana on asennettu.

Ilmaston ja lumilajien ystävänä energia-asiat kiinnostavat.

Suomessa on 233 jäähallia. Sähkönkulutuksessa huimia eroja, jopa 70x. (VTT 2018). Yksi jäähalli vie sähköä 1800 MWh / vuosi (Jääkiekkoliitto, jäähalliportaali).

Se tekee 0,41 TWh sähköä eli 0,5 % 🇫🇮 ⚡️ Laskettelukeskukset, esimerkkinä Ruka (2021 luvut). Kulutus 6000 MWh, 500 000 kävijää. 12 kWh / kävijä per päivä. Rukan sähkönkulutus vastaa noin 5 jäähallia.

Miksi ennustaminen on niin vaikeaa? Koska se edellyttää tietoa teknologian ja hintojen kehityksestä.

BNEFillä erinomainen kuvaaja koboltin akkukysynnän muutoksesta 2019-2022. Arvio on muuttunut massiiviset -50 % johtuen akkukemioiden kehityksestä. ping @SakuVuori @visaskn @Jussi_T_Eronen @Kaikenhuippu @akkuJukka

🇸🇪 aurinkosähkömarkkina kasvaa nopeasti: tänä vuonna asennettu kapasiteetti tulee olemaan 2000 MW.

Aurinkosähkö on suosittua, lupanäkökulmasta nopeampaa pystyttää kuin tuulivoima, isot hankkeet ovat kannattavia ilman tukia.

Nordic-markkinalla 🇩🇰 oli pitkään johtaja. EU:ssa aurinkosähkö kasvoi viime vuonna +26 GW (asennettu kapasiteetti 159 GW).

🇸🇪 ja 🇩🇰 nousivat ensimmäistä kertaa top 10 maihin (syrjäyttäen 🇵🇹 ja 🇧🇪)

TOP 5 maat olivat:

🇩🇪5,3 GW
🇪🇸 3,8 GW,
🇳🇱3,3 GW,
🇵🇱 3,2 GW
🇫🇷2,5 GW

Miten yritys voi tehdä vapaaehtoista päästöjen kompensointia osana hiilineutraaliustavoitettaan uskottavasti ja aidosti 1,5 C tavoitetteeseen pääsyä nopeuttaen?

Lyhyt ketju, jossa keskeiset elementit perustuen case @haglofs 1. Yrityksellä tulee olla Pariisin sopimuksen ja 1,5 C mukainen päästövähennyspolku, joka tarkoittaa vähintään päästöjen puolittamista 2030 ja nettonollaa viimeistään 2050 (Haglöfsillä tavoite on -50 % päästövähennyksiä ja nettonolla 2030)

Monissa päästövähennysratkaisuissa ollaan lähellä tai menty jo yli pisteen, jossa "miten me voimme tehdä tämän?" vaihtuu "miksi emme tehneet tätä jo aiemmin"

Liikenteen jälkeen vuorossa on ruoantuotanto. 40 % maapallon pinta-alasta on myös ilmasto/luontokatokysymys.

https://twitter.com/MattiKahra/status/1439847005824688128

Ja tämä ei ole mielipide, vaan seuraan puhtaasti, mihin sijoittajat kanavoivat rahojaan tällä hetkellä. Ruoantuotanto on liikenteen jälkeen toiseksi suurin ilmastoinvestointeja keräävä sektori.

Oletko aina miettinyt miten arvioidaan kannattaako ilmastonmuutosta hillitä eli miten toimien ja toimimattomuuden kustannuksia ja hyötyjä arvioidaan keskenään? Kysymys on erittäin tärkeä, koska on ilmastopolitiikan jakolinja. Seuraa pitkä ja erittäin wonky ketju IAM-malleista🔗 Ilmaston ja ihmiskunnan välinen vuorovaikutus kiertää kehää: taloudellinen toimintamme tuottaa päästöjä, joka vaikuttaa ilmakehän KHK-pitoisuuteen, joka lämmittää ja aiheuttaa luonnossa muutoksia, joka vaikuttaa ihmisiin ja talouteen, joka taas vaikuttaa päästöihin /1

Litiumista: IEA:n 1,5 C mukaisessa SDS-skenaariossa maailma tarvitsee 0,3 Mt litiumia vuodessa. Nykyiset reservit ovat 21 Mt, ja tunnettu resurssi 86 Mt.

Hinnat vaihtelevat, akkukemiat muuttuvat, 2030-luvun kaupunkien ei tule perustua henkilöautoiluun.

#litium #sähköautot Tässä muutama ajatus, joka heräsi HS:n jutusta. Globaalit reservit ja resurssit perustuen USGS 2021 -lukuihin. hs.fi/talous/art-200…

Bidenin talouspolitiikan pääarkkitehti Brian Deese kuvaa USA:n muuttunutta ajattelua

- ilmasto on kaiken talouspolitiikan keskiössä
- eriarvoisuus ja ongelmat pitää ratkoa samaan aikaan, valtion pitää näyttää että se auttaa kaikkia
- elvytyksen koko on tärkeämpi kuin tarkkuus - Hyvien päätösten ja toimeenpanon edellytys on, että ihmiset tukevat ja kannattavat niitä myös jatkossa (poliittinen riski on suurempi kuin taloudellinen, tässä näkyy Trumpin ajan johtopäätökset demokraattileirissä)
- koettu epätasa-arvo ja kärsimys on enemmän kuin vain raha

Agriculture and deforestation, largely driven by livestock production, are responsible for nearly 30% of global GHG

“Animal protein and even dairy is likely, and already has started to become, the new oil and gas,” - Bruno Sarda, the former North America president of CDP. JP Morgan Chase, Wells Fargo, Citigroup and Bank of America— and other major global banks continue to funnel dollars into companies that trade in “soft commodities,”including beef, soy, timber and palm oil, that are linked to the destruction of forests and important ecosystems.

Talouspolitiikka ja ilmasto: erittäin tärkeä keskustelu. Pari ajatusta miten talouspolitiikassa ja siihen liittyvässä analyysissä ja keskustelussa voitaisiin paremmin huomioida ilmastokriisi. KETJU ⬇️ Panokset tässä keskustelussa ovat mm. IMF:n mukaan aidosti eksistentiaaliset. Tieteellinen konsensus on, että kasvavat päästöt tulevat merkittävästi heikentämään planeetan kykyä ylläpitää elämää. 1/n

Ei-päästökauppasektorin päästövähennyksillä on todella kiire! 2014-2019 päästökauppasektorin päästöt ovat pudonneet 25 %, ja päästökaupan ulkopuoliset sektorit yhteensä 6 %. Kansalliseen osuuteen lisää vauhtia markkinaehtoisella ohjauksella #ilmastosuunnitelma2035 Yhteiskunnan sähköistymisen myötä lämmityksen ja liikenteen päästöt siirtyvät päästökaupan alle. Investointiympäristön kannalta tärkeää olisi huomioida miten tuotanto ja kulutus muuttuvat tällä vuosikymmenellä.

Mitä Biden aikoo ja voi tehdä ilmastopolitiikan suhteen (huolimatta senaatin lopullisesta jakaumasta)? Obaman kaudella palvelleet ekspertit kirjoittivat 300-sivuisen raportin ja julkaisivat suositukset. Ketju ⬇️ Raportti on annettu Bidenin siirtymätiimille ja ottaen huomioon kirjoittajoukon (+150 asiantuntijaa, lukuisia Obaman aikaisia neuvonantajia) on sillä suuri merkitys Bidenin ilmastopolitiikan rakentumisessa 1/n

Ilmastokoronakatsaus – erikoisraportti #1

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen ja erilaisten tautien leviämiseen? Onko koronalla ilmastolinkkiä?

#korona #koronafi #koronavirus Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaisen maapallolla nyt ja tulevaisuudessa elävän ihmisen terveyteen eri tavoin. Muuttuvat sääolot vaikuttavat suoraan terveyteen ja niiden aiheuttamat yhteiskunnalliset häiriöt epäsuorasti (ruoka, vesi, työnteko, asuminen jne.)

Koronaviruksella on erittäin suuri vaikutus 2020, tietysti terveyteen ja hyvinvointiin, mutta myös politiikkaan, talouteen ja sitä kautta myös ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Alla ketjussa muutamia ajatuksia ja havaintoja: (1/n) #korona #koronafi #koronavirus Ensinnäkin totean, että koronaviruspandemia on globaali inhimillinen tragedia, ja ihmisten terveys ja kriisin ratkaisu pikaisesti etusijalla. Pandemian kesto ja vaikutus on edelleen hämärän peitossa ja ratkaisujen vaikuttavuus ja mahdollisuudet jäävät nähtäväksi.

Päästöjen radikaali vähentäminen tulevina vuosikymmeninä edellyttää vähähiilistä teknologiaa, jonka valmistamiseen tarvitaan merkittävä määrä metalleja. Mitä nämä ovat, onko niitä riittävästi? Ketju. Mitkä metallit ovat kriittisiä päästöjä vähentävien teknologioiden valmistuksessa? Litium, koboltti, nikkeli, mangaani, kupari ja harvinaiset maametallit (REE). Alla olevassa taulukossa tarkemmin käyttökohteita. 1/10