Aina kun tieteentekijät ottavat kantaa oman alansa puolesta vähänkään räväkämmin tai performatiivisemmin (esim. turvekirjat-tempaus), sataa niskaan syytöksiä populismista ja toiveita käydä keskustelua asiallisesti argumentoiden.
1/11
Näitä syytöksiä ja toiveita tulee lähinnä muilta tieteentekijöiltä.
Mutta siis oikeasti: jos asiat sillä ratkeaisivat, niin eihän meillä olisi mitään hätää. Asiallinen, argumentoiva tiedontuotanto on meidän koko työ, me tehdään sitä koko ajan.
Mutta ketä se kiinnostaa?
2/11
Kuka tahansa, joka on ikinä ollut tekemisissä päättäjien kanssa asiantuntijaominaisuudessa tietää, että kukaan ei jaksa kuunnella mitään perinpohjaisia selityksiä vaan asiat pitää tiivistää todella napakoiksi ja esittää mahdollisimman helppotajuisesti ja yksinkertaisesti.
3/11
Eikä silloinkaan usein kuunnella.
Ajatus siitä, että kaikki ongelmat ratkeavat yksinkertaisesti niin, että se tutkimustieto nyt vaan tuodaan näytille ja sillä hyvä, on aika naiivi ja elitistinen.
Sillä samalla tiedolla on erilaisia funktioita ja käyttökonteksteja.
4/11
Tutkimuksen piirissä argumentoidaan perinpohjaisesti. Koulutuksissa ja lausunnoissa tiivistetään keskeiset asiat ymmärrettävään muotoon. Lobbaustapaamisessa sama esitetään todella ytimekkäästi. Julkisessa keskustelussa tieto tuodaan kiinnostavaan ja kevyeen muotoon.
5/11
Hassuintahan tässä on se, että tutkijat itse tuottavat tiedon siitä, mikä on tehokasta yhteiskunnallista vaikuttamista.
Eikä se tehokas vaikuttaminen ole koskaan ollut sitä, että kirjoitetaan hallitukselle ystävällissävyinen kirje lähdeviiteluottelolla.
6/11
Kyllähän tutkijoita kuunnellaan vaihtelevasti yksittäisiä päätöksiä valmistellessa, mutta jos haluamme puolustaa etujamme alana, on meidän pakko käyttää samanlaisia keinoja kuin muutkin edunvalvojat.
Muuten tulemme aina jäämään jalkoihin.
7/11
Hyvä alku on juuri vaikka se performatiivinen, ärhäkkä ja helposti ymmärrettävä julkinen mielipidetyö.
Sillä muokataan yleistä ilmapiiriä, määritellään keskusteluasetelmia ja luodaan poliittista painetta päättäjille.
Vielä parempaa olisi kunnon organisoituminen.
8/11
Tieteentekijät kun ovat hyvin erilaisissa asemissa työnsä puolesta, niin tulisi miettiä uudelleen, että ketkä tässä nyt oikeasti ovat luontevia liittolaisia kenellekin.
Akavahan on jatkuvasti todistanut, ettei heitä kiinnosta kuin alamme yläkasti.
9/11
Asiaa voisi tietysti auttaa se, jos yliopistojen kolmas tehtävä oikeasti otettaisiin yliopistoissa vakavasti ja sille luotaisiin kunnon urapolkuja.
Voisi vähentää ylenkatsovia asenteita vaikuttamistyötä kohtaan, kun popularisointi olisi kiinteämpi osa koko tiedekenttää.
10/11
Sellaisia sekalaisia ajatuksia tähän iltapäivään!
Joka tapauksessa tieteentekijöiden pitää terästäytyä edunvalvonnassaan jotenkin, koska nykytila ei toimi millään tapaa.
Koska ajetaan rekoilla Hesaan, kaadetaan poliisiautoja ja sytytetään heinäpaaleja Mannerheimintielle?
11/11
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
@raidevassari@JNiittumaki Sanoit että kaiken opetuksen toisen asteen jälkeen tulisi olla englanniksi. Käsitin, että opetusta ei olisi suomeksi tai ruotsiksi. Se tekisi yhdistettynä muihin ideoihisi käytännössä Suomen ensimmäisen kielen, ja tuo paletti on aika malliesimerkki assimilaatiopolitiikasta.
@raidevassari@JNiittumaki Ajatuksesi kansainvälisestä ja monikulttuurisesta Suomesta on hyvä ja kannatettava, mutta näillä toimilla ajetaan kuitenkin käytännössä päinvastaista.
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ei koskaan typisty yhteen, kahteen tai muutamaan kieleen. Se vaatii aitoa monimuotoisuutta.
@raidevassari@JNiittumaki Nyt englannilla on jo Suomessa poikkeuksellisen vahva asema ja muu, laajempi kielitaito kärsii tuosta jo nyt. Se myös näkyy läpi yhteiskunnan, kaikessa viihteestä ja kulttuurista journalismiin ja politiikkaan.
Kielen mukana saamme myös englanninkielisen maailman ajatukset.
Elikkäs homman nimi on tämä: suomalaiset puolueet Warhammerin maailmassa.
SDP = Empire
Vanha valtionhoitaja, joka on historiansa aikana nähnyt kaikenlaista ulkoista ja sisäistä konfliktia. Älyttömän suuri ja raskas byrokraattinen koneisto ja nojaa karismaattiseen johtajaansa.
Perussuomalaiset = Greenskins
Elävät konfliktista eivätkä edes välitä syystä, kunhan vain pääsevät känisemään. Paremman vihollisen puutteessa ja muutenkin tappelevat keskenään. Johtajat valikoituvat vahvimman oikeudella, eikä soraääniä suvaita.
Kokoomus = High Elves
Tavattoman vauraita ja loputtoman kopeita. Valmiina kehittämään yhteiskuntaa, kunhan vakiintuneisiin hierarkoihin ei millään tapaa kajota. Nojaa vahvaan yläluokkaan.
Jokusen vitsin tästä jo murjaisin mutta pari jäsennellympää ajatusta.
Tässä puhutaan liikennepolitiikasta, mutta kysehän ei ole liikkumisesta. Jos oikeasti kyse olisi siitä, että asiakkaiden pitää päästä kaupoille autolla, pitäisi luksusliike laittaa automarkettiin.
1/6
Kyse on luksusbrändäyksestä. Ylellisyystuotetta halutaan myydä liikkeessä, joka on arvokiinteistössä kaupungin parhailla paikoilla, ja sitä tullaan ostamaan eksklusiivisella kulkuvälineellä.
Kaupan kohteena ei ole materiaalinen objekti, vaan ylellisyyden kokemus.
2/6
Eli tässä perustellaan koko kaupunkia koskevan liikennepolitiikan linjaa yläluokkaisella identiteetinrakennusliiketoiminnalla.
Lienee itsestäänselvää, ettei kaupunkia voida kehittää millään tämänkaltaisilla perusteluilla. Sille tilalle on parempaa käyttöä kuin porholeikit.
3/6