Thread by @jmkorhonen

@SannaHellstrom Minusta aika hyvä yhden kirjan mittainen selitys ja ehdotus on Pettiforin kirjassa The Case for a Green New Deal, minkä saa lisäksi ilmaiseksi ladattua epidemian ajan (kts. "e-book"):

On radikaalimpi mitä itse olen, mutta herättää hyvin ajatuksia.

versobooks.com/books/3102-the…

@SannaHellstrom Pettiforin mielestä nykyinen talousjärjestelmämme ei kunnioita tarpeeksi ihmisten ja luonnon rajoja. Tähän on helppo yhtyä, ja todeta, että tämä rajojen rikkominen on tunnusomaista kusipään käytöstä (kts. esim. Aaron 2012, Assholes: A Theory). Elämme siis kusipää-kapitalismissa.

@SannaHellstrom Yksi juurisyistä sille, miksi järjestelmä on mitä on, löytyy kansainvälisestä finanssijärjestelmästä, joka työntää valtavia määriä sääntelemätöntä luottoa spekulaattoreiden ja kuluttajien käsiin. Tämä luotto valuu olemassaolevien omaisuuserien hintaan ja kiihdyttää ekstraktiota.

@SannaHellstrom Taustalla on 1970-luvulta lähtien määrätietoisesti ajettu finanssialan deregulaatio, mikä kyllä on tehnyt voittajista suunnattoman rikkaita, mutta samalla mm. vienyt valtioilta kyvyn vaikuttaa tehokkaasti talouspolitiikalla. Nykyisin poliitikot päättävät lähinnä yksityiskohdista.

@SannaHellstrom Pettiforin mielestä (ja minustakin tämä on hyvä idea) rahajärjestelmä tulisi nähdä _sosiaalisena teknologiana_ ja infrastruktuurin kaltaisena julkishyödykkeenä, jota ei pitäisi antaa (kuten nykyään annamme) yksityisille pankeille voitontakomisen välineeksi. Tämä on hyvä ajatus.

@SannaHellstrom Jotta rahajärjestelmä saadaan demokraattiseen hallintaan, ja valtioille enemmän autonomiaa rahapolitiikan tekemiseen, kansainvälisiä pääomaliikkeitä pitää säädellä ja hidastaa - ei lopettaa, mutta säädellä. Tämäkin on hyvä idea.

@SannaHellstrom Globaalin finanssijärjestelmän säätelyä tarvitaan Pettiforin mukaan siksikin, koska tarvittavien yhteiskunnallisten muutosten kuten kestävämpään elämään tarvittavan infrastruktuurin rahoittaminen nykyisissä oloissa on erittäin vaikeaa, luultavasti mahdotonta. Olen samaa mieltä.

@SannaHellstrom (Tästä syystä en itse juurikaan jaksa huolestua velkaantumisesta. 20 vuoden kuluttua joko olemme matkalla kestävämpään yhteiskuntaan, jolloin nykyinen finanssijärjestelmä on täytynyt uudelleenrakentaa, tai emme ole, jolloin rahaveloilla ei suoraan sanottuna ole mitään väliä.)

@SannaHellstrom Pettifor esittää myös, että dollarin ylivalta kansainvälisillä finanssimarkkinoilla on saatava murskattua, koska muuten Yhdysvallat pystyy liian helposti ylläpitämään nykyistä järjestelmää ja estämään yllämainitun infrastruktuuriohjelman rahoittamisen.

@SannaHellstrom Jotta jatkuvan kasvun syöpämäisestä logiikasta päästään eroon, globalisoitunut rahanluonti on saatava aisoihin. Tätä varten on mm. saatava veroparatiisit ja kansainvälinen verovälttely kuriin esimerkiksi säätelemällä tarkemmin valuuttaliikkeitä. (Tästäkin olen samaa mieltä.)

@SannaHellstrom Samankaltainen temppu tehtiin aikaisemminkin, 1930-luvulla, kun yksityispankkeja hyödyttäneestä mutta yhteiskuntia köyhdyttäneestä kultakannasta luovuttiin. Myös silloin "talousviisaat" pitivät vallitsevaa järjestelmää erinomaisena ellei parhaana mahdollisena.

@SannaHellstrom Mitä nyt pitäisi tehdä olisi asteittainen paluu enemmän vuosien 1944 ja 1971 välillä vallinneeseen säännellympään ns. Bretton Woods-järjestelmään.

Monen, myös minun, mielestä ei ole ihan sattumaa, että länsimaisen kapitalismin kulta-aika ajoittui tuolle välille.

@SannaHellstrom Jotta sitten yhteiskunnat saataisiin kestävämmälle tolalle ja pois nykyisestä jatkuvien kriisien kierteestä, meidän on pakko rakentaa ja järjestää iso osa infrastruktuuriamme ja talouttamme uudelleen. Tämä on ns. Green New Deal.

Itsekin uskon, että vaihtoehdot ovat se tai tuho.

@SannaHellstrom Tämä ei onnistu pelkästään niin, että valtiot ottavat lainaa ja yrittävät rahoittaa sen sillä. Ei onnistu, yksin jo siksi, kun lainaa tarvittaisiin valtavasti.

@SannaHellstrom Siksi valtioiden pitää saada takaisin rahapolitiikan avaimet: valuuttakurssien sääntely, rahanluonti, ja korkopolitiikka. EU-tasolla olisi myös mahdollista, että EKP ottaisi nämä kunnolla hoitaakseen.

@SannaHellstrom Tätä ideaa tietenkin tullaan vastustamaan äärimmäisen ankarasti kaikenlaisten sijoitus- ja rahastoyhtiöiden, pankkien, ja raharikkaimpien toimesta. Koska heidän erittäin rahakas bisneksensä vaikeutuisi tai jopa kuivuisi kasaan.

On siis odotettavissa armoton paskamyrsky.

@SannaHellstrom Mutta jos tässä onnistutaan, voidaan edetä paljon varmemmalla pohjalla kohti kestävämpää tulevaisuutta. Lyhyesti sanottuna se tulee olemaan malli "yksityinen riittävyys, julkinen luksus": pienemmät varallisuuserot, enemmän julkisia palveluita.

@SannaHellstrom Pettiforin mukaan maiden omavaraisuutta tulisi lisätä, ja talouksien tulisi olla enemmän paikallisia. Tämä kyllä lisäisi resilienssiä, mutta itse en ole varma, miten pitkälle haluaisin tämän ajatuksen viedä. Jonkin verran varmaan nykyisestä eteenpäin, en ehkä Pettiforin tasolle.

@SannaHellstrom Sen sijaan se on selvää, että talousjärjestelmän täytyy päästä ns. vakaan tilan (steady state) talouteen. Emme yksinkertaisesti voi ylittää kestäviä rajoja loputtomasti, ja jos emme itse rajoita toimintaamme, fysiikka tekee sen. Ennemmin tai myöhemmin, mutta varmasti kivuliaasti.

@SannaHellstrom Vakaan tilan taloudessa on tärkeää, että pääomavirtoja kyetään hallitsemaan, jotta 1) demokraattisesti valitut päätöksentekijät voivat verottaa maantieteellisellä alueellaan toimivia toimijoita, ja 2) valuuttakurssit kyetään pitämään suhteellisen tasaisina.

@SannaHellstrom Perusajatus vakaan tilan taloudessa on se, että ihmisten välttämättömät tarpeet tyydytetään ensin. Haluja tyydytetään sen verran kuin tarpeiden tyydyttämiseltä jää resursseja. (Toisin kuin perinteisesti ajatellaan, halut ja tarpeet voi ainakin jotenkin erottaa toisistaan.)

@SannaHellstrom Perustarpeita ovat karkeasti sanoen:

- riittävä ja ravitseva ravinto
- asialliset asunnot
- vaaraton työ- ja elinympäristö
- turvattu lapsuus
- mahdollisuus ihmissuhteisiin
- fyysinen turvallisuus
- taloudellinen turvallisuus
- turvallinen syntyvyyden säännöstely ja synnytykset

@SannaHellstrom - koulutus.

Näiden saavuttamiseksi kestävällä tavalla, yhteiskuntien täytyy olla vapaita sorrosta, ihmisillä täytyy olla vapaus tyydyttää tarpeensa, ja vapaus osallistua poliittisesti.

@SannaHellstrom Tarpeiden tyydyttämiseksi Pettifor pitää parhaana vaihtoehtona sekataloutta, missä markkinalogiikka hoitaa sen mihin se soveltuu parhaiten, ja julkinen sektori loput. Tähän on helppo yhtyä, koska tällä mallilla on ylivoimaisesti parhaat näytöt hyvinvoinnin tuottamisesta.

@SannaHellstrom Uusittu talousjärjestelmä tulee Pettiforin mukaan olemaan työvoimaintensiivisempi kuin nykyinen, ihan jo siksi, että joudumme vähentämään energiankulutusta ainakin väliaikaisesti.

@SannaHellstrom Pettifor itse asiassa suosii "työtakuuta" eli takuuta mielekkäistä työpaikoista ja pitää perustuloa ongelmallisena. Ongelma on hänen mielestään siinä, että perustulon rahoittaminen riittävällä tasolla ei ole mahdollista, ja riittämätön perustulo on lähinnä tulonsiirto rikkaille.

@SannaHellstrom "Työtakuuta" käytettäisiin esimerkiksi uuden kestävän infrastruktuurin rakentamiseen. Hiiliverojakin voidaan hänen mukaansa käyttää, mutta Pettifor tekee aivan saman huomion kuin minäkin: hiiliverot puuttuvat vain kysyntään, ja samaan aikaan valtion pitäisi lisätä tarjontaa.

@SannaHellstrom (Jos näin ei toimita, hiiliveroilla yksinään ei saada ratkaistua ongelmaa sen paremmin kuin paperia saadaan leikattua saksilla, joista puuttuu toinen terä. Ilman tarjonnan lisäämistä, hiiliveroa ei saada poliittisista syistä koskaan tarpeeksi korkealle riittävän nopeasti.)

@SannaHellstrom Markkinaliberaalien suosima pelkän hiiliveron (ja muiden haittaverojen) malli johtaa Pettiforin mukaan lähinnä Ranskan Keltaliivi-mielenosoitusten kaltaisiin ongelmiin. Tästäkin olen 100% samaa mieltä.

@SannaHellstrom Pelkkä kestävämmän infran rakentaminen ei kuitenkaan riitä, jos emme pysty pysymään kestävissä rajoissa. Jotta näissä pysytään, ja koska rajat voivat muuttua kun tietomme niistä paranee, kulutusta on kyettävä säätelemään aktiivisemmin. Ja "kasvu" tavoitteena on hylättävä.

@SannaHellstrom "Talouskasvu" on Pettiforin mukaan aika tuore idea, jonka taustalla oli halu pakottaa reaalitalous kasvamaan samalla, nyt kestämättömäksi osoittautuneella nopeudella mitä spekulatiivinen finanssitalous kasvoi.

@SannaHellstrom Aikaisemmin tavoitteena oli mm. täystyöllisyys. Kun hyvin vähäisestä työttömyydestä kärsineet järjestelmät valjastettiin tuottamaan jatkuvaa kasvua, ja luototus ja korkojen määräytyminen dereguloitiin, seurauksena oli 1970-luvun inflaatio. (En osaa sanoa, onko hän oikeassa.)

@SannaHellstrom Tiedämme kuitenkin hyvin esimerkiksi Japanin esimerkistä - maan BKT ei ole kasvanut juurikaan - että talouskasvun loppumisen ei tarvitse tarkoittaa kurjuutta. Japanilaiset eivät elä vieläkään maakuopissa, vaan elintaso on itse asiassa noussut, vaikka talousmittari ei kasvakaan.

@SannaHellstrom Tässäpä nyt vähän näitä pienenä tiivistelmänä. Suosittelen kyllä lukemaan koko kirjan!