Akselerationismi? Tässä lupaamani lyhyt oppimäärä aiheesta. Suomessa liikettä ovat eniten seuranneet Daniel Sallamaa ja @TKotonen. 1/
Akselerationistinen uusnatsismi on aatesuuntaus, jonka keskiössä on pyrkimys romahduttaa yhteiskunta terrori-iskujen keinoin. Romahduksen uskotaan käynnistävän väestöryhmien välisen konfliktin, ns. rotusodan. 2/
Voitettuaan rotusodan akselerationistit perustaisivat uuden, kansallissosialistisen yhteiskunnan vanhan raunioille. 3/
Toisin kuin ne uusnatsismin suuntaukset, jotka odottavat yhteiskunnallisen romahduksen tapahtuvan myöhemmin tulevaisuudessa, akselerationistinen uusnatsismi painottaa terroristisen väkivallan välitöntä tarvetta keinona vauhdittaa kyseistä romahdusta. 4/
Terroristinen väkivalta ja sen ihannointi muodostaa toisin sanottuna akselerationistisen uusnatsismin aatteellisen ytimen. 5/
Aatehaaran keskeinen opinkappale on yhdysvaltalaisen uusnatsin James Masonin Siege, joka hahmottelee johtajattomaan vastarintaan perustuvaa, rotusotaan ja vallankumoukseen tähtäävää terrori-iskujen strategiaa. 6/
Myös myöhemmin perustetuissa akselerationistisissa uusnatsiverkostoissa toimineet henkilöt ovat tuottaneet aatehaaran kannalta keskeistä kirjallisuutta. 7/
Akselerationistisia uusnatsiverkostoja on toiminut 2010-luvulta lähtien. Ulkomaalaisista verkostoissa julkisuudessa ovat olleet erityisesti amerikkalaislähtöiset Atomwaffen Division ja The Base, UK:ssa toimiva Sonnenkrieg Division ja baltialaislähtöinen Feuerkrieg Division. 8/
Länsimaissa on viime vuosina paljastettu useita akselerationistisiin uusnatsiverkostoihin liittyviä iskusuunnitelmia. Kohteena olisivat olleet mm. etniset/uskonn. vähemmistöt, uusnatsien poliittiset vastustajat ja keskeinen infrastruktuuri, esim. sähköverkot ja voimalaitokset. 9/
Suomalaisessa verkkoympäristössä on jo ollut ainakin parin vuoden ajan havaittavissa akselerationistisia vaikutteita esim. kuva- ja videomateriaalin muodossa. Tätä käsiteltiin lyhyesti meidän VN-TEAS-raportissa. 10/ tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid…
Jos kiinnostaa lukea lisää akselerationismista kansainvälisenä ilmiönä, niin ainakin näitä kahta tekstiä voi suositella. 11/ icct.nl/publication/si…
Miten #Afganistan’in tilanne vaikuttaa #terrorismi’n uhkaan? Tähän mennessä on ilmestynyt jo muutamia tutkijoiden/analyytikoiden esittämiä ensiarvioita.
Seuraa ketju.
(This is a thread about what to read re Afghanistan and terrorism). 1/
Yhtä mieltä ollaan siitä, että USA:n vetäytyminen parantaa al-Qaidan toimintamahdollisuuksia, jolle Afg ollut tärkeä tukikohta. Lisäksi se on tärkeä propagandavoitto jihadistisille liikkeille – suurvalta lähtee häviäjänä Afganistanista (vrt. edellinen sota ja al-Qaidan nousu). 2/
Monet jihadistiset liikkeet ovat onnitelleet Talibania ja ylistäneet tapahtunutta syyskuun 11. päivän kaltaiseksi käännekohdaksi. Näistä viesteistä on twiitannut esim. Mina al-Lami. 3/
KETJU: Al-Holilla olleet Suomesta lähteneet naiset ja lapset ovat uutisissa jälleen tänään. Heidän kotiuttamiseen liittyviä näkökohtia on jo käyty useaan kertaan läpi. Tässä ketjussa on päivitykseni asiaan. 1/ hs.fi/politiikka/art…
Monia huolettaa kotiuttamiseen liittyvät turvallisuusriskit. Tästä kirjoitin vuosi sitten pidemmälti. Tilanne on nähdäkseni edelleen se, että mitään ideaalia nollariskin ratkaisua ei ole olemassa. 2/
Leirillä olevien naisten taustat ja todennäköisesti myös toiminta alueella konfliktin aikana sekä ajatukset nyt vaihtelevat – ja siten potentiaalinen turvallisuusriski. 3/
Tuore väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus puhututtaa, erityisesti äärivasemmiston vs. äärioikeiston käsittely. Alla linkki katsaukseen, kiinnostuneita kannustan lukemaan sen kokonaan.
Seuraavassa muutama kommentti. 1/ julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand…
Ensinnäkin katsauksen luonne. Väkivaltainen ekstremismi on Suomessa edelleen harvinaista. Siksi tämä on enemmänkin katsaus siihen, mitä Suomessa tapahtuu niillä suunnilla, joista on muissa maissa noussut radikaalia väkivaltaista toimintaa (ja mitä tapahtunut Euroopassa). 2/
Suuri osa katsauksesta käsittelee siksi laajemmin radikaalia ulkoparlamentaarista liikehdintää. Katsausta EI minusta ole tarkoitettu luettavaksi niin, että kaikkien mainittujen liikkeiden toimintaa kokonaisuudessaan/nykymuodossaan pidettäisiin ekstremistisenä/väkivaltaisena. 3/
Miten tutkija saa rahoitusta ja mitä akatemiatutkijan rahoituksen saaminen @SuomenAkatemia'lta merkitsee?
Akatemiarahoitus on tiukimmin vertaisarvioitu suomal. rahoitusmuoto. Sitä voi hakea 3-9 vuotta väitöksen jälkeen. Myöntöprosentit ovat todella pieniä ja kilpailu kovaa. 1/
@SuomenAkatemia Siihen vaaditaan hyvin yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma. Tähän sisältyy mm. tutkimuseettisten asioiden pohdinta, aineistonhallintasuunnitelma, julkaisusuunnitelma, riskianalyysi ... 2/
@SuomenAkatemia Rahoituspäätöksiä on tekemässä joukko ansioituneita tutkijoita, suuri osa heistä muualta kuin Suomesta.
Arviointikriteerit ovat tutkimuksen tieteellinen laatu ja innovatiivisuus sekä hakijan pätevyys. Tutkijan poliittinen kanta ja aktiivisuus eivät ole kriteeri. 3/
Väitin, että äärivasemmiston toimintaa on tutkittu terrorismin tutkimuksessa paljon enemmän kuin äärioikeiston. Millaista tutkimusta äärivasemmistosta sitten on tehty? Kirjallisuutta on pilvin pimein, mutta alla valikoimaa tuoreesta keskeisestä kirjallisuudesta. 1/
Aloitetaan vaikka tästä. Kokonainen kirja siitä, mistä äärivasemmistolainen terrorismi Euroopassa 1970-2000-luvulla johtui. 2/ cambridge.org/core/books/his…
Tässä toinen kirja, jossa paneudutaan erityisesti tuon aikakauden liikkeiden välisiin yhteyksiin ja vaikutteiden leviämiseen maasta toiseen. 3/ taylorfrancis.com/books/e/978131…
Yksi väsyneimmistä väitteistä on se, että äärivasemmiston väkivaltaa ei tutkittaisi.
Terrorismin tutkimuksessa äärivas väkivaltaa on tutkittu moninkertaisesti enemmän kuin äärioik väkivaltaa, jonka tutkimus on tutkimusalalla suurelta osin 2010-luvun ilmiö. 1/
Itse olen väitellyt nimenomaan äärivasemmistolaisesta terroritoiminnasta ja tutkin sitä myös juuri nyt.
Vasemman laidan laitonta/suoraa toimintaa on Suomessa myös tutkittu selvästi enemmän kuin esim. PVL:ää tai odineita (vrt. kuokkavieraat, eläinoikeusliike, anarkistit...) 2/2
Joskus kun ehdin, kirjoitan tästä pidemmin. Vaikka sitten, kun tämä kirja on painossa. Kirjankin lukemalla voi sitten selvästi havaita, missä tutkimusalan painopisteet ovat olleet.