Jo vauvoilla on tutkittu sukupuolen mukaan jakautuvia preferenssejä leluissa yms. Intersektionalismi hyökkää siis sitä vastaan, mitä moni luonnostaan on, vaikka väittääkin tekevänsä päinvastaista. Uusmarxilaisessa ideologiassa jokainen on muka tyhjä taulu.
Siksi he pillastuvat niin sukupuolirooleista ja muista eroista. Kriittinen teoria esittää, että erot johtuvat rakenteista. Eli kun näkyy mekkoja tytöillä, mutta ei pojilla, niin sehän on ero ja näin jossain on muka sortava rakenne. Ja itse eron he myös näkevät sellaisena.
Koska se on normi, joka heidän mielestään aivopesee ja ahdistaa muita. He ihan oikeasti luulevat haluavansa repiä rakenteet alas. Kyllä he tajuaisivat virheensä, jos riittävästi niitä kaatuisi, mutta he eivät oikein hiffaa, että osa rakenteista on erittäin hyödyllisiä.
He tuumivat, että tasapäistäminen mahdollistaa suuremman vapauden sille marginaaliselle joukolle, joka putoaa normien väliin. Mutta heillä ei käy mielessä, että mitä siitä seuraisi, jos tytöiltä vietäisiin vaaleanpunaiset ponit ja pojilta mustat leikkiautot käsistä.
Kun nuo roolit eivät ole vain sosiaalista kontruktiota, vaan lähtevät siitä, mitä ihmiset oikeasti keskimäärin ovat. Nuo tyypit vain olettavat, että sukupuolirooli on automaattisesti pahasta.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
