Suomen koronatoimissa on edistystä, mutta selvän tavoitteen puuteen lisäksi ongelmana on keinovalikoiman jämähdys viime kevään raskaisiin, isoja haittoja aiheuttaviin työkaluihin. Lisätehoja torjuntaan voisi puristaa monesta paikasta. Ketju:
Yleinen ongelma on ilmalevitteisten tartuntojen vähättely. Käsienpesu on hyvä juttu, mutta pintatartunnat ovat tutkimusten mukaan aika pienessä roolissa. Jos pestään pintoja mutta unohdetaan ilmanvaihto ja maskit, on luotu väärää turvallisuuden tunnetta. theatlantic.com/ideas/archive/…
Maskin käyttö on mitä sattuu. Nyt pitäisi valjastaa kaikki voimat maskien saamiseksi käyttöön kaikissa julkisissa sisätiloissa. Vatuloinnin aika on ohi. Jos suositukset ei riitä niin pakolla sitten. Lisäksi Suomessakin pitäisi edistää FFP2-maskien käyttöä isomman riskin paikoissa
Ilmanvaihtoon julkisissa tiloissa, myös kouluissa, tulisi kiinnittää lisää huomiota. Täällä New Yorkissa on ihan standardia miettiä ja mitata ilmanvaihtoa, pitää läpivetoa, pyörittää julkisissa tiloissa ilmanpuhdistimia. Suomessa 🤷♀️🙈🙉
Karanteenihotellit pitäisi saada käyttöön sekä perheiden suojaamiseksi että matkailijoiden käyttöön. Karanteenien valvontaa ilmeisesti suunnitellaan jos tilanne pahenee, mutta sen voisi toteuttaa heti. Tämä on järjestetty kauan sitten monessa länsimaassa, mm. Norjassa.
Testauskapasiteettia ja -menetelmiä on saatavilla, mutta uusia tapoja testaukseen ei ole juuri omaksuttu. Miksei altistuneita testata enempää vaan luotetaan oireisiin? COVID voi olla oireeton tai hyvin vähäoireinen, ja tämä aiheuttaa merkittävän osan jatkotartunnoista.
Miksi seulontatestausta tehdään niin vähän? Miksi pikatestien ainutlaatuisia mahdollisuuksia ei hyödynnetä? Niillä ei tarvitse korvata PCR:ää vaan niitä voi käyttää uusilla tavoilla, esim @jyri:n tiimi on ollut tässä mukana: academic.oup.com/cid/advance-ar…
Jäljityksestä kantautuu julkisuuteen hyvin vähän tietoja (ongelma sinänsä), mutta sen tiedämme, että paikalliset epidemian ryöpsähdykset ruuhkauttavat jäljityksen hetkessä. Mutta nopeus on koko homman A ja O. Onko prosesseja tehostettu? Onko luotu kansallista jäljitysreserviä?
Ymmärrän lainsäädännölliset esteet rajoitustoimien kohdistamisessa, mutta epäloogisuus ja epäoikeudenmukaisuus syö motivaatiota ja jaksamista (karaokebaari / teatteri, jne). Osa kärsii kovasti, osa vapaamatkustajina. Eikö niitä lakeja nyt saa muutettua? Siksi meillä on eduskunta.
Ravintoloiden sääntelyyn vinkki: Kun sisätilat oli parin kuukauden ajan New Yorkissa auki, niin vain pöydässä istuminen oli sallittua. Ei seisoskelua, tanssimista, karaokea ym. Liikkuessa pakollinen maski. Sama koskee ulkotiloja. Näin saa baaritkin turvallisemmaksi.
Joihinkin kysymyksiini on varmaan ihan hyviä vastauksia, joita ei ole julkisesti paljon avattu. Joka tapauksessa epidemian torjunnassa ei ole kyse vain eri tilojen sulkemisista vaan hyvin öljytystä koneistosta, teknologiata, ja luovista ratkaisuista: eroonkoronasta.fi/pandemian-torj…
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
I'm excited to share our new preprint, led by my postdoc @g_dafni and @beryl_bbc in collaboration with Garrett Garborcauskas, @dgmacarthur, @nanopore and others: Transcriptome variation in human tissues revealed by long-read sequencing.
We introduce the largest long-read transcriptome sequencing data from human tissues, from GTEx samples. The ONT technology provides an exciting opportunity for improved analysis of the real biological unit of the transcriptome: transcripts - not genes or splice junctions. 2/8
We identified about 100K novel transcripts that validate well in proteome data and are enriched for tissue-specific expression and capture biological signals. This is an important extension of human transcript annotations and shows promise for the future. 3/8
Epidemian tukahduttamisen vaikein kohta on ollut matkustuskontrolli, mutta nyt Suomesta on tehty saari. Tätä tilaisuutta ei saa hukata: jos tartunnat painetaan nyt nollan tuntumaan, Suomen sisällä selvitään kevyillä rajoituksilla nykyiseen löysän hirren ankeuteen verrattuna. 1/5
Tartuntojen painaminen alas vaatii hetkellistä tiukennusta. Ongelma-alueilla muutamaksi viikoksi ravintolat ym. kiinni, etäkoulu - ja sitten helpottaa. Harvat tartuntaketjut voidaan nitistää paljon tehokkaammin testaa-jäljitä-eristä -täsmätoimilla, nyt kun rajavuoto pienenee. 2/5
Epidemian tukahdutettuamme riittävät kevyemmät toimet rokotekattavuuteen asti. Konsertit, harrastukset, pienet juhlat ym. takaisin - edelleen testeistä, maskeista ja etäisyyksistä huolehtien. Kevät voi olla nykyistä ankeutta tai kesän kaltaista varovaista mutta vapaata elämää.3/5
Mielenkiintoisia koronaskenaarioita VM:ltä. TL;DR: Nopeisiin, päättäväisiin toimiin kannustetaan 👍, mutta tukahdutus on jätetty arvioinnista pois, ja epidemian jojoilu näyttäytyy siten ideaalina 🤦♀️. Ketju 👇 vm.fi/-/10616/hallit…
On hienoa, että on mallinnettu sekä taloudellisia, terveydellisiä että sosiaalisia vaikutuksia. Epidemian laaja leviäminen (skenaariot 2 ~Ruotsi?, 3 ~Belgia?) näyttäytyy huonoina vaihtoehtoina. Monia hyviä pointteja nostettu esiin - monet jo @eroonkoronasta muistioissa 😉 2/6
Tähän tarkasteluun valituista tiukin on skenaario 1: "riittävillä" ja toistuvilla rajoituksilla pidetään tehohoidon tarve alle 50. Tällaista jojoilua me olemme aiemmin kutsuneet on/off-malliksi. Tässä ei tehdä poliittisia valintoja, mutta tämä näyttäytyy Suomen ideaalitienä. 3/6
Koronan esiintyvyys on nyt Helsingissä suunnilleen sama kuin New Yorkissa ja kasvaa nopeammin. Mutta homma saataisiin siellä helposti haltuun, jos jaksaisitte edes muutaman viikon elää kuten me täällä elämme vuoden päivät. Ketju newyorkilaisten arjesta:
Aluksi: Kaupungit ovat monin tavoin hyvin erilaisia, enkä tietenkään kannata New Yorkin toimien omaksumista Helsinkiin sellaisenaan. Muista maista ja kaupungeista voi kuitenkin saada perspektiiviä omaan menoon:
Työt: Etätöitä tekevät suunnilleen kaikki siihen kykenevät maaliskuusta ainakin ensi kesään. Työpaikoilla on oireseulontaa ja maskipakko paitsi jos on oma työhuone. Kokouksia ei pidetä kasvotusten. Itse olen maaliskuun jälkeen tavannut osaa tiimistäni livenä pari kertaa puistossa
Happy to share our new preprint, led by @silvakasela & UCSF's Stephanie Christenson! We analyzed genetic and non-genetic factors affecting the expression of COVID-19 relevant genes in the large airway epithelium, leveraging respiratory disease cohorts.🧵: medrxiv.org/content/10.110…
Back in March, we realized with lung disease collaborators that we have very relevant data on our hands: bronchial epithelium RNA-seq from lots of pre-COVID samples from 3 cohorts. Could this inform how COVID-19 risk factors affect molecular and cellular processes of infection?
We discovered that expression of ACE2 increases with obesity & hypertension - known COVID risk factors - in addition to previously known smoking. Reassuringly, we confirm that ACE2 increase with inflammation is driven by a truncated, non-binding isoform, as recently reported.
Vahva lukusuositus - selkeytti omaakin ajattelua: Miksi korona leviää eri tavalla kuin influenssa, miten supertartuttajat luovat sattumalle ison roolin, ja kuinka suuri käytännön merkitys on supertartuntojen ehkäisyllä ja jäljityksellä. Lyhyt ketju: theatlantic.com/health/archive…
Koronan saaneista n. 70% ei tartuta ketään toista! Suurin osa tartunnoista tulee harvoilta supertartuttajilta: virusta ehkä erittyy enemmän, ja tarvitaan myös paljon kontakteja. R-luku on keskiarvo joka ei kuvaa tätä viruksen käyttäytymistä. Influenssa leviää tasaisemmin.
Supertartunnat ovat kaksiteräinen miekka: epidemia voi leimahtaa nopeasti jos paha supertartustilanne sattuu kohdalle. Onnella on merkitystä. Toisaalta onni suosii sitä, joka valppaasti vähentää supertartutustilanteiden todennäköisyyttä ja kokoa, ja jäljittää ne tehokkaasti.