Thread by @jmkorhonen

Jutellaanpas vaihteeksi hetki teoriaa. Monet tietänevät, että diggaan Hayekin (ja von Mises'in) huomioista koskien talouslaskennan ongelmaa. Herrat siis näyttivät, että keskussuunnittelija ei voi koskaan tietää ihmisten mielihaluja yhtä hyvin kuin ihmiset itse.

Suunnitelmatalouksissa tästä, ja hintamekanismin puutteellisuudesta, seuraa sitten resurssien tehotonta käyttöä. Tämä on väkevä argumentti ja mielestäni osoittaa, että monimutkainen talous ilman jonkinlaista rahaketta on huono idea. Mutta!

Toisin kuin usein esitetään, Hayek ja von Mises eivät "todistaneet", että kapitalismi ja markkinatalous olisivat tehokkain resurssiallokaation mekanismi. Tähän on useita syitä, viz.

1. Ulkoisvaikutukset
2. Sopimusten valvonnan (enforcement) kustannukset
3. Vallan keskittyminen.

Syy 1, ulkoisvaikutukset: hintamekanismi voi olla tehokas tapa jakaa niukkoja resursseja jos JA VAIN JOS hinnat kuvaavat todellisuudessa aiheutuneita vahinkoja. Näin on todellisuudessa vain harvoin, ja esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen suhteen ei juuri lainkaan.

Todellisuudessa ei ole realismia olettaa, että kaikkien hyödykkeiden hinnat voitaisiin ikinä saada täydellisiksi. Ongelma on sitä suurempi, mitä lähempänä esim. ympäristörajoja ollaan: pienikin ero hinnan ja vahinkojen välillä voi riittää ohjaamaan järjestelmä yli laidan.

Ulkoisvaikutukset ovat yksi merkittävimpiä syitä, miksi vallitsevan kaltaisen kapitalismin ja markkinatalouden kritiikki on niin ajankohtaista juuri nykyään. Aiemmin järjestelmän epätehokkuuksista ei aiheutunut samanlaista välitöntä vaaraa!

2. Sopimusten valvonnan (enforcement) kustannukset. Tämä on hienovaraisempi kapitalismin kritiikki. Von Mises ja Hayek käyttivät todistelussaan markkinoista mallia, jossa oletetaan täydellinen informaatio ja se, että erilaisten huijausten ym. estämisen kustannukset ovat nolla.

Jos näistä oletuksista joustetaan, kuten niistä pitää joustaa jos halutaan kuvata todellisuutta eikä teoriaa, malli tuottaakin varsin erilaisen johtopäätöksen: "vapailla markkinoilla" syntyy silloin monopoleja ja ylisuuria voittoja ynnä muuta epätehokkuutta.

Ironista kyllä, valtion kaikkivoipaisuutta kritisoineet ja kapitalismia ylistäneet von Mises ja Hayek tulivat näin ohimennen todistaneeksi, että kapitalismin tehokas toiminta edellyttää kaikkivoipaa valtiota. Tarkemmin sanottuna, valtiota joka valvoo täydellisesti.

(Sivuhuomiona, mielestäni tämä on yksi niitä kohtia missä perinteisen taloustieteen haluttomuus edes puhua konseptista nimeltä valta näkyy ikävällä tavalla. Sopimusten valvonta edellyttää vallan käyttöä, eikä ole ihan sama, kuka sitä käyttää.)

3. Vallan keskittyminen. Täydellisillä markkinoilla, jotka von Mises ja Hayek olettivat, ei pitäisi mm. olla mahdollista kerätä sellaisia "ylisuuria" voittoja (tekninen termi) mitä esim. Amazon kerää. Mm. yllämainituista syistä todellisilla markkinoilla tapahtuu kuitenkin näin.

Kun taloudellinen valta sitten keskittyy, käykin niin, että Hayekin todistus keskussuunnittelijan ongelmallisuudesta päteekin *kapitalismissa.*

Miljardöörit, rahastojenhoitajat ja muut rahan ruhtinaat eivät tiedä ihmisten preferenssejä yhtään sen paremmin kuin neukkuvirkamies.

Eivätkä he pysty käsittelemään informaatiota yhtään sen paremmin kuin keskussuunnittelutoimisto. Seurauksena on jälleen tehottomuutta suhteessa teoriaan. (Yksi asia minkä kapitalismi hoitaa todennäköisesti paremmin on investointihyödykkeiden allokaatio.)

Mitä tästä kaikesta seuraa? Mielestäni on osoitettu, että

1. suunnitelmatalous ei ole hyvä idea, mutta
2. sitä ei ole myöskään sellainen kapitalismi, missä vallan sallitaan keskittyä loputtomasti.

Tästä syystä kannatan itse rauhallista siirtymää sellaiseen maailmaan, jossa hyödynnetään kapitalismin tehokkuutta resurssiallokaatiossa mutta rajoitetaan tendenssejä jotka vievät sen epätehokkaaksi ja tuhoisaksi.

Taloudellinen valta on jaettava pysyvästi tasaisemmin.

Tasaisempi jako nähdäkseni tyydyttäisi Hayekin esittämät argumentit siitä, miten niukat resurssit saadaan jaettua mahdollisimman tehokkaasti hyvinvointia tuottamaan. Ja se vähentäisi ongelmia, mitä Hayekin teorian sokeista pisteistä seuraa.

Ja, kuten hyvät ajatukset yleensä, tämähän ei ole mitenkään uusi idea. Huomioita siitä, miten Hayek tuli todistaneeksi myös kapitalismin tehottomuuden, ovat esittäneet esimerkiksi Stiglitz 1994 ja yhteenvedoissa Bowles & Gintis 1993 sekä Zappia 1999.

Erilaisia vaihtoehtoja "markkinasosialismiksi" jossa yhdistettäisiin kapitalismin ja sosialismin hyvät puolet ovat teoreettisesti tutkineet esim. Weisskopf 1993 ja Roemer 1994. Sekä tietysti talousdemokratiaa ajavat kuten @anttiveikko, @joonahermanni ja @PatrizioLaina .