Tässä ministeri jakaa virheellistä tietoa. 14 päivän ilmaantuvuuden alkoi pienenemään 10. joulukuuta. Ilmaantuvuuden väheneminen lähti kiihtymään joululomien alettua 22. joulukuuta. Ilmaantuvuus lähti nousemaan oppilaiden palattua kouluihin 7. tammikuuta. 1/x
@jussisaramo väite 1 (ei pidä paikkaansa): "tartunnat laskivat koko joulukuun alun".
14 vuorokauden ilmaantuvuus itse asiassa nousi koko ajan aina 9. joulukuuta asti, ja lähti laskemaan vasta 10. joulukuuta (eikä 1. 12.). 2/x
14 päivän ilmaantuvuus laski koulujen viimeiseen päivään (22.12.) mennessä tasolle 90.0, eli yhteensä 20 prosenttia. 3/x
Sen jälkeen alkoi koulujen joululoma, joka kesti runsaat 2 viikkoa. Joululoma oli erittäin tehokas keino alentaa tartuntoja: 14 päivän ilmaantuvuus laski 32 prosenttia lisää tasolle 60.5 (eli 32/20 = 60 prosenttia enemmän kuin ennen joululomaa). 4/x
Koulujen joululomien seurauksena 14 päivän ilmaantuvuus laski koko joulun jälkeisen ajan minimiin (60.5) joululomien viimeisenä päivänä (6. tammikuuta). 5/x
Väite 2 (ei pidä paikkaansa): "kunnes itämisajan viiveellä lasku loppui lomien alettua".
Suomessa altistumiset.fi aineistosta laskettu itämisaika on 4-6 päivää. Yhteensä 290 000 altistunutta noin 8100 tapahtumassa, joissa altistumisia on tapahtunut. 6/x
Kuuden päivän viiveellä altistusten ja tartuntojen välinen korrelaatio on 83 prosenttia. Noin 8100 altistumistapahtumaa ja 63000 tartuntaa 1.8.2020 jälkeen. 7/x
Jos käytetään 4-6 päivän itämisaikaa, niin 14 päivän ilmaantuvuus lähti todellisuudessa alenemaan 4-6 päivää aikaisemmin eli 3.-5. joulukuuta, ja saavutti todellisen miniminsä 31.12.-2.1. 8/x
Olennainen osa 23.11. alkaen tulleita rajoituksia oli se, että lukiot menivät etäopetukseen. Lisäksi, kun ylä- ja alakoulut sulkeutuivat itämisajalla korjattuna 26.-28.12., 14 päivän ilmaantuvuus laski 16.3-18.3% minimiin tultaessa (31.12.-2.1.). 9/x
1) Ylempänä (6/x) olen todennut, että Suomen viive altistumisesta tartuntaan on 4-6 päivää. 2) on kaksi viivettä:
- altistumisesta oireiden alkamiseen (itämisaika)
- oireiden alkamisesta näytteenottoon (testiviive)
nuo kaksi ovat siis yhteensä 4-6 päivää. 12/x
THL:n tartuntatautirekisteriin (sininen viiva) tartunnat kirjataan näytteenottopäivälle (eli se päivä jolloin testi tehtiin). Siitä ei siis aiheudu mitään ylimääräistä viivettä. 13/x
Joululomat olivat erittäin tehokas keino hidastaa tartuntoja. Uudellamaalla (kuva) rajoitukset tulivat voimaan noin 22. marraskuuta. Lukiot menivät silloin etäopetukseen. 16/x
Lukiot menivät etäopetukseen Uudellamaalla noin 22. marraskuuta. Vaikutus oli välitön: kun 4-5 päivän itämisaika otetaan huomioon, niin lukioikäisten (16-18) ilmaantuvuus lähti laskemaan noin 1-2 päivää etäopetuksen voimaantulon jälkeen. 17/x
Sillä hetkellä kun koulujen joululoma alkoi (22.12 + itämisaika = 26.12.), lukioikäisten ilmaantuvuus oli tullut alas jo 41 prosenttia. Joululoman aikana ilmaantuvuus väheni 7.2 prosenttia lisää (26.12.-10.1.) ja sen jälkeen vielä 7.8 prosenttia lisää. 18/x
Lukioikäisten ilmaantuvuus laski siis etäopiskelun aikana yhteensä 1-134.6/267.3 = 49.6 prosenttia. Toisin sanoen etäopiskelu oli erittäin tehokas keino vähentää lukioikäisten tartuntoja. 19/x
Katsotaan seuraavaksi, mitä peruskoululaisille kävi. Kuten @KLaine920 hienosti havaitsi, HUS:n alueella
ilmaantuvuus lähti peruskoululaisten parissa laskuun vasta kaksi viikkoa lukiolaisten jälkeen. Syy: lähiopetus. 20/x
Kun rajoitukset tulivat voimaan (22.11. + 4 päivän itämisaika = 26.11.), peruskoululaisten (eli 7-15 -vuotiaiden) 14 päivän ilmaantuvuus oli tasolla 158.8. Siitä se lähti nousemaan, kunnes 14.12. ilmaantuvuus oli tasolla 183.9. Nousua oli tullut 16 prosenttia. 21/x
Kun koulut päättyivät (22.12. + 4 päivän itämisaika = 26.12.=, 7-15 -vuotiaiden ilmaantuvuus oli laskenut 41.5 prosenttia. Joululoman aikana (alkaen 22.12. + 4 = 26.12. ja aina 6.1. +4 = 10.1. asti) ilmaantuvuus laski vielä 32.6 prosenttia. 22/x
Tulos: ministeri @jussisaramo :n väite "koulujen sulkeminen on toimenpiteenä helppo, muttei kovin vaikuttava" ei pidä paikkaansa.
(Voidaan toki käydä läpi myös muu Suomi). 24/x
Käydään samalla läpi koulujen syyslomat ja hiihtolomat. Etelä-Suomen koulujen syyslomat (10.-18.10.2020) olivat ainoa hetki koko syksyn epidemian aikana (ennen joululomia), kun 14 päivän ilmaantuvuus laski ilman että olisi asetettu uusia rajoituksia. Tässä kuva. 25/x
Yllä oli HUS:n kuva syyslomien ajalta, tässä koko maan tilanteen kehittyminen syyslomien (10.-18.10.2020) aikana. Lasketaan ensin HUS:n aineistosta. 26/x
Etelä-Suomen syyslomat alkoivat 10.10. (lauantai). Siihen 5 päivän itämisaika päälle = 15.10. alkupiste. Sinä päivänä (15.10.) 14 päivän ilmaantuvuus oli 84.8, kasvua edellisen 5 päivän aikana 7.1. 27/x
14 päivän ilmaantuvuus nousi vielä yhden päivän ajan ja lähti sen jälkeen laskemaan. Loman viimeisenä päivänä (18.10. +5 = 23.10.) 14 päivän ilmaantuvuus oli tullut alas 87.1-80.8 = 6.3. 28/x
Syyslomien tartuntoja alentava vaikutus kesti 3.11. asti (samalla tavalla kuin 7-15 -vuotiailla joululoman jälkeen tammikuussa 2021). Silloin viiden päivän ilmaantuvuuden muutos oli noussut takaisin tasolle 89.7-82.7=7.0. Rajoituksissa ei tuona aika tapahtunut muutoksia. 29/x
Jos syyslomia ei olisi pidetty, ilmaantuvuus olisi jatkanut kasvuaan todennäköisesti samaa vauhtia kuin ennen ja jälkeen syyslomien. 3.11. ilmaantuvuus olisi noussut tasolle 87.1+18 x (7.1 / 5) = 112.7 (23 korkeampi kuin toteutunut ilmaantuvuus). 30/x
Jos syyslomia ei olisi pidetty, 14 päivän ilmaantuvuus olisi noussut 112.7/89.7 = 26 prosenttia korkeammalle 3.11. mennessä. Sen jälkeen tuo 26 prosentin ero ilmaantuvuudessa olisi säilynyt (ellei sen takia olisi ryhdytty rajoitustoimiin. Todennäköisesti ei.). 31/x
Jos syyslomia ei olisi pidetty, 14 päivän ilmaantuvuus olisi noussut 26 prosenttia korkeammalle 3.11. mennessä. Sen jälkeen ilmaantuvuus olisi todennäköisesti kehittynyt samalla tavalla kuin tähänkin asti (ellei olisi säädetty tiukempia rajoituksia). 32/x
Marraskuun 2020 rajoitukset olisi jouduttu laittamaan päälle noin 5 päivää aikaisemmin, ja maaliskuun 2021 rajoitukset noin 9 päivää aikaisemmin. Yhteensä kaksi viikkoa pidemmät rajoitukset, jotka oletuksena olisivat tehonneet samalla tavalla. 33/x
Ylläoleva 23 prosentin ero 14 päivän ilmaantuvuudessa 3.11.2020 alkaen tarkoittaa HUS:n alueella arviolta 7900 ylimääräistä tartuntaa aikavälillä 15.10.2020-19.3.2021. 34/x
Suomessa on 30.6.2020 jälkeen kuollut 1.02 prosenttia niistä, joilla on todettu tartunta 12-15 päivää aikaisemmin (kuva). Ylläolevan kuvan 7856 tartuntaa olisivat johtaneet arviolta 7856 x 1.02/100= 80 ylimääräiseen kuolemaan HUS:n alueella. 35/x
Yhteenveto: viikon kestäneet koulujen syyslomat viime lokakuussa (10.-18.10.2020) ovat vähentäneet HUS:n alueen tartuntoja arviolta 7900:lla, ja kuolemia arviolta 80:lla. 36/x
Mortality in Sweden: Are the causes of death that are increasing among 0-4, 5-9 and 10-14 year olds also rising in older age groups?
Let's find out. 1/x
These causes collectively represent all causes of death that are rising among 0-4, 5-9 and 10-14 year olds. Among 0-4 year olds, their average growth rate (2019-2024) is 13.5%. 2/x
Among 5-9 year olds the average annual growth rate (2019-2024) is 33.8 percent (10-fold in 7.9 years if this growth rate continues). 3/x
Among 0-4 year olds, the 19 causes of death with the highest growth (2004 compared with the 1997-2019 average) have increased since 2019 at an average rate of 51% per year. 2/x
Among 0-4 year olds, adding the next 18 causes brings the total to the top 37 fastest growing causes of death. Together, these have increased since 2019 at an average rate of 24.6% per year, compared with just 0.6% per year during 1997-2019. 3/x
Here are the 19 leading causes of death among 10-14 year olds, ranked by their 2024 incidence compared to the 1997-2019 average. Together, they account for 35% of all deaths in 2024. 2/x
Here are the next 18 diseases. Combined, these causes represent 60% of all deaths in 2024, and have an average growth rate of 33.7% per year between 2019 and 2024 (10 times in 7.9 years). 3/x
Between 2020 and 2025e, patient growth is nearly uniform across all age groups above one year of age. However, growth among those aged 1-64 clearly exceeds that observed in older age groups. 2/x
Situation by disease group (nervous system diseases G00-G99):
- fastest growth (2020–2025e): Other disorders of the nervous system (G90–G99), 15.9% average annual growth
- fastest growth (2024-2025e): Inflammatory diseases of the central nervous system (G00–G09), 19.7% 3/x
After more than five years of silence, mainstream media has begun to acknowledge that C19 can harm T cells, and to discuss the consequences that follow. @fitterhappierAJ was one of the first, if not the first, to talk about this. 1/x
Dr. Leonardi has provided a significant amount of direction for me. In particular, he has been interviewed in some excellent articles that have withstood the test of time. Here is one of them. 2/x
We have seen it all.
- in 2020, they said that our health systems are so robust that this disease wouldn't come here
- then they wanted them infected. C19 was de facto allowed to spread in schools. Only a small fraction of <12 year olds received ... 3/x
Something is causing injuries among young children. 1/x
Something changed in 2022. Before that, the numbers were generally falling. Wonder what it could be. 2/x
After 2022, 1-6 year olds have overtaken a total of three other age groups (50-64, 15-24 and 65-74 year olds), and are now clearly above the total population average. All injuries (S00-S99). 3/x