Lukaisin HS:n uutisoimien Lillrankin laskelmien taustadokumentin eva.fi/wp-content/upl…
Dokumentin ansiot ovat muualla kuin näissä laskelmissa. 1/n
Koronatoimien kustannuslaskelmia (euroa per pelastettu henki) varten tarvitaan vaihtoehtoiskustannus/vaihtoehtoisura/kontrafaktuaali hallituksen toimille. 2/n
vaihtoehtoisuran ja valitun politiikan välinen ero on kumulatiivinen budjettialijäämä 20 mrd e. Lisäksi tarvitaan kuolleiden lukumäärä vaihtoehtoisella uralla. Lillrank arvioi, että se on 2700. Molemmat luvut ovat perustelemattomat. 3/n
Eräs valinta vaihtoehtoiseksi uraksi on se, missä valtio ei olisi ryhtynyt mihinkään lukitustoimiin tai erityisiin toimiin. Vain automaattiset vakauttajat päällä. Tämä ura sisältäisi myös syvän laman: ihmiset rajoittaisivat kontakteja vaativien palveluiden kulutusta. 4/n
Tarjontasokki leviäisi kysyntäsokiksi. Työttömyys ja siihen liittyvät menot kasvaisivat. Mitään tukia yrityksille ei olisi, joten työttömyys saattaisi nousta suuremmaksi kuin tässä nykyisessä menossa. 5/n
Päälle ehkä pankkikriisi. On huomattava, että vientimarkkinat sukeltaisivat kuten nytkin. Onkin sangen mahdollista, että 20 mrd vaihtaa etumerkkiä. 6/n
Vaihtoehtoinen kuolleisuusura puolestaan on sellainen, jossa hallitus ei tee rajoitustoimia. Ja hoidon etulinja ei tee ylitöitä! Ilman hallituksen rajoitustoimia oltaisiin varmaankin (moni)kymmenkertaisissa luvuissa. 7/n
Lillrankin laskelmat eivät siis ole edes hehtaarilla. 8/8
HS pääkirjoitus kirjoitti sunnuntaina: ”Kun poliittiset päättäjät ja virkamiehet eri maissa linjaavat, miten viruksen toiseen aaltoon vastataan, he joutuvat valitsemaan talouden ja terveyden välillä.” hs.fi/paakirjoitukse…
1/
Toisin kuin HS:n pääkirjoitus väittää, valinta ei ole talouden ja terveyden välillä, vaan talouden ja epidemian leviämisen välillä. Ts. jos menetetään epidemian hallinta, menetetään myös talous. 2/
Tehdään ajatuskoe pääkirjoituksen väitteestä: vaikka epidemia riehuisi kuinka paljon tahansa, jatkaisivat kotitaloudet kuluttamista ja yritykset investointeja kunhan mitään sulkutoimia ei laitettaisi. 3/
Viimepäivien twitter-keskustelu on pyörinyt Kaipolan paperitehtaan sulkemisen ympärillä ja siihen liittyvissä tuotantopanosten hinnoissa. Tunnen suurta myötätuntoa Jämpsää kohtaan. Isku on paikallisesti valtava. Iso kuva näyttää kuitenkin unohtuvan. 1/n
Teollisuuden BKT-osuus on laskenut jo vuosikymmeniä teollisuusmaissa. 2/n
Eilen ja tänään on ollut uutisia Lapin tulevasta, todennäköisesti katastrofaalisen heikosta matkailutalvesta. is.fi/taloussanomat/… is.fi/taloussanomat/…
Suunnitelma siitä, että matkailijat testattaisiin systemaattisesti ja pidettäisiin ryhmät erillään on vakava. 1/n
Islanti, jonka viennistä keskeinen osa tulee turismista asetti selkeät säännöt maahantulijoille. Niissä testaus on keskeinen elementti: government.is/news/article/2…
Selkeät säännöt luovat matkailijoille (ja omille kansalaisille) turvallisuutta. 2/n
Tästä huolimatta tulokset ovat heikot! Heinäkuun matkailijamäärät putosivat viidennekseen edellisvuoden vastinajankohtaan nähden. ferdamalastofa.is/en/moya/news/c…
Näiden mukaan on hallitusten rajoitustoimet selittävät vain pienen osan talouden reaktiosta virukseen. Ihmisten taloudellinen käyttäytyminen reagoi siis epidemian kulkuun enemmän kuin rajoitustoimiin. Tätä on myös mallinnettu makrokehikossa sites.google.com/site/mathiastr…
3/n
@MikaelNiku@Annu_Nakki@lettipitko@JuhanaSiljander Valitettavasti minulla ei ole etätyöpisteessäni nojatuolia, joten joudun kommentoimaan keinutuoliepidemiologina. Tulkitsen lukemaani taloustieteilijän koulutuksella. Tämä auttaa ymmärtämään ainakin yksinkertaisia käyttäytymismalleja. 1/n
@MikaelNiku@Annu_Nakki@lettipitko@JuhanaSiljander Ymmärrän huolesi siitä näkökulmasta, että hyvin laaja testaaminen on käytössä olevalla tekniikalla, koulutusvaatimuksilla, työkuluilla, työehtosopimuksilla, jne työläästi skaalautuvaa. Tulkitsen kysymyksesi koko populaation seulontaan liittyvänä. 2/n