Hallitus julkisti äsken kestävän kasvun ohjelman: vm.fi/-/suomi-vauhdi…. Ohjelmassa linjataan alustavasti, miten Suomi käyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) n. 2,1 mrd. €. Pureskelen pakettia ketjussa ilmastonäkökulmasta. 1/20 Image
Ensin on hyvä pysähtyä summan ääreen. Rapiat 2 mrd. € on Suomen mitassa PALJON rahaa. Pian valtion menoja aletaan oletettavasti pikemminkin karsia. EU:n elvytyspaketti on siis käytännössä viimeinen mahdollisuus tehdä isoja strategisia satsauksia. 2/20
Se tulee tarpeeseen. Elämme ilmastokriisin ja luontokadon keskellä. Silti tähän asti Suomen elvytyksestä iso osa on valunut suoraan tai epäsuorasti fossiilitalouteen. Kestävän elvytyksen osuus on jäänyt meillä monia verrokkimaita alemmalle tasolle: sitra.fi/blogit/viimein…. 3/20
Nyt ohjelma korjaa vinoumaa. Koko potista n. puolet on tarkoitus käyttää ilmastotyöhön. Ohjelma ei tosin ole maailman selvin sen suhteen, mikä tarkka prosenttiosuus olisi ja miten eri erät on laskettu. Parhaan kuvan saa ehkä katsomalla otsikkotason satsauksia. 4/20
Ohjelma koostuu neljästä pilarista, joista ensimmäinen on ”vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa”. Siihen osoitetaan 822 M€ – n. 40 % koko potista. Mutta siinä ei ole vielä koko ilmastosatsaus (1 040 M€). 5/20 Image
Lisää löytyy pilareista 2 (digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville) ja 3 (työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi). Ainakaan nimien pituudesta ei ole säästelty! 6/20
Mihin raha on tarkemmin tarkoitus käyttää? Kukin pilari jakautuu tarkempiin tavoitteisiin, joiden alla puolestaan on erilaisia uudistuksia ja investointeja. Uudistusten (esim. lainsäädäntö) ja rahoitettavien hankkeiden kuljettaminen rinnakkain vaikuttaa fiksulta valinnalta. 7/20
Ilmaston kannalta tärkeimmän ykköspilarin alla on viisi tavoitetta. Ne koskevat (vähän pyöristäen) energiaa (310 M€), teollisuutta (332 M€), rakennuksia (110 M€), liikennettä (40 M€) ja luontoa (30 M€). 8/20
Pilarin 2 alla rahoitetaan digiratahanketta (85 M€) ja pilarissa 3 vihreää siirtymää tukevaa TKI-työtä (192 M€). Myös monet muut satsaukset digitalisaatioon, osaamiseen ja tutkimusinfraan saattavat tuottaa epäsuorasti ilmastohyötyjä, mutta niiden osoittaminen on hankalaa. 9/20
Paketti sisältää ilmaston kannalta oikeita painotuksia. Mukana ovat mm. puhdas vety ja sähköpolttoaineet (P2X), hukkalämmöt ja geolämpö, energian varastointi, sähköistäminen, BECCS, kiertotalous, muovien kemiallinen kierrätys, luontopohjaiset ratkaisut sekä kädenjälki. 10/20
Kiitosta on syytä antaa myös vahvoista painotuksista digitalisaatioon, osaamiseen ja innovaatioihin. Asiantuntijat lienevät jokseenkin yksimielisiä siitä, että ne ovat välttämättömiä talouden uudistamisessa. 11/20
Papukaijamerkki tulee alustavasta yrityksestä hahmottaa toimien vaikutusten suuruusluokkaa. Yhteensä ilmastopäästöjä pitäisi onnistua vähentämään 3 Mt CO2e. Peltojen kipsikäsittelyn pitäisi leikata fosforikuormaa 150 t. 12/20
Lisäksi ohjelma tunnistaa työlle oikeat viitekehykset, kuten kiertotalouden strateginen kehittämisohjelma ja toimialojen vähähiilitiekartat. Yleisesti ohjelma on ankkuroitu varsin vankasti kestävän kehityksen ajatteluun. 13/20
Kysymyksiäkin herää. Välillä tunnistetaan oikein tarve – vaikka merituulivoiman edistäminen – mutta työkalu ja satsauksen suuruus jätetään vielä auki. Tällöin myös ehdotuksen arviointi on hyvin vaikeaa. 14/20
Kaiken rahoituksen pitäisi noudattaa ns. ei merkittävää haittaa -periaatetta (DNSH). Tämä on kuitenkin kuitattu ohjelmassa hyvin ylimalkaisesti. Esim. biomassan käytön mahdollinen lisääminen sivuutetaan liki olankohautuksella. 15/20
Kiinnostavaa on, että biotalouden osuus kokonaisuudesta jää näillä tiedoilla melko pieneksi. Olisi ollut kiinnostavaa olla kärpäsenä ministerityöryhmän katossa, kun painotuksista on keskusteltu. 16/20
Siinä missä ilmastonäkökulma on ohjelmassa vahvasti mukana, luonto jää yhä varsin vähälle huomiolle. Myös muut ympäristökysymykset sivuutetaan aika kevyesti, luonnonvarojen ylikulutusta lukuun ottamatta. 17/20
On sinänsä hyvä nivoa uudet satsaukset olemassa olevaan työhön. Tämä tekee kuitenkin uusien toimien erottamisesta vanhoista ja jo sovituista vähän haastavaa. (Politiikassa tämä on välillä toki ihan tarkoituksellistakin.) 18/20
On kohtuullista todeta, että suunnitelma on vasta alustava. Sitä muokataan ja täydennetään komission palautteen perusteella. Valmis ohjelma jätetään 30.4. Monet toimet myös menevät vielä budjetti- ja lainvalmisteluun, joka tarkentaa työtä reilusti. 19/20
Julkistustiedotteessa VMI @VanhanenMatti kuitenkin sanoi ottavansa ”mieluusti vastaan palautetta ja kommentteja” jo nyt. Tässä siis alustavia ajatuksia keskustelun pohjalle. Miten muut arvioitte ohjelmaa tuoreeltaan? 20/20
PS. Koko ohjelma on 299 sivua pitkä, joten minulta on saattanut jäädä huomaamatta jotain olennaista. Oma tarkasteluni myös painottui ilmastoon – monet muutkin näkökulmat ovat silti tärkeitä. Antoisia lukuhetkiä!
Kiireessä tulee töttöiltyä: unohdin listasta koukeroisesti muotoillun "sähköisen ja raskaan liikenteen ekosysteemin käynnistämisen sekä konversio- ja hankintatuen". Se on haudattu vähän hämäävästi otsikon koronakriisistä kärsineet alat ja kansainvälisen kasvun kärjet alle.

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Oras Tynkkynen

Oras Tynkkynen Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @orastynkkynen

17 Nov 20
MTK julkisti äsken selvityksen, jossa tarkastellaan ruokien ilmastopäästöjä suhteessa ravintosisältöön: mtk.fi/documents/2014… Näkökulma on kiinnostava, ja se täydentää muita tapoja tarkastella ruokien vaikutuksia. Selvitys perustuu kuitenkin ongelmallisille oletuksille. 1/13
MTK:n selvitys vahvistaa sen, minkä olemme tienneet jo pitkään: "Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys ei muuta sitä, että kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi". mtk.fi/-/tiedoteilmas… 2/13
Selvityksessä käytetty CO2-ravintoainetiheysindeksi kuitenkin sisällyttää tarkasteluun myös ravintoaineet - tai siis osan niistä (tästä kohta lisää). Näin pyritään tarkastelemaan sitä, kuinka paljon päästöjä ruuasta syntyy suhteessa siitä saatavaan ravintoon. 3/13
Read 13 tweets
16 Nov 20
Äsken @Tamperekaupunki valtuusto päätti selvittää, miten @Sahkolaitos voisi siirtyä vaiheittain kaukolämmön tuotannossa polttoon perustumattomiin ja hiilinegativiisiin ratkaisuihin. Tämä on periaatteellisesti aika iso juttu. 1/7
Tampereen sähkölaitos on jo hyvää vauhtia luopumassa turpeen ja maakaasun poltosta. Kun Naistenlahden voimalan remontti pian valmistuu, on teknisesti mahdollisesti lopettaa turpeen poltto aika lailla kokonaan. Tämä on hieno homma. 2/7
Turvetta ja maakaasua korvataan ennen kaikkea biomassalla ja jätepolttoaineilla. Se on askel parempaan, mutta ei aivan ongelmatonta. Erityisesti kestävää biomassaa on rajallisesti saatavilla. Siksi sille on hyvä hakea vaihtoehtoja. 3/7
Read 7 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Too expensive? Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal Become our Patreon

Thank you for your support!

Follow Us on Twitter!