Thread by @jmkorhonen

Tänään olisi pitänyt tehdä vähän muita juttuja, mutten malttanut olla lukematta enempää siitä, miten talousteoriassa käsitellään loputonta kasvua rajallisessa maailmassa.

Vieläkään en ole löytänyt mitään mallia, joka sallii kulutuksen kasvun jatkua loputtomasti.

Joitain malleja on olemassa, missä päästään ainakin teoriassa kestävään ja vakaaseen tilaan, jossa taloudellinen toimeliaisuus ei ylitä luonnonvarojen uusiutumisnopeutta. Nämäkin paperit, kuten Belratti ym 1993, toteavat, että talous voi kasvaa kestämättömän suureksi.

Mikään malli ei tietääkseni anna mitään syytä olettaa, kuten vaikka monet ekonomistit tuntuvat hiljaisesti olettavan, että kestävä ja vakaa taso saavutetaan jotensakin automaattisesti, tai että kestävää kasvua olisi varmasti vielä jäljellä. Eli ”overshoot” on oikea huoli.

Tällä hetkellä tilanne on se, että esimerkiksi Suomen talous on n. 9x yli kestävän CO2-rajan ja n. 4x yli kestävän materiaalinkulutusrajan. On siis oikeasti aika rohkeaa, sanoisin jopa tyhmänrohkeaa, hylätä tuosta vaan kritiikki talouskasvun kestävyyttä kohtaan.

Paljon todennäköisemmältä näyttää, että olemme jo overshootissa. Tästä eteenpäin pääseminen niin, että talouskasvu voisi jatkua monotonisesti mutta kestävästi, voi olla teoriassa mahdollista, mutta käytännössä siitä ei ole mitään merkkejä, eikä onnistuminen näytä todennäköiseltä.

Overshootia on varmasti mahdollista jatkaa jonkin aikaa, mutta hintana on ympäristön tuhoutuminen, mikä tarkoittaa sekä kasvavia riskejä odottamattomista katastrofeista, että luonnon kantokyvyn heikkenemistä. Eli sen kestävästi hyödynnettävissä olevan resurssivuon pienenemistä.

Toisin sanoen, tulevien sukupolvien köyhdyttämistä nykyisen ylikulutuksen mahdollistamiseksi. (Nuoret ovat ihan syystä vihaisia.)

Eikä siinä edes kaikki. Talouskasvu tuskin jatkuisi vahvana, vaikka ympäristöstä ei tarvitsisi välittää yhtään. Väestö nimittäin vanhenee.

Eli huolimatta siitä, onko talouden materiaalitehokkuuden kasvattaminen edes teoriassa mahdollista loputtomiin vai ei (en usko), käytännössä talouskasvun rajat ovat mitä todennäköisimmin vastassa joko jo nyt tai pian.

Olisi varmaan viisasta koittaa rakentaa yhteiskuntaa, joka ei olisi niin hitsin riippuvaista asiasta, jota todennäköisesti ei ole juurikaan tulossa.

Mutta tämä vaatisi isoja investointeja rakenteiden muuttamiseksi. Eikä niitä voida näköjään Talouskurin vuoksi tehdä.

Joten todennäköisimmältä tulevaisuudelta vaikuttaa se, missä talousliberaalit yrittävät epätoivoisesti piiskata talouskasvun kuollutta hevosta vielä yksien kisojen voittoon, mutta onnistumatta siinä. Koska hevonen on jo kuollut.

Ja sitten potin korjaa äärioikeisto, joka vierittää syyn kasvuriippuvaisen yhteiskunnan kasvun loppuessa kohtaamista ongelmista erilaisten syyksi. Tämäkään ei tietysti korjaa mitään, mutta sehän ei ole äärioikeistolle ongelma. Ongelmien korjaaminen veisi heiltä suosion.

Yksilölle tämä tilannekuva meinaa, että voi olla viisasta varautua aika synkkään tulevaisuuteen. Edessä on todennäköisesti pahoja talouskriisejä ja hyvin mahdollisesti fasismin nousu ainakin osassa Eurooppaa. (Epäonniset maat menevät ekana, muut saattavat säikähtää järkiinsä.)

Mitä vähemmän on riippuvainen nykyisestä järjestelmästä ja sen jatkuvuudesta, sitä parempi. Oma mökki ja perunamaa ei välttis olisi huono sijoitus. Kaveriporukka vielä parempi.

Mutta vaikka nämä dynamiikat ovat jo havaittavissa, aikatauluja ei voi ennustaa. Liikaa muuttujia.

Eli sekin on ihan mahdollista, että mitään kovin radikaalia ei tapahdu seuraavina vuosikymmeninä, asiat vain etenevät hitaasti heikompaan suuntaan. Se mökki ja etenkin ajan viettäminen ystävien kanssa voi toki siltikin olla sijoitus.

Sivuhuomiona: jopa moderneissa, 2013 julkaistuissa kestävän taloustieteen oppikirjoissa ympäristökysymyksiä käsitellään äärimmäisen yksinkertaistavasti, keskittyen vahvasti niihin kysymyksiin, mihin löytyy helppoja analyyttisia ratkaisuja.

Ja asiaan välinpitämättömästi suhtautuvat ovat osa ongelmaa. On ihan oikeasti aika iso ongelma, jos monotoninen kasvu ei onnistu, vaikka pitkällä tähtäimellä talous voisikin kasvaa vielä vähän. Koska nykyrakenteilla pitkä taantuman aika tuo lähes varmasti fasistit valtaan.