Opinpa tuossa jutun mitä en ollut ennen ajatellut, ja jaanpa sen nyt teidänkin iloksi.

Oletteko ikinä miettineet, miksi kultaa käytettiin niin kauan rahana?
Syy on se, että kultaraha on helppo erottaa väärennöksestä. Mikään muu ennen 1800-luvun loppua saatavissa ollut metalli ei ollut yhtä tiheää. Vain lyijy pääsi lähelle, ja se oli helppo tunnistaa, kullattunakin.
Näin oikean rahan erottaminen kolikoiden painoa vertailemalla oli helppoa ilman monimutkaisia konsteja.
Ja jos muuten olette miettineet, miksi vaikka 50-senttisessä on reunassa semmoinen hammastus eli rihlat, niin sekin liittyy kultarahoihin. Kelmeillä oli tapana viilata kultakolikoiden reunoista vähän kultaa itselleen; sitä oli vaikea havaita, kunnes reunoihin lisättiin kuvio.
Ja tuo painojuttu on muuten todennäköisesti iso syy siihen, miksi alkemistit yrittivät tehdä kultaa nimenomaan lyijystä. Se oli melkein yhtä tiheää.

Nykyään tietysti tiedämme, että kannattaisi aloittaa vismutista.

scientificamerican.com/article/fact-o…

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🐟

Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🐟 Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @jmkorhonen

12 Feb
Kehittelen eteenpäin tätä teoriaa, että kestävän yhteiskunnan pitää laittaa tiukat rajat eriarvoisuudelle, tai se ei ole kestävä.

Nyt argumentti menee näin:

1. Keskeinen mekanismi, miksi eriarvoisuus johtaa ympäristötuhoon, on ihmisten tyytymättömyys suhteelliseen asemaansa.
2. Sen jälkeen kun absoluuttinen köyhyys on selätetty, yhteiskunnissa entistä keskeisemmäksi hyvinvoinnin mittariksi nousee suhteellinen asema "nokkimisjärjestyksessä."

Suhteellinen asema on paljon enemmän nollasummapeli kuin absoluuttinen elintaso. (Ei kokonaan.)
3. On vahvaa empiiristä näyttöä, että a) ihmiset eivät arvioi omaa hyvinvointiaan absoluuttisilla mittareilla vaan suhteessa toisiin ihmisiin, ja b) suhteellinen asema on tärkeä tekijä ihmisten kokemassa onnellisuudessa ja tyytyväisyydessä elämäänsä.
Read 25 tweets
11 Feb
Minusta yksi ihan keskeisiä juttuja mitä olen ympäristöasioita miettiessä tajunnut, ja mitä soisin kaikkien tajuavan, on tämä: tässä pelissä on ensi sijassa kyse siitä, miten saadaan aikaan yhteiskunta, joka kykenee asettamaan turvalliset ympäristörajat ja pysymään niissä.
En enää todellakaan usko, että tämä olisi sellainen kysymys, missä yhteiskunta tai vaikka talous voitaisiin käsitellä yhtenä asiana, ja ympäristörajat niistä täysin erillisenä asiana.

Ajatus, että tässä on kyse vain ympäristörajojen asettamisesta, johtaa mielestäni harhaan.
Kyllä ihan kaikki asiasta vähänkin kiinnostuneet tietävät jo, että tiukat ympäristörajat pitäisi saada aikaan. Useimmat tietävät myös esim. mikä olisi teoriassa "tehokkain" keino päästä noihin rajoihin.

Mutta kun se ei ole se oleellinen kysymys.
Read 7 tweets
11 Feb
Tämä näyttäisi aika murhaavalta kritiikiltä narratiivia ”katsokaa miten kapitalismi on vähentänyt köyhyyttä” vastaan.

Eritoten tuo köyhyysraja kannattaa katsoa. Se on mielivaltainen ja alle elämiseen tarvittavan rajan.

newint.org/features/2019/…
Selittää myös, miten on mahdollista että aliravittujen määrä on lisääntynyt vaikka ”absoluuttisessa köyhyydessä” elävien määrä on vähentynyt. Koska tuo köyhyysraja vastaa sitä, että 35 brittiä yrittäisi elää yhden ihmisen minimipalkalla, ilman mitään tukia tai apua.
Lukemisen arvoista myös se, miten narratiivi ”vielä 1800-luvulla melkein kaikki olivat köyhiä” on rakennettu ja perusteltu: huomioimatta omavaraistaloutta ennen vuotta 1981.

Mikä antaa äärimmäisen vinon kuvan hyvinvoinnista ennen kaiken siirtymistä rahatalouteen.
Read 4 tweets
10 Feb
Väite siitä, että talouskasvua tarvitaan hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi, taitaa olla puhtaasti myytti. Joutsenvirta ym. kirjassa Talous kasvun jälkeen todetaan, että Baumolin taudin ja Wagnerin lain mukaan kasvu tekee hyvinvointipalvelujen rahoittamisesta _vaikeampaa_.
Tässä Sixten Korkman asiasta vuonna 2012: "Kasvu ei ole sen kaltainen patenttiratkaisu julkisen talouden rahoitusongelmiin kuin usein kuvitellaan. […]"
"Voi tuntua paradoksaaliselta, mutta kansantalouden kasvu ja vaurastuminen eivät poista julkisen talouden rahoitusongelmia, vaan päinvastoin näyttävät johtavan niiden jatkuvaan vaikeutumiseen. […] kansakunta vaurastuu, mutta silti verorahat tuntuvat riittävän yhä vähempään."
Read 5 tweets
12 Jan
Jutellaanpas vaihteeksi hetki teoriaa. Monet tietänevät, että diggaan Hayekin (ja von Mises'in) huomioista koskien talouslaskennan ongelmaa. Herrat siis näyttivät, että keskussuunnittelija ei voi koskaan tietää ihmisten mielihaluja yhtä hyvin kuin ihmiset itse.
Suunnitelmatalouksissa tästä, ja hintamekanismin puutteellisuudesta, seuraa sitten resurssien tehotonta käyttöä. Tämä on väkevä argumentti ja mielestäni osoittaa, että monimutkainen talous ilman jonkinlaista rahaketta on huono idea. Mutta!
Toisin kuin usein esitetään, Hayek ja von Mises eivät "todistaneet", että kapitalismi ja markkinatalous olisivat tehokkain resurssiallokaation mekanismi. Tähän on useita syitä, viz.

1. Ulkoisvaikutukset
2. Sopimusten valvonnan (enforcement) kustannukset
3. Vallan keskittyminen.
Read 18 tweets
12 Jan
Holmström on yksi parhaita esimerkkejä naiiveista taloususkovaisista, joista tulee faktisesti fasistien mahdollistajia koska ”kasvu”.
Kannattaa lukea myös tyypin haastattelu Suomen Kuvalehdessä vuodelta 1999, miten poliitikot ovat aina vain tiellä ja kapitalismi on reiluin mahdollinen järjestelmä.

Jos haluaa tietää mitä se neoliberalismi on, niin se on sitä.

Ideologia on hitonmoinen huume, varsinkin jos sinänsä fiksu tyyppi on vakuuttanut itsensä, ettei hänellä ole mitään ideologiaa vaan vain järkeviä ja rationaalisia ajatuksia.
Read 4 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Too expensive? Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal Become our Patreon

Thank you for your support!

Follow Us on Twitter!