1⃣ 1⃣ Poliisitoiminnan juuret ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisessa. Kirjoituksesta saa kuvan, että yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäminen olisi jotenkin negatiivinen asia.
2⃣ Se mistä aatesuunnasta laittomuudet tulevat, ei ole merkityksellistä.
2/16
Poliisin tehtävänä on joka tapauksessa ennalta estää laittomuuksia ja puuttua niihin. Rinnastukset natsien kätyreihin ja orjavahteihin vaikuttavat provosoinnilta.
3⃣ Kirjoittaa viittaa Smash Asemiin, turkisbisneksen vastustajiin ja talonvaltaajiin "pikkurikkeinä".
3/16
Esimerkiksi SA oli anarkistien järjestämä mellakka, jonka tarkoituksena oli tuoda sekasortoa kaduille. Useita kymmeniä ihmisiä tuomittiin tapaukseen liittyen ja esim poliiseja loukkaantui. Turkistarhauksen vastustamisen "pikkurikkeistä" on taas tuomittu ehdollisia
4/16
vankeusrangaistuksia ja satojentuhansien korvauksia.
4⃣ En myöskään tiedä, miksei kirjoittaja käsittele kansalaistottelemattomuuden ja "kansanjuhlan" eroja. Näillä on vissi ero motiivin ja rikosten tekemisen tahallisuuden suhteen, joten MM-kisojen
5/16
vertaaminen kansalaistottelemattomuuteen vaatisi syvempää analyysiä suhteessa poliisitoimintaan.
5⃣ Kirjoittajan mukaan poliisin valtuuksia on laajennettu. On totta, että sääntely on lisääntynyt, mutta se on lisääntynyt enemmän nimenomaan kansalaisten oikeusturvaa
6/16
lisäävänä tekijänä. Esimerkiksi useat salaiset pakkokeinot olivat tosiasiallisesti poliisin käytössä jo kauan ennen sääntelyä.
6⃣ Supon budjetti on kasvanut "räjähdysmäisesti", johon yksi syy on tuore tiedustelulainsäädäntö. Käytännössä
7/16
Supon vuosibudjetti on ollut jo vuosia (2019, n. 50M€) Pohjoismaiden pienin ja tiedustelulakienkin suhteen tultiin jälkijunassa. En siis pidä Supon kasvanutta budjettia pelkästään huonona asiana tässä maailmantilanteessa.
8/16
7⃣ Panssariautoja ja konepistoolejakin on hankittu poliisille ja tälle ei ole kirjoittajan mukaan perusteita. Ensinnäkin voidaan todeta, että rikosepäilyjen kokonaismäärä ei korreloi suoraan poliisin kohtaaman väkivallan kanssa. Nämä ovat eri asioita.
9/16
Tuoreen tutkimuksen mukaan poliisin kohtaama väkivalta on kasvussa ja yhä useammin asiakkailta löytyy aseita.
8⃣ On myös eri asia suojautua ja varautua, kuin käyttää voimaa. Suomalainen poliisi käyttää tunnetusti pidättyväisesti voimakeinoja ja tuoreen tutkimuksen mukaan
10/16
jopa loukkaantuu useammin kuin asiakas.
9⃣ Mitä tulee rikosten selvittämiseen, on lisääntynyt sääntely vaikuttanut tähänkin. Ei tosin välttämättä tutkintaa helpottavalla tavalla, vaan asiakkaan oikeusturvaa lisäävällä tavalla, niin kuin edeltä kävi ilmi.
11/16
Vuoden 1989 esitutkinta- ja pakkokeinolain säätämisen jälkeen sääntely on tuplaantunut ja erilaisia määräyksiä sekä ohjeita on voimassa noin 200kpl.
Poliisityön vaatimukset ja työmäärä onkin lisääntynyt oleellisesti tämän myötä viime vuosikymmeninä.
12/16
1⃣0⃣ Kirjoittaja paheksuu Elokapinan ja muiden "rauhanomaisten ympäristöaktivistien" niputtamista yhteen äärioikeistolaisen väkivallan kanssa. Elokapina mainitaan raportissa lyhyesti Sisä-Suomen katsauksessa äärivasemmistoon liittyen ja kerrottaan vallanneen
13/16
katuja pariin otteeseen. Ryhmän toiminta perustuu lakia rikkovaan kansalaistottelemattomuuteen, joten kyseinen sivumaininta on mielestäni paikallaan.
1⃣1⃣ Kirjoituksessa leimataan ilmastoaktivismiin puuttuminen, koska se on keino vaikuttaa. Kirjoittaja jopa kehottaa
14/16
laittamaan oman "fyysisen turvallisuutensa" peliin.
Kansalaistottelemattomuudella voidaan toki saada muutoksia aikaan, mutta samalla se on viesti vastustaa demokratiaa. Muitakin vaikuttamiskeinoja on.
1⃣2⃣ Mitä tulee itse poliisin toimintaan 15/16
Elokapinan mielenosoituksessa, en ota siihen kantaa.
Demokratiassa on se hyvä puoli, että sitä varten meillä on olemassa laillisuusvalvonta ja tuomioistuinlaitos, joka ratkoo nämä asiat ilman mielivaltaa yhteisiin pelisääntöihin perustuen. 16/16
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Rikosten tehneiden lasten irtautuminen #rikosprosessi:sta alkoi vuoden 1936 lastensuojelulain myötä.
Vuonna 1943 päävastuu alle 15v rikoksentekijöistä siirtyi #lastensuojelu:lle
15–17-vuotiaiden osalta prosessit edelleen symbioosissa, joka on samaan aikaan haaste ja etu. 1/4
Pitäisikö esimerkiksi nykyään myös alle 15-vuotiaisiin olla mahdollista käyttää järeämpiä pakkokeinoja erityisen vakavien rikosten selvittämiseksi?
Tämän ikäisiä on vangittu viimeksi 1900-luvun alkuvuosina, mutta olisiko esimerkiksi pidättäminen (4vrk) sallittava? 2/4
Voidaan myös kysyä, miksi rikos- ja päihdekierteessä olevia 15–17-vuotiaita laitetaan tutkintavankilaan, jos rikoksen selvittämistarve ei sitä edellytä, ja riittävän tehokkaasti valvottu lastenkoti olisi lapsen edun kannalta parempi vaihtoehto? 3/4