Aloitin koulunkäyntini syksyllä 1992, kun Suomen talous oli syvässä kriisissä. Elvyttävän politiikan sijaan Suomessa valittiin tiukka leikkausten linja. Kyse ei ollut vain pyyhekumien puolittamisesta ja vanhoista koulukirjoista. #koulutuksenpäivä#koulutus 1/9
Laman aikana tuhansia opettajien virkoja lakkautettiin, kouluterveystarkastuksia vähennettiin, koulujen kerhotoiminta ajettiin alas. Vielä tänäkään päivänä kaikki palvelut eivät ole palautuneet sille tasolle, mitä ne olivat ennen lamaa – siis yli 30 vuotta sitten. 2/9
Seurauksetkin ovat selviä. Koko 2010-luvun ajan Suomi on painiskellut koulupudokkuuden kanssa, kun emme saaneetkaan pidettyä kaikkia mukana. Tuskailemme, kun kaikilla lapsilla ei ole varaa harrastaa ja toisaalla perheet ovat kuormittuneita lasten harrastusrallista. 3/9
Nyt ihmetellään, mistä löytyisi riittävästi osaajia yrityksiin, ja mistä saataisiin ratkaisu kasautuneisiin mielenterveysongelmiin, jotka kaatavat nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle. 4/9
Koronakriisin hoidossa Vihreille on ollut keskeistä turvata erityisesti lasten ja nuorten arki. Hallitus on panostanut koulutukseen sen kaikille asteille kriisistä huolimatta. Jo keväällä tehtiin tukitoimia. Olemme myös panostaneet lisää oppilashuoltoon ja oppimisen tukeen. 5/9
Emme halua toistaa 90-luvun laman virheitä.
90-luvun jälkimainingeissa päätösvaltaa koulutuksesta siirrettiin kunnille. Kunnat ovat paljon vartijoina. Kuntavaaleissa ratkaistaan siirtyykö Suomi koronan jälkeen kasvun ja hyvinvoinnin vai leikkausten ja eriarvoistumisen tielle.6/9
Poikkeuksellinen aika on osoittanut, miten tärkeää on, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea ajoissa. Että koulussa on tilaa kohtaamiselle ja keskustelulle, ja että opettajien osaaminen on ajan tasalla. Että opettajilla on aikaa keskittyä työhönsä. 7/9
On aika palata perusasioiden äärelle. Siihen ei tarvita hokkuspokkusta, vaan välittäviä aikuisia, joilla on aikaa kuunnella lasta. Terveitä ja viihtyisiä tiloja, joissa mielen on hyvä syventyä oppimiseen. Varmuutta siitä, että on kavereita ja että omat unelmat kantavat. 8/9
Meillä ei ole varaa yhteenkään kadotettuun sukupolveen. 9/9
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Sähkön siirtohintojen kasvulle tulee viimein stoppi. Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen, jolla siirtomaksujen sallittu kertakorotus puolitetaan ja siirtoyhtiöiden kohtuullisen tuoton rajaa pudotetaan. 1/4
Tämä tulee näkymään kuluttajien kukkarossa: 2022 alkaen siirtoyhtiöt voivat periä asiakkailta 350M€ vähemmän maksuja kuin 2020. Joillain alueilla sähkölasku pienenee jo tänä vuonna. Pientalossa, jossa on suora sähkölämmitys, siirtomaksu voi pudota yli 200 eurolla vuodessa. 2/4
Samalla pidetään huolta verkkojen kunnosta ja toimitusvarmuudesta. Toimitusvarmuutta parantaville investoinneille annetaan lisäaikaa, mutta parempaa kohti mennään koko ajan. Vastineeksi asiakkaat saavat paremmat korvaukset pitkistä sähkökatkoista. 3/4
Perussuomalaisten Jussi Halla-Aho väittää, että Suomi on “Ruotsin tiellä” nuorten väkivaltarikollisuuden kasvussa.
Väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. 1/
Suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmenten aikana muuttunut entistä turvallisemmaksi. Suuri kiitos siitä kuuluu muun muassa laadukkaalle koulutukselle, nuorisotyölle, viranomaisten väliselle moniammatilliselle yhteistyölle ja nuorten harrastusmahdollisuuksille. 2/
Nuorten tekemät henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat koko maassa laskeneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Laskusuunnasta huolimatta koronavuosi näkyy poliisin mukaan vakavien rikosten määrän nousuna, mikä on huolestuttavaa ja tuomittavaa. 3/
HS:ssä on tänään julkaistu kattava artikkeli viime aikoina nuorten keskuudessa tapahtuneista rikoksista.
Ilmiö ei ole uusi ja olen jo aiemmin keskustellut ilmiöstä mm. Helsingin poliisin, jalkautuvan nuorisotyön, sosiaalityön ammattilaisten, järjestöjen edustajien kanssa. 1/7
Asiaa käsitellään myös Turvallinen Helsinki -yhteistyöverkostossa, jossa mukana niin poliisi, Helsingin kaupunki, seurakunta, yliopisto kuin monia muita tärkeitä järjestötoimijoita ja viranomaisia. Eri viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä ilmiöön puuttumiseksi. 2/7
Korona on kärjistänyt nuorten vaikeuksia. Pikkeuksellisina aikoina kohtaamisten varmistaminen on erityisen tärkeää. Tästä työstä hieno esimerkki on Ankkuritoiminta, jossa poliisi tekee yhteistyötä sosiaalitoimen, terveystoimen, nuorisotoimen ja myös oppilaitosten kanssa. 3/7
Käytetty sana "intersektionaalisuus" on varmasti monelle vieras.
Pohjimmiltaan kyse on siitä, että tasa-arvotyössä otetaan huomioon ihmisen asemaan vaikuttavat monet taustatekijät. Sukupuolen lisäksi siis esimerkiksi ikä, perhetausta tai vaikkapa seksuaalinen suuntautuminen. 2/7
Tarkoitus on siis tunnistaa ja purkaa epätasa-arvoa, jota ihmiset kohtaavat syistä, joihin eivät voi itse vaikuttaa.
Joskus epätasa-arvo ilmenee siinä, miten yhteiskunta ylipäätään on järjestetty ja joskus se on täysin tiedostamatonta. 3/7
Brysselissä päättyi juuri sisäministerien kokous, jossa käsiteltiin tilannetta Kreikan ja Turkin rajalla. EU-maiden on tuettava toisiaan ja puolustettava arvojaan. EU:n ulkorajat ovat jäsenmaiden yhteisiä rajoja ja niitä valvotaan kv-sopimusten puitteissa. 1/9
EU-maiden on autettava toisiaan tilanteissa, joissa ihmisten hätää yritetään käyttää hyväksi poliittisessa painostuksessa.
Tästä on kyse viime päivien uutisissa, jotka kertovat tuhansien ihmisten kerääntymisestä Turkin ja Kreikan rajalle. 2/9
Turkki on kannustanut alueellaan olevia pakolaisia ja siirtolaisia siirtymään kohti Kreikan rajaa. Viattomien ihmisten hätää on käytetty hyväksi ja heistä on tehty kansainvälisen politiikan pelinappuloita. Alueella on kehittymässä humanitäärinen kriisi. 3/9