Pelasimme eräällä yliopiston kurssilla peliteoriaa havainnollistavaa peliä. Säännöt menivät näin:
Muodostettiin 3 joukkuetta, ja jokaiselle jaettiin vihreä ja punainen lappu. Pelattaisiin 10 kierrosta, minkä aikana tulisi näyttää jompaa kumpaa lappua. #peliteoria#dialogi 1/
Joukkueen tavoitteena oli kerätä mahdollisimman paljon pisteitä ja niitä jaettaisiin seuraavasti:
-3 vihreää: kaikille 100 pistettä
-2 vihreää, 1 punainen: vihreät -200, punainen +400
-1 vihreä, 2 punaista: vihreä -400, punaiset +200
-3 punaista: kaikki menettävät 100 pistettä 2/
Ensimmäiset kolme kierrosta pelattaisiin siten, että joukkueet eivät saisi kommunikoida keskenään. Kaikki halusivat minimoida riskinsä saada paljon miinusta, joten kaikki näyttivät vain punaista.
Tämän jälkeen oli neuvottelut valittujen neuvottelijoiden välillä.
3/
Olisi kaikille järkevää näyttää vihreää, mutta vain jos muutkin näyttävät. Siten kaikki voittaisivat. Pelattaisiin taas kolme kierrosta, ennen seuraavia neuvotteluja.
Ja toden totta, kaikki näyttivät vihreää.
4/
Tässä vaiheessa oli pelattu 6 kierrosta, ja kaikki joukkueet olivat nollilla. Nyt oli jälleen neuvottelujen aika, ja kaikki olivat edelleen sitä mieltä, että vihreällä mennään.
Kuitenkin, 7. kierroksella yksi joukkue näytti punaista. Näin he maksimoivat omat pisteensä. 5/
8. kierros mentiin ilman välineuvotteluja, ja muutkin näyttivät pettyneinä punaista. Luottamus oli rikottu.
Tällä kertaa luottamuksen rikkonut joukkue lähetti toisen henkilön neuvotteluihin vakuuttamaan, että kyseessä oli vain lipsahdus, ja he näyttäisivät jälleen vihreää. 6/
9. kierroksella luottamuksen rikkonut joukkue näytti kuitenkin jälleen punaista. Näin he pelasivat itselleen jälleen parhaat mahdolliset pisteet muiden kustannuksella. Ei uusia neuvotteluja ennen viimeistä kierrosta. Silloin tapahtuikin jotain mielenkiintoista. 7/
Toinen petetyistä joukkueista näytti viimeisellä kierroksella punaista minimoidakseen omat tappionsa, mutta toinen näytti edelleen vihreää. Miksi ihmeessä he ottivat tämän riskin, vaikka luottamus oli mennyttä? 8/
Pelin debriefingissä viimeisellä kierroksella vihreää näyttäneen joukkueen johtaja selitti, että he eivät pitäneet siitä kuinka keskinäinen luottamus oli rikottu toistamiseen, ja halusivat näin viestittää muille, että he toimisivat kaikesta huolimatta moraalisesti oikein. 9/
Pelissä ilmeni siis, että oli olemassa ihmistyyppi, joka ei kaihtaisi keinoa oman edun tavoitteluun ja että löytyi henkilöitä, joille moraalisesti oikein toimiminen ja tämän osoittaminen muille oli tärkeämpää, kuin suurten tappioiden välttäminen. 10/
Mielestäni tämä voisi osaltaan selittää, miksi esimerkiksi maahanmuutosta keskusteleminen on niin vaikeaa. Ihmisillä voi olla niin kova halu toimia moraalisesti oikein, että käytännön seuraamukset jäävät taka-alalle. 11/
Suopeampi näkökanta olisi sanoa, että näillä ihmisillä on periaatteita, mistä he eivät halua tinkiä.
Kuitenkin, mieleeni hiipii ajatus: kuinka suuri hinta tästä ollaan valmiita maksamaan? Entä jos vaikutukset heijastuvat muihin? 12/
Kuinka pitkälle tilanteen pitää mennä, ennen kuin voimme todeta, että aiemmin moraalisena pidetty käytös ei tosiasiassa johda toivottuun lopputulemaan? Mitä pitää tapahtua, jotta arvioimme tilannetta ja moraalejamme pragmaattisesti uudelleen? 13/
Itse asian sijaan voisikin tarkastella sitä, mikä tekee ihmisestä moraalisen. Mikä tekee kannattamistani asioista moraalisia? Olisinko vähemmän moraalinen, jos en kannattaisi jotain tiettyä politiikkaa? 14/
Itse uskon, että kukaan ei halua muille pahaa. Siksi, kun käyn keskusteluun en oleta, että ihmiset kannattaisivat tiettyjä ratkaisuehdotuksia siksi, että he olisivat vähemmän moraalisia kuin minä. 15/
Vasta-argumentoijan hyvyyden, ja sitä kautta jopa ihmisyyden, kyseenalaistaminen ei ole hyvä lähtökohta rakentavalle dialogille. Valitettavasti tätäkin kuitenkin esiintyy yhteiskunnallisessa dialogissa. 16/
Vain avoimen, keskustelutoveria kunnioittavan dialogin kautta voimme ymmärtää miksi päädymme eri näkemyksiin ja siksi olen niin vahva keskustelun ja sananvapauden kannattaja. Vain ymmärtämällä toisiamme voimme rakentaa yhdessä paremman yhteiskunnan.
Tajunnanvirta päättyy. 17/17
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Vaikka sulattamalla suklaan varovaisesti vesihauteessa saa jo kohtalaisen lopputuloksen, tulee esim Sachertortun pinnasta vielä kiiltävämpi ja rapeampi, kun temperoi suklaan. Mikä ihmeen temperointi ja miten se tehdään?
1/
Suklaa voi omaksua lukuisia eri kiderakenteita. Vahvin rakenne on V-tyypin kiteillä, ja säännöllisellä V-tyypin rakenteella suklaa on kiiltävää ja rapeaa, mattapintaisen ja pehmeän sijaan. Kun ostatte kaupasta suklaata, on se temperoitua. 2/
Jos teiltä on ikinä sulanut ja jälleen jähmettynyt suklaalevy, sen pinta on voinut mennä harmaaksi ja rakenne pehmeäksi. Temperointi on kadonnut. 3/
Pitkästä aikaa lentäen liikenteessä. Turvatarkastuksessa kesti arviolta 60 sekuntia, tervetuloa lentämään Tampereelta!
Samalla saa ihmetellä sellaisiakin asioita, että joku on suunnitellut ja valmistanut ties minkälaisia vimpaimia juuri lentokenttäkäyttöön. Mm. lentokoneelle vievän portin/yhdystunnelin. Ei ole sekään maailman yksinkertaisin kapistus, kun pitää olla säädettävissä.
Lentokoneen sisältä löytyy vielä lisää jännää, kun vaikkapa tutkii penkkien kiinnikkeiden rakenteita. On meinaan saanut siinäkin insinööri miettiä, miten saa ne kestämään vaaditut kuormat ja samalla optimoida niitä painon suhteen.
Kaikkein innokkaimmat haluaisivat antirasismin osaksi valtakunnallisia opetussuunnitelmia.
Kävin Saksassa kansainvälistä koulua, missä oppilaita oli kirjaimellisesti maapallon joka kolkasta. Arvatkaapa, kuinka usein siellä puhuttiin rasismista? 1/n #rasismi
Oikea vastaus: ei koskaan. Ihmisten ihonväriä, uskontoa, tai mitään muutakaan synnynnäistä ominaisuutta ei ruodittu, vaan olennaista oli, että käyttäytyi ja opiskeli koulun odotusten ja sääntöjen mukaan. Ketään ei kiinnostanut ihonväri. 2/n
Väitän, että antirasismikoulutuksen tuominen kouluun lisäisi rotuajattelua, ei vähentäisi sitä. Oikeastaan, en keksi parempaa keinoa rakentaa vastakkainasettelua eri ihmisten välille, kuin "antirasismi", sillä se nostaa jälleen ihmisen ihonvärin keskustelun keskiöön. 3/n
EU:n maahanmuuttoavauksia vaivaa ajatus, että me emme itse voisi päättää, keitä tänne tulee. Hollantilainen sosiologi Ruud Koopmans on huolissaan mm heikosta integraatiosta lähi-idän maista, ja siksi systeemi pitäisi miettiä uudestaan. 1/4 rights.no/2020/09/vi-har…
Koopmans on tutkinut mm. maahanmuuttajien integraatiota, ja tullut ainakin seuraaviin lopputuloksiin:
-assimiloivaa politiikkaa harjoittavat maat onnistuvat integroimaan maahanmuuttajat paremmin
-alhaisten vaatimusten ja korkeiden sosiaalitukien maissa integraatio on heikkoa
2/4
Lähi-idän maahanmuutosta tekee erityisen haastavaksi alhainen koulutusaste ja islamin vaikutus. Kulttuurillisesti islam ja eurooppa ovat erittäin kaukana toisistaan, ja se näkyy integraatiovaikeuksina. Maahanmuuton myötä islamilaisen maailman haasteita siirtyy myös tänne. 3/4
Olen miettinyt konservatismia, mutta en kuitenkaan ole aatehistorian asiantuntija, joten suhtautukaa kirjoittamaani varauksella ja terveellä skeptisyydellä. Yritän tässä hieman arvailla, ja pääpointtini on, että konservatismi esitetään usein väärässä valossa. 1/ #konservatismi
Ajatellaan, että konservatismi olisi jokin kokoelma ajatuksia. Konservatiivit vastustaisivat kaikkia muutoksia, ja haluaisivat jonkin menneen ajan takaisin, homot takaisin kaappiin tai eheytykseen, ja omien konservatiivisien arvojen opetusta koulussa. 2/
Tämä on vähintäänkin epätäydellinen, ellei peräti täysin väärä kuva konservatismista filosofiana. Konservatismi itsessään jakaa paljon arvoja klassisen liberalismin kanssa, sisältäen yksilönvapauden, pienen valtion, vapaan markkinatalouden, ja lain kunnioittamisen. 3/
Unconscious bias training to remedy the ills of racism is basically the modern version of using leeches to cure disease.
Not only does it not work, but if you happen to be an employee of the European Union, I can assure you that there's a 99.9% chance that you're not racist.
Furthermore, the HR staff will be subject to mandatory unconscious bias training.