Thread by @jmkorhonen

Tuli tuossa viikonloppuna mietittyä taas maanpuolustusasioita. Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi meidän vanhan turvallisuuspolitiikkamme perusteet monelta osin roskiin, ja seuraavan hallituksen pitää tehdä tästä johtopäätöksiä. NATO on nyt tarpeen mutta se yksin ei riitä.

1/

Turvallisuuspolitiikkamme lähtöoletuksia olivat pitkään seuraavat:

1) Venäjä ei voisi keskittää suurinta osaa voimistaan meitä vastaan.
2) Puolustusvoimat voisivat saada aikaan olosuhteet neuvottelurauhalle torjumalla ensimmäisen iskun ja aiheuttamalla viholliselle tappioita. 2/

Kummatkin näistä oletuksista ovat osoittautuneet virheellisiksi. (Oletus 1 oli jo Talvisodan kokemusten myötä hyvin kyseenalainen, mutta...)

Venäjä keskitti Ukrainaan n. 75 % kaikista joukoistaan, eikä se näytä välittävän hirvittävistäkään tappioista juuri lainkaan. 3/

Kumpikin on ongelma, johon NATO-jäsenyys yksinään vastaa vain osittain. NATO on tarpeellinen mutta ei riittävä toimenpide.

En usko, että Venäjä tulee lähivuosikymmeninä jos koskaan haastamaan NATOa suoraan, mutta en uskonut sen myöskään yrittävän kerralla Ukrainan valtausta. 4/

NATOn tulevaisuus on edelleen epävarmalla pohjalla. Sen sotilaallinen voima on edelleen käytännössä Yhdysvallat plus desimaalit. Yhdysvalloissa valta voi hyvinkin siirtyä eristäytymispolitiikkaa ja jopa Venäjää kannattaville piireille, väliaikaisesti tai pidemmäksi aikaa. 5/

NATOlla on lisäksi painolastina niin itä-Euroopasta aika vähän välittävät Saksa, Ranska, Italia ym, kuin autokraatteja nuoleskelevat ja omaa peliään pelaavat Turkin ja Unkarin kaltaiset ongelmatapaukset.

Joskus tulevaisuudessa voi tulla hetki, jolloin NATO näyttää heikolta. 6/

Sellaisessa tilanteessa Kremlissä voi herätä kiusaus ratkaista NATOn ongelma kertaheitolla. Ilmiselvä toimintatapa olisi hyökkäys NATO-maahan. Liittouman vanhoilla ja suurilla jäsenillä voisi silloin olla iso kiusaus todeta, että itälaajentuminen oli virhe, ja perua se. 7/

Riippuen siitä, millainen hallitus USAssa ja suurissa NATO-maissa sillä hetkellä on, tämä voisi olla ihan todellinen riski. Tai se voisi olla jotain, mihin Kremlissä uskotaan liian paljon. Kummassakin tapauksessa se olisi meille iso ongelma. 8/

Ennen kuin Venäjä tekee tilin menneisyytensä kanssa Saksan tapaan ja liittyy rauhallisten kansakuntien joukkoon, emme saa tuudittautua uskoon, että suursotia ei voi tulla ja liittolaiset auttavat aina. Omasta puolustuksesta on pidettävä tiukasti kiinni. 9/

Meille omasta puolustuksesta kiinni pitäminen meinaa varautumista siihen, että Venäjä voi keskittää voimaa meitä vastaan ja hyökätä myös Suomeen vaikka se ei meistä vaikuttaisi rationaaliselta teolta, ja vaikka kykenisimme aiheuttamaan hyökkääjälle suuret tappiot. 10/

Käytännössä tämä meinaa varautumista suursotaan. Varastoissa pitää olla tarpeeksi raskaita aseita ja ennen kaikkea niiden ammuksia ja varaosia. Aseiden ei tarvitse olla uusinta uutta.

Mutta aseita ja ammuksia tarvitaan helvetin paljon. Niiden vähyys maksaisi meille verta. 11/

Esimerkkinä toimikoon tykistö. Venäläiset ovat ilmeisesti käyttäneet Ukrainassa n. 60 000 tykin ammusta vuorokaudessa, ukrainalaiset enintään n. 6000. Tämä ero on ilmeisesti ollut suurimpia yksittäisiä syitä siihen, miksi myös Ukrainan armeijan tappiot ovat olleet kovat. 12/

Nuo ovat olemassaolevaan tuotantokapasiteettiin nähden valtavia määriä.

Yritin kaivella, paljonko tärkeimpiä tykinammuksia (155 mm) länsimaissa kyetään valmistamaan. Tarkkoja tietoja ei ole, mutta näyttäisi siltä, että

- EU yht. n. 300 000 - 500 000/v
- USA n. 290 000/v

13/

EU:ssa on joitain suuria ammusten valmistajia, kuten Tshekeissä, joilla on kyky tuottaa 100 000 ammusta vuosittain. Mutta esim. Puolassa tuotantokyky on vain 12 000/v. Meilläkin on vähän tuotantoa, mutta en sanoisi kuinka paljon, vaikka tietäisin.

Bottom line: EI RIITÄ.
14/

Lähdimme Talvisotaan tunnetusti aivan liian pienin ampumatarvikevarastoin. Siitä säästöstä maksettiin verenä, korkojen kanssa.

Jatkosotaan mennessä olimme viisastuneet, ja varastoissa oli mm. n. 2 750 000 tykinammusta.

Tämmöinen n. 3 miljoonaa kranaattia lienee minimimäärä. 15/

Myös tykkejä pitää olla varastossa. Tykin putket kuluvat ammuttaessa. Esim. amerikkalaisen vedettävän M777-tykin putken kestoksi on kuulemma arvioitu 1500 täyspanoslaukausta.

Se menee Ukrainan kaltaisessa sodassa viikossa tai parissa, ellei jopa päivissä. 16/

Sekä ammusten että putkien kulumista voi vähentää kasvattamalla ammusten tehoa ja tarkkuutta. Tarvitaan siis paljon lisää esim. ohjautuvia tykinammuksia. Parilla semmoisella voi saada saman tehon kuin kymmenillä tyhmillä kranaateilla.

Mutta myös sitä tyhmää rautaa tarvitaan. 17/

Turvallisuuspolitiikassa ja Puolustusvoimien kehittämisessä pitää mielestäni nyt lähteä siitä, että jos sotaan joudutaan, niin tavoitteena pitää olla hyökkääjän työntäminen takaisin rajan taakse. Pelkät ensimmäiselle hyökkäysaallolle aiheutetut raskaat tappiot eivät riitä. 18/

En usko että mekään ehtisimme evakuoida kaikkia siviilejä hyökkäyksen alta. Venäjän tapa käsitellä siviilejä lienee nyt tunnettu.

Vaikka ehtisimme evakuoida, pitkittyvä sota omalla maaperällämme olisi valtavan tuhoisaa.

Pitää varautua myös kaupunkien terroripommituksiin. 19/

Eli esimerkiksi ilmatorjuntaa pitää olla tarpeeksi, jotta ainakaan yksinkertaisemmilla, massamaisesti käytettävillä lennokkiaseilla ei saada aikaan isoja vahinkoja siviili-infrastruktuuriin.

Ja on oltava kyky iskeä syvälle Venäjälle mm. ohjuslaukaisimien tuhoamiseksi. 20/

Emme tietenkään voi ikinä lähteä siitä, että voittaisimme yksin sodan Venäjää vastaan. Mutta voimme varautua nykyistä paremmin semmoiseen barbaariseen ja vanhanaikaiseen mutta tuhoisaan sotaan, mitä Kreml näköjään ihan mielihalulla käy jos nopea operaatio ei onnistu. 21/21

PS. Jatkossa pitäisin suotavana myös suorempaa ja avoimempaa viestintää siitä, että olemme varautuneet taistelemaan vaikka suurhyökkäystä vastaan. Viestin pitää olla niin suorasanainen, että se menee läpi Kremlin herraa ympäröivistä jees-miehistä. Vaivihkainen tyyli ei toimi.

PS 2. Jonkinlainen Pohjolan liitto tai Itämeren sopimusjärjestö BATO olisi syytä laittaa tulille hyvissä ajoin, ennen kuin tulee tilanne missä NATOa tarvittaisiin.

PS 3. Hyvin paljon ylläolevastakin riippuu nyt siitä, miten sota Ukrainassa päättyy. Ylläoleva on sitä tärkeämpää, mitä vähemmän Venäjä uskoo hävinneensä.

Siksi nyt kannattaisi auttaa Ukrainaa vaikka se hetkellisesti vähentäisikin omia varastoja. Ne vaan on sitten täytettävä.

Niin ja vielä: #CeterumCenseo eli muuten olen sitä mieltä, että Venäjän on hävittävä tämä sota.

Lisään vielä yhden huomion, kun moni on viime aikoina ihmetellyt, miksi ”kommunisti” puhuu maanpuolustuksesta.

Yksi tärkeimmistä syistä miksi ylipäätään ryhdyin puhumaan vahvasti eriarvoisuutta vastaan
oli se, että uskon jo sotilasvalan velvoittavan minut siihen.

Sen perusteella mitä olen tutkimuksissani 15 v aikana oppinut sekä maailman tilasta että historian opetuksista, pelkään ettei Suomi selviä itsenäisenä tästä vuosisadasta, jos annamme eriarvoisuuden kasvun repiä yhteiskuntamme rikki ja haavoittuvaiseksi.

Moni vähemmän vaarallisessa paikassa sijaitseva maa varmaan selviää joten kuten vaikka yhteiskunta jakautuisi vahvasti menestyjiin ja muihin. En usko että on hyvä idea tällä maantieteellä.

Sen lisäksi, että eriarvoisuuden kasvu paskoo yhteiskuntia muutenkin.

Olen optimistinen ja uskon että asiat menevät ainakin meillä enimmäkseen hyvään suuntaan. Mutta tästä(kin) vuosisadasta on tulossa myllerrysten vuosisata. Vaikka uskon, että optimistinen skenaario on vaihtoehto ”Todennäköinen”, on syytä varautua myös vaihtoehtoon ”Vaarallinen.”